Käteisen käytössä ekologiset vaikutukset syntyvät pääasiassa käteisen jakelukanavista sekä käteisen käsittelystä ja kuljetuksista. 1 Suomessa käteisen pääasiallinen jakelukanava yleisölle on automaattiverkosto. Toisena supistuvana jakeluverkostona toimivat rahahuoltoa hoitavat pankkikonttorit. Rahakuljetukset ja automaattijakelu vaativat energiaa ja niissä syntyy päästöjä.
Käteisen liikkeeseenlasku Suomesta on kasvanut tasaisesti pääasiassa sen vuoksi, että käteisen käyttö on lisääntynyt matkailussa. Käteisen käyttö maksuvälineenä on selvästi vähentynyt Suomessa euroaikana.
Suomi tilaa eurosetelit euroalueen lisensoiduilta setelipainoilta, ja tuotannon ympäristövaikutuksia pyritään rajoittamaan eurojärjestelmän yhteisin toimin. Eurosetelit tehdään puuvillapaperista, joka on lujempaa kuin tavanomainen paperi. Kestävästi tuotetun puuvillan käyttöä on sovittu euroalueella nostettavan setelituotannossa 34 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi kuuluu setelihankinnassa 8 euromaan JET (Joint Euro Tender) -ryhmään, joka pyrkii kestävästi tuotetun puuvillan käytössä 100 prosenttiin. Euroseteleiden 2. sarjassa seteleiden kestävyyttä on parannettu pinnoittamalla seteleitä lakkauksella. Pienempien seteliarvojen elinkaari on tällä tavoin pidentynyt jopa kaksinkertaiseksi.
Rahahuolto kattaa myös eurokolikot, joita käytetään paitsi vaihtorahoina myös pienemmissä maksuissa ja kolikkoautomaateissa maksuvälineinä. Metallirahojen metallit ovat periaatteessa kierrätettäviä. Useat euromaat ovat vuosien varrella myös luopuneet 1 ja 2 sentin eurokolikoista, joita ei Suomessa erikseen säädetyn pyöristyslain perusteella ole otettu aktiiviseen kiertoon.
Suomen Pankki toimittaa käytöstä poistettujen euroseteleiden tuhoamisesta syntyvän jätteen poltettavaksi energiajätteenä korkeassa lämpötilassa. Näin varmistetaan, että seteleiden metalliyhdisteet pilkkoutuvat. Suomen Pankissa setelilajittelukoneiden online-lajittelussa revittyjen ja tuhottujen euroseteleiden lukumäärä on lievästi laskenut. Kun eurosetelit vaihtuivat uuteen sarjaan, vanhan sarjan euroseteleitä tuhottiin vuosina 2013–2017 kuitenkin tavanomaista enemmän.
Suomessa ei ole tehty tutkimusta käteisen ilmastovaikutuksista. Maksutavoiltaan Suomen kaltaisessa Alankomaissa käteismaksujen ilmastovaikutukset olivat vain 0,01 % koko maan hiilidioksidirasitteesta. Suomen maantieteellisen laajuuden ja pitkien etäisyyksien vuoksi kuljetusten osuus ympäristövaikutuksista on luultavasti suurempi kuin Alankomaissa. Käteisen kuljetustarvetta on pyritty vähentämään erilaisten säilytysjärjestelmien avulla.
