Lehdistötilaisuus
7.11.2013
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Toivotan teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokouksessa tehtiin useita päätöksiä EKP:n ohjauskoroista, ennakoivasta viestinnästä ja likviditeetin tarjoamisesta.
Ensinnäkin tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa 0,25 prosenttiyksikköä ja maksuvalmiusluoton korkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Laskun myötä perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,25 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,75 %. Talletuskorko pysyy ennallaan 0,00 prosentissa. Nämä päätökset ovat heinäkuussa 2013 käyttöön otetun ennakoivan viestinnän mukaisia, kun otetaan huomioon tuoreimmat tiedot euroalueen hintapaineiden vähenemisestä edelleen keskipitkällä aikavälillä ja kun vuotuinen inflaatiovauhti tämänhetkisessä lähtötilanteessa on hidas eli alle prosentin. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät samalla edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Näin ollen EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Rahapolitiikan mitoitus tukee siten myös edelleen talouden asteittaista elpymistä, kuten lokakuuhun saakka käytettävissä olevista luottamusindikaattoritiedoista ilmenee.
Toiseksi tämänpäiväisen koronlaskun jälkeen EKP:n neuvosto arvioi heinäkuussa aloitettua ennakoivaa viestintää uudelleen ja vahvisti, että se edelleen odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu yhä siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laajalti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa.
Kolmanneksi EKP:n neuvosto seuraa yhä tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen. Neuvosto on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä ja tässä yhteydessä päätti tänään, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2015 kuudennen pitoajanjakson loppuun eli 7.7.2015 saakka. Tätä menettelytapaa sovelletaan edelleen myös maturiteetiltaan poikkeaviin yhden pitoajanjakson pituisiin eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin, joiden toteuttamista jatketaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2015 toisen neljänneksen loppuun. Näiden maturiteetiltaan poikkeavien operaatioiden kiinteänä korkona käytetään kulloistakin perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Lisäksi päätettiin, että vuoden 2015 toisen neljänneksen loppuun saakka suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Näiden kolmen kuukauden rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Tätä oli edeltänyt negatiivinen kasvu kuutena peräkkäisenä neljänneksenä. Lokakuuhun asti ulottuvien kyselypohjaisten luottamusindikaattoreiden muutokset tukevat käsitystä jatkuvasta, joskin vähäisestä kasvusta vuoden toisella puoliskolla. Tuotannon odotetaan elpyvän edelleen hitaasti, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä kohenee asteittain kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen myötä. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä euroalueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime vuoden näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi energian hinnannousun yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että raaka-aineiden hinnat nousevat, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettuakin heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui lokakuussa 0,7 prosenttiin syyskuun 1,1 prosentista. Inflaatiovauhti hidastui odotettua enemmän. Hidastuminen johtui etenkin elintarvikkeiden hintojen nousun hidastumisesta, energian hinnan aiempaa tuntuvammasta laskusta ja palvelujen hintojen nousun hienoisesta hidastumisesta. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän yhtä hitaana. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Kun tämänpäiväiset korkopäätökset otetaan huomioon, keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti määräytyviä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Rahatalouden analyysi ja syyskuuta koskevat tiedot vahvistavat, että lavean rahan (M3) määrän ja erityisesti luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui syyskuussa 2,1 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut 2,3 %. M1:n vuotuinen kasvu pysyi vahvana 6,6 prosentissa, mikä johtuu siitä, että sijoittajat suosivat likvidejä sijoituskohteita. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin huhtikuussa, jolloin se oli nopeimmillaan eli 8,7 %. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti pääoman nettotuonti euroalueelle. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrän vuotuinen muutosvauhti sitä vastoin oli edelleen hidas. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi syyskuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuodenvaihteesta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli syyskuussa 2,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Elokuussa määrä oli 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Lokakuussa 2013 tehdyn pankkien luotonantokyselyn alustavat tulokset viittaavat samanaikaisesti siihen, että yritysten ja kotitalouksien luottoehdot ovat vakaantuneet tilanteessa, jossa lainojen kysyntä on edelleen heikkoa.
Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Pankkien tilan kattava arviointi, jonka EKP toteuttaa ennen kuin se ryhtyy suorittamaan valvontatehtäväänsä yhteisessä valvontamekanismissa, auttaa osaltaan rakentamaan luottamusta. Arviointi antaa aiempaa selkeämmän kuvan pankkien tilasta, ja sen tulosten avulla selvitetään korjaustoimien tarve ja toteutetaan nämä toimet. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi auttavat palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.
Kun otetaan huomioon tämänpäiväiset päätökset, taloudellinen analyysi viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Finanssipolitiikan puolella Euroopan komission syksyn 2013 talousennusteessa arvioidaan, että BKT:hen suhteutettu euroalueen julkisen talouden alijäämä pienene edelleen ja on 2,5 % vuonna 2014, kun se on vuonna 2013 ollut 3,1 %. BKT:hen suhteutetun euroalueen julkisen talouden velan puolestaan ennakoidaan kasvavan 95,9 prosenttiin vuonna 2014, kun se on vuonna 2013 ollut 95,5 %. Jotta suuret velkasuhteet saadaan pienenevään suuntaan, hallitusten on pitäydyttävä pyrkimyksissään supistaa julkisen talouden alijäämiä ja jatkaa julkisen talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttamisen tulisi suuntautua kasvua edistäviin toimiin, jotka perustuvat keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimointiin. Hallitusten on myös entistä päättäväisemmin pyrittävä panemaan täytäntöön työ- ja hyödykemarkkinoilla tarvittavat rakenneuudistukset. Vaihtotaseen alijäämien supistamisessa ja yksikkötyökustannusten erojen kaventamisessa on edistytty, mutta tuntuvia toimia tarvitaan lisää kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen, euroalueen tasapainon palauttamiseksi ja sellaisten aiempaa dynaamisempien talouksien luomiseksi, jotka edistävät kestävää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
Toivotan teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokouksessa tehtiin useita päätöksiä EKP:n ohjauskoroista, ennakoivasta viestinnästä ja likviditeetin tarjoamisesta.
Ensinnäkin tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa 0,25 prosenttiyksikköä ja maksuvalmiusluoton korkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Laskun myötä perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,25 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,75 %. Talletuskorko pysyy ennallaan 0,00 prosentissa. Nämä päätökset ovat heinäkuussa 2013 käyttöön otetun ennakoivan viestinnän mukaisia, kun otetaan huomioon tuoreimmat tiedot euroalueen hintapaineiden vähenemisestä edelleen keskipitkällä aikavälillä ja kun vuotuinen inflaatiovauhti tämänhetkisessä lähtötilanteessa on hidas eli alle prosentin. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät samalla edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Näin ollen EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Rahapolitiikan mitoitus tukee siten myös edelleen talouden asteittaista elpymistä, kuten lokakuuhun saakka käytettävissä olevista luottamusindikaattoritiedoista ilmenee.
Toiseksi tämänpäiväisen koronlaskun jälkeen EKP:n neuvosto arvioi heinäkuussa aloitettua ennakoivaa viestintää uudelleen ja vahvisti, että se edelleen odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu yhä siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laajalti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa.
