Pääjohtaja Olli Rehn
Maksufoorumi 15.5.2024
Esityskalvot (pdf)
Puheenvuoro Maksufoorumissa 15.5.2024
Hyvät Maksufoorumin osallistujat, hyvät maksamisen asiantuntijat,
Hyvää aamupäivää ja lämpimästi tervetuloa minunkin puolestani jo 17. Suomen Pankin Maksufoorumiin keskustelemaan ajankohtaisista maksamisen teemoista! Ilahduttavaa nähdä näin vaikuttava yleisö päivän tärkeiden asioiden parissa.
Geopolitiikassa ja taloudessa puhaltavat nyt tuulet, jotka työntävät maita erilaisille poluille. Tässä tilanteessa yhteistyö yhteiskunnan eri tasoilla ei ole pelkästään arvokasta vaan välttämätöntä. Sen avulla pystymme suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpitämään luottamusta ja rakentamaan valoisampaa tulevaisuutta meille kaikille. Vaikea geopoliittinen tilanne edellyttää myös kriisinkestävyyttä.
Käyn puheenvuorossani ensin läpi, miltä toimintaympäristömme Suomessa näyttää talouden ja rahoitusjärjestelmän osalta. Sen jälkeen käsittelen tulevaisuuden maksamisen kannalta keskeisiä teemoja, joita keskuspankissa seuraamme ja edistämme.
Talous kasvaa konfliktien varjossa
(Kalvo 2)
Euroalueen talous kasvaa yhä hitaasti, Suomen talous puolestaan supistuu tänä vuonna vielä 0,5 prosenttia. Taantuman pohja on kuitenkin ilmeisesti saavutettu. Talouden ennustetaan alkavan vähitellen toipumaan, kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu, vientimarkkinoiden veto paranee ja korkojen odotetaan alenevan.
Koko euroalueella on näköpiirissä elpymistä toisella vuosipuoliskolla. Käänteen merkkejä on nähtävissä erityisesti palvelualojen ennakoivissa indikaattoreissa. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu vahvistaa yksityistä kulutusta ja ulkomainen kysyntä vahvistuu. Talouden elpymistä tukee hyvänä pysynyt työllisyys. Euroalueen työttömyys on alhaisin vuosikymmeniin.
Riskit heikommasta talouskehityksestä ovat kuitenkin suuret. Lähi-idän sodan eskalaatio voi nostaa öljyn ja kaasun hintoja. Venäjän brutaali sota ja Ukrainan vaikea tilanne ruokkivat epävarmuutta. Geopolitiikka voi siis suistaa talouden myönteisen kehityksen raiteiltaan, joskin markkinatunnelma on nyt sangen rauhallinen – ehkä liiankin rauhallinen.
Euroalueen inflaatio
(Kalvo 3)
Positiivinen uutinen on, että inflaatio on hidastunut Euroopan keskuspankin 2 % tavoitteen suuntaan. Inflaatio on tullut alas voimakkaasti vuoden 2022 lopun huipustaan ja oli huhtikuussa euroalueella 2,4 prosenttia. Taustalla on sekä energiahintojen lasku että kireä rahapolitiikka, joka on vaimentanut kysyntää ja siten hintapaineita. Inflaation ennustetaan asettuvan 2 prosentin tuntumaan ensi vuonna.
EKP:n neuvoston huhtikuun kokouksessa annoimme ehdollisen signaalin korkojen laskusta kesäkuussa. Jos luottamus siihen, että inflaatio lähenee tavoitettaan kestävällä tavalla, edelleen vahvistuu, rahapolitiikan rajoittavuutta voidaan vähentää – eli selkosuomeksi korkoja voidaan laskea. Tulevat päätöksemme perustuvat aina päivitettyyn arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
* * *
Luotettava ja toimiva rahoitusjärjestelmä, pankit ja infrastruktuuri, on edellytys talouden kestävälle kasvulle ja dynamiikalle. Jos rahoitus ei välity sujuvasti, talous ei voi kasvaa eikä kotitaloudet ja yritykset menestyä.
