Suomen Pankki julkaisee tänään neljä selvitystä, jotka käsittelevät asuntojen hintoja ja kotitalouksien velkaa sekä keinoja näihin vaikuttamiseksi Suomessa. Selvitykset julkaistaan BoF Online -verkkojulkaisusarjassa ja ne löytyvät osoitteessa: http://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/
BoF Online 2/2012: Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Suomessa, johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja
Viime vuosien kokemukset korostavat asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velan merkitystä yleisen talouskehityksen arvioinnissa ja siihen liittyvän talouspolitiikan suunnittelussa. Suomea koskevat tilastot ja tutkimukset eivät viittaa asuntohintojen olevan ilmeisen kestämättömällä tasolla. Tällaisiin arvioihin liittyy kuitenkin aina suurta epävarmuutta, ja selkeä riski tilanteen kehittymisestä haavoittuvampaan suuntaan on olemassa. Suomen kaltaisessa taloudessa on tärkeää reagoida kansallisten varallisuushintojen poikkeuksellisen voimakkaaseen nousuun liittyvien riskien kasvuun ennaltaehkäisevästi. Tämä johtuu siitä, että mahdollisuudet reagoida talouspolitiikan keinoin varallisuushintojen alenemisen taloudellisiin seurauksiin ovat hyvin rajalliset.
BoF Online 3/2012: Kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaminen: makrovakaustyökalut, ekonomisti Hanna Putkuri ja ekonomisti Jukka Vauhkonen
Viranomaisilla on nykyisin liian vähän suoria ja tehokkaita keinoja puuttua asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen liialliseksi arvioimaansa kasvuun. Euroopan komission ehdottamilla kansallisilla makrovakaustyökaluilla – vastasyklisillä pääomapuskurivaatimuksilla, asuntoluottojen riskipainoilla ja laajennetulla Pilari 2 -prosessilla – voidaan ainakin jossain määrin vahvistaa pankkien pääomapuskureita ja siten suojata pankkien vakavaraisuutta ja luotonantokykyä luottosyklin laskuvaiheessa. Sen sijaan on epäselvää, pystytäänkö näillä työkaluilla tarvittaessa merkittävästi hillitsemään liiallista asuntoluotonantoa ja asuntojen hintojen nousua syklin nousuvaiheessa.
Viranomaisilla on nykyisin liian vähän suoria ja tehokkaita keinoja puuttua asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen liialliseksi arvioimaansa kasvuun. Euroopan komission ehdottamilla kansallisilla makrovakaustyökaluilla – vastasyklisillä pääomapuskurivaatimuksilla, asuntoluottojen riskipainoilla ja laajennetulla Pilari 2 -prosessilla – voidaan ainakin jossain määrin vahvistaa pankkien pääomapuskureita ja siten suojata pankkien vakavaraisuutta ja luotonantokykyä luottosyklin laskuvaiheessa. Sen sijaan on epäselvää, pystytäänkö näillä työkaluilla tarvittaessa merkittävästi hillitsemään liiallista asuntoluotonantoa ja asuntojen hintojen nousua syklin nousuvaiheessa.
BoF Online 4/2012: Suomen asuntohintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät, ekonomisti Jarkko Kivistö
Selvityksessä tarkastellaan Suomen asuntohintakehitystä 1980-luvun puolivälistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Vuokra-hintasuhteen ja käyttökustannuksen vertailu viittaa siihen, että vuokrien ja asuntohintojen kehitys on pääpiirteissään vastannut asumisen käyttökustannusten laskua, eikä asuntomarkkinoilla tämän tarkastelun perusteella ole merkittävää epätasapainoa. Erityisesti viime vuosina korkojen laskun vaikutus käyttökustannusten laskuun on ollut merkittävä. Samaan aikaan käyttökustannustarkastelun ulkopuoliset tekijät, kuten asuntolainojen maturiteetin pidentyminen on jättänyt tilaa asuntolainojen koon kasvulle niin, etteivät lainanhoitokulut suhteessa kotitalouksien tuloihin ole kasvaneet kohtuuttomasti.
Selvityksessä tarkastellaan Suomen asuntohintakehitystä 1980-luvun puolivälistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Vuokra-hintasuhteen ja käyttökustannuksen vertailu viittaa siihen, että vuokrien ja asuntohintojen kehitys on pääpiirteissään vastannut asumisen käyttökustannusten laskua, eikä asuntomarkkinoilla tämän tarkastelun perusteella ole merkittävää epätasapainoa. Erityisesti viime vuosina korkojen laskun vaikutus käyttökustannusten laskuun on ollut merkittävä. Samaan aikaan käyttökustannustarkastelun ulkopuoliset tekijät, kuten asuntolainojen maturiteetin pidentyminen on jättänyt tilaa asuntolainojen koon kasvulle niin, etteivät lainanhoitokulut suhteessa kotitalouksien tuloihin ole kasvaneet kohtuuttomasti.
BoF Online 5/2012: Asuntomarkkinat ja kotitalouksien velka – pohjoismainen vertailu, ekonomisti Heidi Schauman
Selvityksessä vertaillaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä sekä arvioidaan, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Asuntohinnat ovat kehittyneet Pohjoismaissa hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
Selvityksessä vertaillaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä sekä arvioidaan, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Asuntohinnat ovat kehittyneet Pohjoismaissa hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
Lisätietoja: johtava neuvonanataja Lauri Kajanoja, puh. 010 831 2467, sähköposti: lauri.kajanoja(at)bof.fi