Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Avauspuheenvuoro
Maksufoorumi 15.5.2024
Avauspuheenvuoro Maksufoorumissa 15.5.2024
Hyvää huomenta ja lämpimästi tervetuloa Suomen Pankin 17. Maksufoorumiin. Mukava nähdä jälleen näin suuri joukko osallistujia. Maksamisen sujuvuuden merkitys korostuu selvästi näinä epävarmoina aikoina.
Suomen Pankki keskuspankkina vastaa monipuolisesti rahaan ja maksamiseen liittyvistä asioista Suomessa. Meidän keskeisin tehtävämme on ylläpitää hintavakautta. Sillä tavoin edistämme kahta rahan kolmesta pääfunktiosta: varmistamme rahan ostovoiman säilyttämisen sekä käyttökelpoisuuden arvon mittana. Euron neljännesvuosisataisen matkan aikana euroalueen inflaatio on ollut keskimäärin 2,1 prosenttia eli hyvin lähellä kahden prosentin tavoitettamme. Toissa vuonna Venäjän laittoman hyökkäyssodan alettua inflaatio kiihtyi hetkellisesti jopa 10 prosenttiin, mutta rivakan rahapoliittisen reagoinnin ansiosta keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset kyettiin koko ajan pitämään hintavakausankkurin tuntumassa. Oleellisin tekijä tämän onnistumisen takana oli uskottavuutemme, eli rahoitusmarkkinoiden, yritysten ja kotitalouksien luottamus eurojärjestelmän haluun ja kykyyn tehdä tarvittava hintakehityksen normalisoinniksi.
Rahan kolmaskin funktio, eli sen rooli vaihdon välineenä, perustuu ennen kaikkea luottamukseen. Ilman luottamusta ei synny toimivia rahoitusmarkkinoita tai maksujärjestelmiä. Maksamisen osalta luottamusta voidaan tarkastella monesta kulmasta. Ensinnäkin turvallisuuden ja suojan näkökulmasta: varmistetaan että pankkitilillä olevat varat ovat turvassa eikä niitä oteta luvatta käyttöön. Toiseksi jatkuvuuden ja kehityksen näkökulmasta: taataan että varat ovat myös tulevaisuudessa käytettävissä nykyaikaisilla, saavutettavilla sekä joustavilla menetelmillä, ja ilman merkittäviä kustannuksia.
Maksufoorumin teemat vuonna 2024 luotaavat näitä molempia luottamuksen kannalta merkittäviä tekijöitä: maksamisen turvallisuutta sekä maksamisen kehittämistä sääntelyn ja markkinoiden ehdoilla.
Nykymaailmassa on ikävä kyllä toimijoita, joiden tavoite on horjuttaa luottamusta. Älämölön pitäminen tai jopa kaaoksen levittäminen ei rajoitu mielipiteiden muodostukseen sosiaalisessa mediassa. Luottamusta yritetään horjuttaa kaikin tavoin. Tämän vuoksi me Suomen Pankissa kannustamme kaikkia suomalaisia huolehtimaan tärkeimpien toimintojen jatkuvuudesta kaikissa oloissa. Tähän kuuluu päivittäisen maksamisen turvaaminen häiriötilanteissa sopivasti mitoitetulla maksamisen kotivaralla. Hyvä maksamisen kotivara rakentuu useamman maksuvälineen varaan. Niihin lukeutuu kohtuullinen määrä käteistä sekä mahdollisuuksien mukaan aktiivinen tili vähintään kahdessa pankissa. Näiden lisäksi sähköiset tunnistautumisen välineet ovat kotivaran keskeinen elementti.
Pankkihuijausten vaikuttavuutta voidaan vähentää käyttämällä erilaisia vahvan tunnistautumisen menetelmiä eri tilanteissa. Kuluttaja voi pienentää mahdollisen huijausyrityksen vaikuttavuutta esimerkiksi käyttämällä vaihtoehtoista tunnistautumiskeinoja, kuten mobiili- tai kansalaisvarmennetta, muuhun kuin pankkiin tunnistautumiseen. Pankkitilille kirjautumiseen näitä varmenteita ei käytetä. Vaihtoehdot parantavat varmuutta myös tunnistautumisessa.