Huolimatta vaimeasta makrotalouden kehityksestä ja geopoliittisista uhista, rahoitusjärjestelmämme on toiminut luotettavasti, niin Suomessa kuin muualla euroalueella.
Aloitin viime vuonna Euroopan järjestelmäriskikomitean ESRB:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Komitea arvioi ja antaa suosituksia Euroopan rahoitusvakautta uhkaavien riskien torjumiseksi.
Eurooppalaisten pankkien kannattavuus on parantunut korkojen nousun myötä, mutta kiinteistösektorin luottoriskien kasvu on erityinen huoli. Erityisesti Pohjoismaissa ja Baltiassa liikekiinteistöihin liittyvät vastuut edustavat merkittävää osaa pankkien taseista. Geopoliittiset riskit ja erityisesti Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoiden korkeat arvostustasot ovat myös kimurantti cocktail. Näitäkin seuraamme tarkasti.
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on ylipäänsä selvinnyt varsin vähäisin vaurioin viime vuosien suurista sokeista. Maaliskuun 2023 pankkimyllerrys Yhdysvalloissa jäi väliaikaiseksi, eikä se päässyt leviämään euroalueelle.
Suuri ansio tästä kuuluu vahvistetulle finanssisääntelylle. Taloushistoriasta – myös lähihistoriasta – löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka finanssisääntelyn varomaton purkaminen on johtanut ikäviin lopputuloksiin. Samalla kun maailma muuttuu, sääntelyn tulee toki uudistua sen mukana, mutta purkutalkoisiin ei kannata ryhtyä.
Euroalueen pankkien puskurit
(Kalvo 4)
Eurooppalaisten pankkien vakavaraisuuspuskurit ovat onneksi merkittävästi kasvaneet ja ongelmalainat vähentyneet. Tämä tosiasia olisi hyvä muistaa silloin, kun puhumme vielä puuttuvasta yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta tai sääntelyn purkamisesta.
Rahoitusjärjestelmän vakaus
(Kalvo 5)
Suomenkin rahoitusjärjestelmän iskunkestävyys on ollut viime aikoina kovassa testissä. Suomen asuntomarkkinat ovat hyytyneet pahiten sitten 1990-luvun talous- ja pankkikriisin korkojen nousun myötä. Asuntomarkkinoiden suuret häiriöt ovat usein johtaneet pankki- ja finanssikriiseihin. Ei kuitenkaan tällä kertaa. Suomalaisten pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus ovat jopa vahvistuneet, kun niiden korkokatteet ovat kasvaneet. Luottotappioitakin on tullut vain vähän – ainakin toistaiseksi.
Suomen rahoitusjärjestelmällä on hyvät edellytykset pysyä vakaana lähivuosina. Tulenarka geopoliittinen tilanne on kuitenkin kasvattanut rahoitusmarkkinoiden kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa. Asuntomarkkinoiden jumin arvioimme sen sijaan helpottuvan, kunhan korot laskevat odotusten mukaisesti ja Suomen talous alkaa vihdoin elpyä.
Maksamisen tulevaisuudessa korostuvat innovaatiot ja kriisinkestävyys
(Kalvo 6)
Digitalisaation ja teknologian murros muuttaa maksamisen tehtäväkenttää. Uudessa toimintaympäristössä korostuu data-aineistojen ja niiden analyysin merkitys. Euroopan keskuspankissa tekoäly helpottaa jo pankkivalvojan työtä eri data-aineistojen yhdistämisessä. Keskuspankin puolella on lukuisia käyttömahdollisuuksia makrotalouden ja tilastoaineistojen analyysissa. Digitalisaatio luo rahoitusjärjestelmälle uusia mahdollisuuksia ja parantaa sen tehokkuutta, mutta synnyttää myös uudenlaisia haavoittuvuuksia.
