EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 21.1.2021
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Rokotusten käynnistyminen euroalueen maissa on tärkeä askel pois kansanterveydellisestä kriisistä, jossa tällä hetkellä olemme. Pandemiasta aiheutuu kuitenkin edelleen vakavia riskejä kansanterveydelle sekä euroalueen ja koko maailman taloudelle. Koronavirustartuntojen (covid-19) uusi aalto ja monissa euroalueen maissa asetetut tiukat ja pitkäkestoiset rajoitukset haittaavat taloudellista toimintaa. Tehdasteollisuuden toiminta jatkuu melko vakaana, mutta palvelualoilla toiminta on vaimentunut tuntuvasti, joskin vähemmän kuin ensimmäisen pandemia-aallon yhteydessä alkuvuodesta 2020. Tuotanto supistui todennäköisesti vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja pandemian voimistuttua lyhyen aikavälin talousnäkymiin liittyy ennakoitua heikomman kehityksen riskejä. Inflaatio on erittäin hidasta, kun kysyntä on heikkoa ja työ- ja hyödykemarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Kaiken kaikkiaan tuoreimmat tiedot ovat EKP:n neuvoston aiemman arvion mukaisia eli niiden perusteella pandemialla on huomattava vaikutus talouteen lyhyellä aikavälillä ja inflaatio pysynee heikkona pitemmän aikaa.
Tässä tilanteessa runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen elintärkeää, jotta kaikkien talouden sektorien rahoitusolot pysyvät suotuisina pandemian aikana. Se auttaa vähentämään epävarmuutta ja vahvistamaan luottamusta, mikä edistää yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja, tukee taloudellisen toiminnan elpymistä ja ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Esimerkiksi pandemian etenemisestä ja rokotusten aikataulusta ei kuitenkaan voida sanoa mitään varmaa. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin. EKP:n neuvosto on siis edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto päätti pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.
EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Ostoja jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.
PEPP-ohjelman tarkoituksena on pitää rahoitusolot suotuisina pandemian aikana. Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostojen määrää voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.
PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista jatketaan ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarja on edelleen hyvä rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että supistuttuaan huomattavasti vuoden 2020 alkupuoliskolla euroalueen BKT elpyi kolmannella vuosineljänneksellä voimakkaasti ja kasvoi 12,4 % edellisestä vuosineljänneksestä. BKT oli kuitenkin edelleen huomattavasti heikompi kuin ennen pandemiaa. Tuoreiden taloustilastojen, kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella pandemian uusi aalto ja rajoitustoimien tiukentaminen supistivat todennäköisesti toimintaa vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja niiden odotetaan vähentävän toimintaa myös vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Kehitys etenee siis suurin piirtein joulukuun 2020 asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaisesti.
Talous kehittyy edelleen epätasaisesti eri toimialoilla: sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen uudet rajoitukset vaikuttavat voimakkaammin palvelualoilla kuin teollisuudessa. Vaikka kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan koko ajan finanssipoliittisin toimin, pandemian vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin pitävät kuluttajat edelleen varovaisina. Lisäksi yritysten taseiden heikkeneminen ja epävarmuus talousnäkymistä vaikeuttavat yhä yritysten investointeja.
Rokotuksia on tullut saataville joulukuusta lähtien, mikä antaa uskoa kansanterveyskriisin ratkeamiseen. Laaja immuniteetti saavutetaan kuitenkin vasta ajan mittaan, ja on edelleen mahdollista, että pandemiasta aiheutuu uusia vaikeuksia. Euroalueen talouden elpyminen saanee keskipitkällä aikavälillä tukea suotuisista rahoitusoloista, kasvua tukevasta finanssipolitiikasta ja kysynnän elpymisestä, kun rajoitustoimet poistetaan ja epävarmuus väistyy.
Kaiken kaikkiaan euroalueen kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Maailmantalouden näkymistä on saatu myönteisiä uutisia, EU ja Iso-Britannia ovat sopineet tulevista suhteistaan ja rokotusten alkaminen on sekin rohkaisevaa, mutta pandemia jatkuu yhä ja se voi edelleen heikentää talouskehitystä ja rahoitusoloja.
Euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti pysyi joulukuussa ennallaan -0,3 prosentissa. Energian nykyisen hintakehityksen perusteella kokonaisinflaatio todennäköisesti nopeutuu lähikuukausina myös siksi, että arvonlisäverot ovat Saksassa palanneet ennalleen tilapäisen alentamisen jälkeen. Hintapaineiden odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeina siksi, että kysyntä on heikkoa (etenkin matkailualoilla), palkkapaineet ovat vähäiset ja euron valuuttakurssi on vahvistunut. Kun pandemian vaikutus väistyy, kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat, joskin markkinaindikaattorien perusteella ne ovat hieman nousseet.
Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin nopeutuneen lokakuun 10,5 prosentista 11,0 prosenttiin marraskuussa 2020 talletusten kasvun jatkuessa. Rahan määrän voimakasta kasvua tukivat yhä eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot, jotka ovat edelleen merkittävin rahan luomisen lähde. Rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan yhä nopeasti rahaksi muutettavia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset, joten suppea raha-aggregaatti M1 on edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.
Yksityisen sektorin lainakannan kehitystä leimasivat yrityslainakannan maltillinen kasvu ja kotitalouksien lainakannan kasvun jatkuminen. Luotonanto yrityksille oli kuukausitasolla hyvin vaatimatonta marraskuussa, kuten jo loppukesästä lähtien. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi kuitenkin suurin piirtein ennallaan eli 6,9 prosentissa, sillä lainakanta oli kasvanut hyvin voimakkaasti vuoden alkupuoliskolla. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi suurin piirtein ennallaan. Se oli marraskuussa 3,1 %, ja kuukausikasvu jatkui melko nopeana.
Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä tehdyn tuoreen pankkien luotonantokyselyn perusteella luotonantokriteerit tiukentuivat yrityslainojen kohdalla. Pankit pitivät tilannetta varsin riskialttiina, sillä epävarmuus talouden elpymisestä jatkuu ja lainansaajien luottokelpoisuus aiheuttaa huolta. Kyselyyn osallistuneet pankit myös ilmoittivat yritysten lainakysynnän pienentyneen neljännellä vuosineljänneksellä. Lisäksi kotitalouksien asuntolainakysynnän ilmoitettiin kasvaneen edelleen nettomääräisesti neljännellä vuosineljänneksellä, vaikka pankkien luotonantokriteerejä tiukennettiin edelleen.
Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n muiden toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoitusta saatavilla erityisesti niille, jotka kärsivät pandemiasta eniten.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Jäsenvaltioiden on siis syytä jatkaa finanssipoliittista tukeaan, kun yritysten ja kotitalouksien kysyntä on heikkoa pandemiatilanteen pahentumisen ja rajoitustoimien tiukentumisen myötä. Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi kuitenkin edelleen olla mahdollisimman tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.
EKP:n neuvosto on hyvin tietoinen Next Generation EU -elpymispaketin merkityksestä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Se kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan ratifiointiprosessia, viimeistelemään elpymis- ja palautumissuunnitelmansa pikaisesti, käyttämään varat tuottavaan julkiseen kulutukseen ja toteuttamaan tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voisi edistää yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys, kun halutaan poistaa pitkäaikaisia rakenteellisia ja institutionaalisia heikkouksia ja nopeuttaa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.