EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

6.2.2014

(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

 

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

 

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että euroalueen talouden maltillinen elpyminen etenee aiemmin arvioidusti. Samaan aikaan euroalueen hintapaineet pysyvät heikkoina ja rahan määrän ja luottojen kehitys on vaimeaa. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Kuten aiemmin on todettu, euroalueella on meneillään pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Lisää tietoa ja analyysejä keskipitkän aikavälin hinta- ja kasvunäkymistä on saatavissa maaliskuun alussa. Viimeaikainen näyttö vahvistaa täysin EKP:n neuvoston päätöksen pitää EKP:n rahapolitiikan mitoitus kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen, mikä tukee talouden asteittaista elpymistä euroalueella. EKP:n neuvosto toistaa ennakoivan viestintänsä: se odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu siihen, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kaiken kaikkiaan vaimeat taloustilanteen yleisen heikkouden ja rahan määrän hitaan kehityksen vuoksi. EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti rahamarkkinoiden viimeaikaista volatiliteettia ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä. EKP:n neuvosto ylläpitää edelleen määrätietoisesti kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikan mitoitustaan ja ryhtyy tarvittaessa uusiin päättäväisiin toimiin.

 

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. BKT:n määrän kasvu oli vuoden 2013 toisella ja kolmannella neljänneksellä positiivinen, ja viimeaikaiset tiedot ja kyselytutkimukset viittaavat kaiken kaikkiaan siihen, että maltillinen elpyminen on jatkunut myös vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. EKP:n neuvoston aiempi arvio talouskasvusta on vahvistunut. Euroalueen tuotannon odotetaan elpyvän hitaasti. Etenkin kotimaisessa kysynnässä pitäisi näkyä parantumisen merkkejä. Tätä kehitystä tukevat rahapolitiikan mitoitus, rahoitusmarkkinoiden tilan kohentuminen ja edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa. Lisäksi energian hinnannousun hidastuminen on kasvattanut reaalituloja. Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan myös hyötyvän euroalueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Samaan aikaan euroalueen työttömyys on vakaantumisestaan huolimatta kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouden elpymisvauhtia.

 

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä etenkin kehittyvissä markkinatalouksissa saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettua heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.

 

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,7 % tammikuussa 2014, kun se joulukuussa oli ollut 0,8 %. Hidastuminen johtui pääasiassa energian hinnan kehityksestä. Samanaikaisesti inflaatiovauhti oli tammikuussa 2014 yleisesti odotettua hitaampi. Tämänhetkisten tietojen ja energian futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän jotakuinkin nykyisellään. Keskipitkällä aikavälillä euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

 

Hintakehitysnäkymiin liittyvät sekä aiemmin arvioitua hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat edelleen vähäiset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä.

 

Rahatalouden analyysi ja joulukuuta 2013 koskevat tiedot vahvistavat arviota, että lavean rahan (M3) määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 1,0 prosenttiin joulukuussa, kun se marraskuussa oli ollut 1,5 %. Talletusten väheneminen joulukuussa kuvasti sitä, että euroalueen rahalaitokset myivät runsaasti julkisyhteisöjen ja yksityisen sektorin arvopapereita. Tämä saattaa osittain liittyä siihen, että pankit sopeuttavat taseitaan ennen EKP:n johdolla toteutettavaa taseidensa kattavaa arviointia. Tämä kehitys vaikutti myös M1:n vuotuiseen kasvuun, joka hidastui 5,8 prosenttiin joulukuussa. Kasvu oli kuitenkin yhä vahvaa. Kuten edellisinäkin kuukausina M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu. Tämä puolestaan johtui ulkomaisten sijoittajien euroalueen arvopapereita kohtaan tunteman kiinnostuksen lisääntymisestä. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen muutosvauhti hidastui edelleen. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi joulukuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuoden 2013 alusta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli joulukuussa 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Marraskuussa määrä oli 3,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Pankkien luotonantokysely tammikuulta 2014 viittaa siihen, että yritysten ja kotitalouksien luottoehdot ovat vakaantuneet edelleen ja että yritysten lainankysyntä on vähentynyt nettomääräisesti aiempaa vähemmän. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.

 

Pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti kesästä 2012 lähtien. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Tämä on tavoitteena pankkien tilan kattavassa arvioinnissa, jonka EKP toteuttaa, kun taas pankkiunionin perustamista koskevien lisätoimien pikainen täytäntöönpano auttaa entisestään palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.

 

Taloudellinen analyysi vahvistaa kaiken kaikkiaan EKP:n neuvoston odotukset siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa käsityksen, että euroalueen hintapaineet ovat vaimeita keskipitkällä aikavälillä. 

 

Finanssipolitiikassa euroalueen maiden tulisi pitäytyä aiemmissa pyrkimyksissään vakauttaa julkista taloutta ja saada suuret velkasuhteet pienenevään suuntaan keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan suunnitelmien tulisi olla vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia ja varmistaa, että vakauttamistoimet tukevat kasvua ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimoimiseen. Yhdessä rakenneuudistusten määrätietoisen toimeenpanon kanssa nämä suunnitelmat tukevat entisestään talouden yhä haurasta elpymistä. Hallitusten on siten jatkettava hyödyke- ja työmarkkinoiden uudistuksia. Nämä uudistukset vahvistavat osaltaan euroalueen kasvupotentiaalia ja vähentävät suurta työttömyyttä useissa maissa.

 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.