Meille kaikille täällä salissa on selvää, että vakaata rahoitusjärjestelmää ei ole ilman luotettavia, toimivia maksujärjestelmiä. Luottamus on avainasemassa, kun puhumme talouden tai pankkisektorin näkymistä. Luottamusta on rakennettu myös yhteisellä eurooppalaisella sääntelyllä. Tähän näkökulmaan paneudutaan foorumin seuraavassa osiossa, kun kuulemme miten sääntely ja markkina kohtaavat, ja millä tavalla maksamisen vaihtoehtoja yhteiskunnassa synnytetään.
Tänään on keskusteltu myös maksamiseen liittyvistä petoksista ja huijauksista, jotka ovat kasvussa. Finanssivalvonta on suosittanut pankkeja kehittämään verkkopankki- ja mobiilimaksamisen kontrolleja siten, että käyttäjät voisivat paremmin asettaa turvarajoituksia tekemiinsä tilisiirtopohjaisiin maksuihin. Huijausten estäminen on vaikeaa, mutta siinä tarvitaan meitä kaikkia. Vain tehokkaalla torjunnalla ja kuluttajien kouluttamisella voimme turvata vähittäismaksamisen luotettavuuden.
Vähittäismaksamisen palveluissa on vielä parannettavaa euroalueella. Yhtenäisestä maksualueesta huolimatta eurooppalaisia päivittäismaksamisen tapoja ei ole syntynyt. Ilman eurooppalaista itsemääräämisoikeutta maksamisen palveluista heikennämme omaa kilpailukykyämme. Myös digieuron pitkäjänteinen kehittämistyö liittyy tämän tavoitteen edistämiseen.
Eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös huoltovarmuuden tärkeä turvaaja. Tilipohjaisten SEPA-maksujärjestelmien eteen tehty työ on mahdollistanut kustannustehokkaan sisämarkkinan eurooppalaiselle tilisiirtomaksamiselle. Se on myös mahdollistanut kolmansien osapuolten mukaan ottamisen ja synnyttänyt uudenlaista arvontuotantoa. Tätä samaa uuden kilpailukyvyn luomista kaivataan myös päivittäismaksamisessa.
Suomi oli pitkään maksamisen edelläkävijä. Pankit ovat toimineet digitaalisesti vuosikymmeniä, ja suomalaiset kuluttajat omaksuvat digitaaliset maksuvälineet vaivatta. Viime vuosina maksamisen edistysaskeleet ovat kuitenkin syntyneet pääasiassa muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa.
Tähän pyritään tekemään muutos elinkeinoelämän ja viranomaisten pikamaksamisen yhteishankkeessa, jota Suomen Pankki vetää. Haluamme edistää tilipohjaisen pikamaksuratkaisun syntymistä Suomeen. Se toisi markkinoille lisää kilpailua ja sitä kautta myös välttämätöntä toimintavarmuutta -- aidon vaihtoehdon käteis- ja korttimaksamiselle.
Kansallinen ratkaisu syntyy yleiseurooppalaisen koneiston avulla, ja sen suomin tehokkuushyödyin koko toimialalle. Kaikki eväät ja ennusmerkit todelliselle maksamisen edistysaskeleelle ovat olemassa.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia pikamaksamisen hankkeeseen osallistuvia asiantuntijoita ja organisaatioita vahvasta tuestanne hankkeessa. Tukeanne ja osallistumistanne tarvitaan myös jatkossa.
Hyvät ystävät,
Epävarmassa toimintaympäristössä on tärkeää ylläpitää ja tarpeen mukaan vahvistaa lainanottajien, pankkien, infrastruktuurin ja julkisen sektorin kykyä kestää Suomen talouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvia iskuja. Suomen Pankki varmistaa jatkossakin osaltaan kriittisten rahoitusmarkkinoiden palveluiden toimimisen kaikissa oloissa.
Maksamisen tulevaisuus vaatii myös innovaatioita, joita viranomaiset voivat toiminnallaan kirittää.
Toivotan kaikille idearikasta ja antoisaa Maksufoorumia!