EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 13.9.2018
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka. Sitten omaisuuseräostojen määrää vähennetään siten, että ostoja tehdään joulukuun 2018 loppuun asti 15 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen sen jälkeen päättyvän, jos tulevat tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset. EKP:n neuvosto aikoo jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Tuoreet EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2018 arviot ja muut saadut tiedot pitkälti vahvistavat edelliskertaisen arvion, että euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja inflaatio nopeutuu vähitellen. Talouden vahva kasvuvire pitää edelleen yllä luottamusta siihen, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuseräostojen asteittaisen lopettamisen jälkeenkään. Protektionismin lisääntymiseen, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin nousseet viime aikoina vahvemmin esiin. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden lisäkasvua ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Tukivaikutusta ylläpidetään edelleen vuoden loppuun asti jatkettavilla omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä EKP:n ohjauskorkojen kehitystä koskevalla tehostetulla ennakoivalla viestinnällä. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä 0,4 % eli sama kuin edellisellä neljänneksellä. Kasvu on jonkin verran rauhoittunut vuoden 2017 vahvoista lukemista, mutta tuoreimmat talousindikaattorit ja kyselytulokset vahvistavat yleisesti ottaen, että euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena. Rahapoliittisten toimien vaikutus pönkittää edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea palkkojen noususta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Suotuisat rahoitusolot, kannattavuuden paraneminen ja vahva kysyntä edistävät yritysten investointeja, ja asuinrakennusinvestointien kehitys on edelleen vahvaa. Lisäksi maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan ja tukevan siten euroalueen vientiä.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2018 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,0 % vuonna 2018 ja 1,8 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvu vuosina 2018 ja 2019 on siis arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa – pääasiassa siksi, että vientikysynnän kasvuvaikutus on nyt jonkin verran pienempi.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien voidaan edelleen katsoa olevan jokseenkin tasapainossa. Protektionismin lisääntymiseen, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät riskit ovat kuitenkin nousseet viime aikoina vahvemmin esiin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui elokuussa 2,0 prosenttiin (heinäkuussa 2,1 %). Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen kokonaisinflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän vuoden loppuun asti suunnilleen nykyisissä lukemissa. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta se on nopeutunut aiemmista pohjalukemistaan. Kotimaiset kustannuspaineet ovat vahvistumassa ja laajentumassa kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, mikä vauhdittaa palkkojen nousua. Inflaationäkymiin liittyvä epävarmuus on vähenemässä. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan loppuvuodesta ja nopeutuvan sen jälkeen maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.
Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2018 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,7 % vuosina 2018, 2019 ja 2020. Arvio vastaa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuisia arvioita.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli heinäkuussa 4,0 % eli hitaampaa kuin kesäkuussa, jolloin se oli 4,5 %. Kuukausitason heilahteluista huolimatta M3:n kasvu nojaa yhä vahvemmin pankkien luotonantoon. Suppea raha-aggregaatti M1 on silti edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.
Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 4,1 % ja kotitalouksien lainakannan 3,0 %, eli ne eivät muuttuneet kesäkuusta.
Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla laaja-alainen kasvu antaa aihetta kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri ja joissa vakaus- ja kasvusopimusta on ehdottoman tärkeää noudattaa kaikilta osin, jotta julkinen talous pysyy terveellä pohjalla. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.