Vahva tunnistautuminen on nykyään vaatimus lähes kaikessa verkkomaksamisessa. Voisi sanoa, että se on muodostunut niin rutiininomaiseksi, että monet suorittavat sen lähes automaattisesti. Tämä luo riskin väärinkäytöksille. Kuka tahansa meistä saattaa hyväksyä esimerkiksi viikoittaisen, jo rutiininomaiseksi käyneen kauppatilauksen liian nopeasti ja tulla epähuomiossa erehdytetyksi. On tärkeää korostaa, että kuluttajillakin on vastuu maksamisen turvallisuuden toteutumisessa. Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen kuuluu meille kaikille.
Pikamaksamisen lisääntyminen vähittäismaksamisessa luo myös uusia haasteita pankeille puuttua verkkorikollisuuteen. Kun rahat siirtyvät reaaliaikaisesti, on rikollisen transaktion keskeyttäminen merkittävästi vaikeampaa kuin perinteisessä, hieman hitaammassa maksamisessa. Kitkan poistaminen maksamisesta poistaa sitä samalla myös väärinkäytöksiltä. Turvarajojen lisäämistä ja maksujen alueellisia rajoituksia tarvitaan, mutta ne eivät yksistään riitä. Meidän pitää yhdessä keksiä uusia keinoja kohdata jatkuvasti uudistuva ja etenkin keinoälyn avulla nopeasti kehittyvä verkkorikollisuus.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat valitettavan tuttu ja kasvava ilmiö. Ensimmäisen osion teema tänään onkin maksamisen turvallisuus. Finanssivalvonta selvitti verkkomaksamisen turvallisuutta pankeissa viime vuoden lopulla ja osastopäällikkö Samu Kurri kertoo meille aluksi siitä. Samun jälkeen kommenttipuheenvuoron toimialan tilannekuvasta pitää petostorjunnan asiantuntija Sara Helin Nordeasta.
Ensimmäisen osion lopuksi pohditaan paneelissa pohditaan maksamisen turvallisuutta. Kilpajuoksu rikollisten kanssa on kovaa. Pahantekijät pyrkivät keksimään jatkuvasti uusia, neuvokkaita keinoja varastaa kuluttajien ja yritysten rahat. Kuluttajan luottamuksen säilyttämisen puolesta täytyy pinnistellä yhteistyössä ja monesta eri näkökulmasta katsoen.
Tauon jälkeen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin puheenvuoro saattelee meidät ajankohtaisten talouden näkymien myötä kohti tapahtuman toista osiota. Siinä käsittelemme maksamisen vaihtoehtoja, ja sitä, miten sääntely ja markkinat kulkevat yhdessä kohti tulevaa. Kumpi oikeastaan viekään maksamista, sääntely vai markkina, kysyn keskustelijoilta päivän toisessa paneelissa.
Suomen Pankki kysyy vuosittain kuluttajakyselyllä maksamisen tottumuksista ja käyttäytymisestä. Viimeisimmän kyselyn tuloksissa ei näkynyt muutosta kuluttajien käyttämissä maksuvälineissä. Maksamme edelleen hyvin pitkälti korteilla. Vaikka maksukäyttäytymisen näkökulmasta käteisen asema on horjunut jo pitkään, tämä ei juurikaan näy käteisen kysynnässä. Kun laskimme eurokäteistä ensi kertaa liikkeelle vuonna 2002, määrä oli 3 prosenttia silloiseen bruttokansantuotteeseemme suhteutettuna. Tällä hetkellä vastaava suhdeluku on 10 prosenttia, eli yli kolminkertainen.
Näyttää siltä, ettei keskuspankkirahan suosio ole horjunut. Fyysisen käteisen saatavuus ja käytettävyys ei vain enää riitä digitalisoituvassa maailmassa. Käteisen käyttö kotitalouksien pääasiallisena maksuvälineenä onkin marginalisoitunut noin kuuteen prosenttiin, kun ensimmäisessä kuluttajakyselyssämme vuonna 2007 vielä kolmannes käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenään. Kun huomioidaan mukaan myös ne, jotka käyttivät yhtä usein käteistä kuin korttia, luku kattoi tuolloin lähes puolet suomalaisista. Korttien käyttöaste on tällä samalla tarkastelujaksolla noussut noin 50 prosentista yli 90 prosenttiin. Näiden lukujen valossa on selvää, että tarvitsemme korttimaksamisen rinnalle vaihtoehtoisia maksutapoja.