Kolmanneksi EKP:n neuvosto seuraa yhä tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen. Neuvosto on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä ja tässä yhteydessä päätti tänään, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2015 kuudennen pitoajanjakson loppuun eli 7.7.2015 saakka. Tätä menettelytapaa sovelletaan edelleen myös maturiteetiltaan poikkeaviin yhden pitoajanjakson pituisiin eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin, joiden toteuttamista jatketaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2015 toisen neljänneksen loppuun. Näiden maturiteetiltaan poikkeavien operaatioiden kiinteänä korkona käytetään kulloistakin perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Lisäksi päätettiin, että vuoden 2015 toisen neljänneksen loppuun saakka suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Näiden kolmen kuukauden rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Tätä oli edeltänyt negatiivinen kasvu kuutena peräkkäisenä neljänneksenä. Lokakuuhun asti ulottuvien kyselypohjaisten luottamusindikaattoreiden muutokset tukevat käsitystä jatkuvasta, joskin vähäisestä kasvusta vuoden toisella puoliskolla. Tuotannon odotetaan elpyvän edelleen hitaasti, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä kohenee asteittain kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen myötä. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä euroalueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime vuoden näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi energian hinnannousun yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että raaka-aineiden hinnat nousevat, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettuakin heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui lokakuussa 0,7 prosenttiin syyskuun 1,1 prosentista. Inflaatiovauhti hidastui odotettua enemmän. Hidastuminen johtui etenkin elintarvikkeiden hintojen nousun hidastumisesta, energian hinnan aiempaa tuntuvammasta laskusta ja palvelujen hintojen nousun hienoisesta hidastumisesta. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän yhtä hitaana. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Kun tämänpäiväiset korkopäätökset otetaan huomioon, keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti määräytyviä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Rahatalouden analyysi ja syyskuuta koskevat tiedot vahvistavat, että lavean rahan (M3) määrän ja erityisesti luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui syyskuussa 2,1 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut 2,3 %. M1:n vuotuinen kasvu pysyi vahvana 6,6 prosentissa, mikä johtuu siitä, että sijoittajat suosivat likvidejä sijoituskohteita. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin huhtikuussa, jolloin se oli nopeimmillaan eli 8,7 %. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti pääoman nettotuonti euroalueelle. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrän vuotuinen muutosvauhti sitä vastoin oli edelleen hidas. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi syyskuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuodenvaihteesta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli syyskuussa 2,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Elokuussa määrä oli 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Lokakuussa 2013 tehdyn pankkien luotonantokyselyn alustavat tulokset viittaavat samanaikaisesti siihen, että yritysten ja kotitalouksien luottoehdot ovat vakaantuneet tilanteessa, jossa lainojen kysyntä on edelleen heikkoa.
Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Pankkien tilan kattava arviointi, jonka EKP toteuttaa ennen kuin se ryhtyy suorittamaan valvontatehtäväänsä yhteisessä valvontamekanismissa, auttaa osaltaan rakentamaan luottamusta. Arviointi antaa aiempaa selkeämmän kuvan pankkien tilasta, ja sen tulosten avulla selvitetään korjaustoimien tarve ja toteutetaan nämä toimet. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi auttavat palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.
Kun otetaan huomioon tämänpäiväiset päätökset, taloudellinen analyysi viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Finanssipolitiikan puolella Euroopan komission syksyn 2013 talousennusteessa arvioidaan, että BKT:hen suhteutettu euroalueen julkisen talouden alijäämä pienene edelleen ja on 2,5 % vuonna 2014, kun se on vuonna 2013 ollut 3,1 %. BKT:hen suhteutetun euroalueen julkisen talouden velan puolestaan ennakoidaan kasvavan 95,9 prosenttiin vuonna 2014, kun se on vuonna 2013 ollut 95,5 %. Jotta suuret velkasuhteet saadaan pienenevään suuntaan, hallitusten on pitäydyttävä pyrkimyksissään supistaa julkisen talouden alijäämiä ja jatkaa julkisen talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttamisen tulisi suuntautua kasvua edistäviin toimiin, jotka perustuvat keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimointiin. Hallitusten on myös entistä päättäväisemmin pyrittävä panemaan täytäntöön työ- ja hyödykemarkkinoilla tarvittavat rakenneuudistukset. Vaihtotaseen alijäämien supistamisessa ja yksikkötyökustannusten erojen kaventamisessa on edistytty, mutta tuntuvia toimia tarvitaan lisää kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen, euroalueen tasapainon palauttamiseksi ja sellaisten aiempaa dynaamisempien talouksien luomiseksi, jotka edistävät kestävää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.