Tilastot

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta kasvoi nettomääräisesti 1,7 mrd. euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Vuoden toisen neljänneksen kasvusta huolimatta kotitalouksien koko talletuskanta (110,8 mrd. euroa) supistui vuoden takaisesta 0,1 %. Koko talletuskannan keskikorko oli 1,34 % kesäkuun 2024 lopussa.

Vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja nostettiin kesäkuussa edelleen vähän, 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tammi-kesäkuussa mökkilainoja nostettiin kuitenkin lähes saman verran kuin vastaavana aikana viime vuonna. Korkojen noustua lyhyemmät viitekorot ovat kasvattaneet suosiotaan myös mökkilainoissa.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2024 uusia asuntolainoja poikkeuksellisen vähän eli 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 8,8 % vähemmän kuin edellisvuoden toukokuussa. Omistusasuntolainojen poikkeuksellisen vähäisten nostomäärien vuoksi koko asuntolainakanta supistui toukokuussa –1,0 % vuodentakaisesta. Kotitalouksien kasvaneista korkomenoista huolimatta hoitamattomien asuntolainojen määrä on pysynyt vähäisenä.

Käteistä nostettiin kauppojen kassoilla vuoden 2023 jälkipuoliskolla 1,2 milj. kertaa eli 71 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kauppojen kassoilla tehtyjen käteisnostojen arvo oli 68 milj. euroa. Verkkokaupassa tehtiin korttimaksuja vuoden 2023 jälkipuoliskolla yhteensä 7 mrd. euron arvosta eli 27 % enemmän vuosi sitten vastaavana aikana. Samana ajanjaksona mobiilisovelluksella tehtiin etäkorttimaksuja (sisältää henkilöiden väliset maksut) yhteensä 1,7 mrd. euron arvosta.

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 547 milj. korttimaksua, mikä oli 31 milj. (6 %) enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korteilla tehtyjen maksujen euromääräinen arvo laski 7 % vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä ja oli yhteensä 16,5 mrd. euroa.

Maalis-huhtikuussa 2024 uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 210 milj. euron edestä, mikä on 14 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kotitalouksien koko asuntolainakannan (106,0 mrd. euroa) supistuminen vuodentakaisesta (–1,2 %) jatkui huhtikuussa, kun omistusasuntolainakanta (97,3 mrd. euroa) pieneni –1,3 %. Kokonaisuudessaan huhtikuussa 2024 asuntolainoja nostettiin edelleen poikkeuksellisen vähän.

Maaliskuun 2024 lopussa suomalaiset kotitaloudet omistivat pörssinoteerattuja osakkeita 46,3 mrd. euron edestä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin omistusten arvo oli 47,3 mrd. euroa. Valtaosa (86 %) suomalaisten pörssinoteeratuista osakeomistuksista on suomalaisten yritysten osakkeita. Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto oli –4,6 % viimeisten 12 kuukauden aikana eli vuoden 2023 huhtikuun ja 2024 maaliskuun lopun välisenä aikana. Vastaavana aikana ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 17,1 %.

Maaliskuussa 2024 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,1 mrd. euron edestä, mikä on pienin tilastoitu maaliskuun nostomäärä vuodesta 2011 alkaen. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 5,55 % eli hieman alhaisempi kuin helmikuussa 2024. Lainakannaltaan suurimpien toimialojen eli kiinteistö- ja teollisuusalan yritykset nostivat lähes puolet uusista yrityslainoista maaliskuussa 2024. Suurin osa (67 %) maaliskuussa nostetuista uusista yrityslainoista oli yli 1 milj. euron suuruisia lainoja. Maaliskuussa 2024 nostetuista yrityslainoista 40 % oli takaisinmaksuajaltaan pitkiä, yli 5 vuoden yrityslainoja, ja niiden keskikorko oli 5,22 %.

Vuonna 2023 Suomessa tilastoiduilla joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kotimaisille rahoituksen hakijoille 70,7 milj. euroa. Vertaislainoja ei välitetty enää ollenkaan vuonna 2023. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2023 suomalaisille yrityksille 61,3 milj. euron arvosta, mikä oli noin 52 % vähemmän kuin vuonna 2022. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 9,0 milj. euron arvosta kotimaisille rahoituksen hakijoille.

Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista. Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti.

Vuoden 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 4,7 mrd. euroa, mikä on 3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kulutusluotoista lähes 90 % oli ajoneuvolainoja.

Korttimaksujen kokonaisarvo oli viimeisellä vuosineljänneksellä yhteensä 17,7 mrd. euroa, mikä oli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin 98 milj. korttimaksua vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 21 % enemmän kuin vuonna 2022 samalla ajanjaksolla. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,8 mrd. euroa) oli 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Suomalaisilla maksukorteilla muissa euromaissa tehtyjen korttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 1,4 mrd. vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 14 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Tammikuussa 2024 opintolainoja nostettiin 279 milj. euron edestä, mikä on 17 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Nostettujen opintolainojen keskikorko oli 4,46 %. Viimeksi opintolainojen uusien nostojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.

Korkojen noustua suomalaiset kotitaloudet ovat siirtäneet[1] varojaan korkeampikorkoisille talletustileille. Vuoden 2023 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 7,3 mrd. euroa määräaikaistileille ja hieman yli 2 mrd. euroa sijoitustalletustileille.

Joulukuun 2023 lopussa suomalaisten rakentamistoimialan yritysten pankkilainojen kannasta 5,6 % (160 milj. euroa) oli hoitamattomia. Hoitamattomien lainojen osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Joulukuun 2023 lopussa pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,2 mrd. euroa eli 1,9 %.

Marraskuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien asuntolainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 4,63 % marraskuussa 2023.

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 0,6 mrd. korttimaksua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 10 % enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,9 mrd. euroa) oli 35 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.