Maksamisen verkostoluonne ja syvä keskinäisriippuvuus toimijoiden välillä tuo omaa herkkyyttään mukaan keskusteluun. Viime vuoden lokakuussa New Polarbear-niminen rahtialus kulki Itämerellä kohti Pietaria. Samaan aikaan vaurioitui myös Baltic Connector-kaasuputki, sekä suomalainen ja ruotsalainen datakaapeli Viroon. Pääosa uutisoinnista keskittyi katkenneeseen kaasuputkeen sen suurempien taloudellisten seurausten vuoksi, mutta finanssisektorin näkökulmasta pikemminkin datakaapeli oli se musta joutsen, jonka todennäköisyys oli arvioitu minimaaliseksi, mutta joka nyt osittain realisoitui. Suomen kansainväliset tietoliikenneyhteydet eli infrastruktuuri, jonka toiminta on kriittistä myös finanssisektorille ja maksuliikenteelle, oli suoran uhan alla. Onneksemme suurilta vahingoilta vältyttiin ja operaattorit pystyivät käytännössä saumattomasti ylläpitämään datansiirtokykyä.
Tapaukset toimivat muistutuksena kotimaisen varautumisen ja vaihtoehtojen tärkeydestä iskunkestävyyden luomisessa. Kriittisen infrastruktuurin jatkuvuuden hallinta on elintärkeää, ja yksi sen tehokkaimmista keinoista on vaihtoehtojen monipuolistaminen.
Yhtenä Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin painopistealueista on eurooppalaisen maksamisen autonomian tukeminen. Meille suomalaisille tämä tarkoittaa käytännön tasolla kolmea asiaa; käteisen saatavuuden ja käytettävyyden varmistamista, pikamaksamisen edistämistä ja digitaalisen euro valmistelua. Käteinen ei esittelyä kaipaa, ja se onkin tällä hetkellä ainoa laajasti toimiva, kaikille suomalaisille tarjolla oleva aidosti eurooppalainen maksuväline.
Digitaalisesta eurostakin olette varmasti kuulleet viime aikoina keskustelua. Digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseen laskemisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöksiä, ja toteutuessaankin sen osalta puhutaan edelleen useiden vuosien projektista.
Ajallisesti lähempänä meitä on suomalaisen maksamisen kentällä käynnistetty pikamaksamisen edistämisen hanke. Se on hyvä esimerkki projektista, jossa viranomaiset ja toimiala pyrkivät yhdessä luomaan uutta vähittäismaksutapaa, joka eurooppalaiseen toimintamalliin tukeutuen luo edellytykset kansalliselle maksuvälineelle kuitenkaan sulkematta pois eurooppalaista harmonisointia ja sen tuomia skaalaetuja kaikille toimijoille.
Haluan tässä vaiheessa esittää lämpimät kiitokseni kaikille Maksuneuvoston pikamaksamisen edistämishankkeeseen osallistuneille organisaatioille ja asiantuntijoille heidän merkittävästä ja eteenpäin katsovasta panoksestaan. Työ on edistynyt hienosti, ja kaikki osapuolet ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista yhteiseen päämääräämme. Tämä sitoutuminen on avainasemassa myös tulevaisuudessa, jotta työ saadaan jalkautettua kuluttajille, kaupalle ja muille yrityksille uutena maksuvälineenä ja henkilöiden välisen maksamisen palveluina. Suomen Pankissa pidämme tätä tavoitetta ensiarvoisen tärkeänä ja osaltamme tuemme tätä reaaliaikaisiin tilisiirtoihin pohjautuvaa hanketta myös jatkossa. Vaihtojen tarjoaminen ei ainoastaan vahvista luottamusta, vaan avaa myös uusia mahdollisuuksia.
Luottamuksessa ei siis ole ainoastaan kysymys sen säilyttämisestä, vaan luottamus kulkee käsikädessä myös tulevaisuuden vaihtoehtojen kanssa. Tämänkin toteutumiseen tarvitaan pysyvää ja syvenevää yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän toimialojen välillä. Maksufoorumi on olemassa juuri tämän yhteistyön jatkamiseksi ja tukemiseksi. Hyvä yleisö, kaikilla teillä on tänään mahdollisuus osallistua tähän yhteistyöhön muun muassa esittämällä kysymyksiä ja kommentteja paneelien päätteeksi.
Vielä kerran, lämpimästi tervetuloa vuoden 2024 Maksufoorumiin!