Ilmastonmuutos huomioon rahapolitiikassa

Yksi keskeinen perustelu keskuspankkien kiinnostukselle ilmastokysymyksiä kohtaan on se, että ilmastonmuutoksella ja ilmastopolitiikalla on vaikutuksia hintakehitykseen. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät äärisääilmiöt voivat esimerkiksi nostaa vakuutusmaksuja ja muita varautumiskustannuksia muun muassa rakentamisessa. Keskilämpötilan nousu voi johtaa esimerkiksi ruoan kallistumiseen.

Siirtymä vähähiiliseen talouteen taas edellyttää suhteellisten hintojen muutoksia, jotta vähäpäästöiset vaihtoehdot tulevat houkutteleviksi saastuttavampiin verrattuna. Tähän tähtäävillä ympäristöveroilla, päästökaupalla ja tukitoimilla on hintavaikutuksia, jotka voivat olla keskenään erisuuntaisia. Vaikutukset hintavakauteen riippuvat paljon myös siitä, miten hallitusti hintamuutokset tapahtuvat.

Koska ilmastonmuutos voi lisätä epävarmuutta, heikentää tuottavuutta ja vähentää investointihalukkuutta, se voi laskea ns. luonnollista korkotasoa. Se on laskennallinen korkotaso, jossa talouden resurssit ovat täyskäytössä ja inflaatio on hintavakaustavoitteen mukaista. Jos sen sijaan siirtymä vähähiilisyyteen kannustaa tuottavuutta parantaviin uusiin innovaatioihin ja investointeihin, voi vaikutus olla luonnollista korkotasoa nostava.

Rahapoliittisissa yrityslainaostoissa on alettu kiinnittää huomiota ilmastonäkökohtiin käyttämällä niissä yrityskohtaista ilmastovaikutusten arviointimittaria. Eurojärjestelmä on ostanut yritysten velkakirjoja vuodesta 2016 lähtien. Suomen Pankki on yksi kuudesta euroalueen yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman ostoja toteuttavasta kansallisesta keskuspankista. Ostoissa painotetaan sellaisten yritysten velkakirjoja, joiden liiketoiminta on vähemmän päästöintensiivistä, joilla on uskottavat ja kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon myös raportoinnissaan. Uusien yrityslainojen liikkeeseenlaskuissa eurojärjestelmän ostotarjoukseen on vaikuttanut myös se, onko liikkeeseenlasku ns. vihreä velkakirja.

Eurojärjestelmän rahapoliittiset yrityslainaostot riippuvat aina ensisijaisesti rahapolitiikan tavoitteista hintavakausmandaatin mukaisesti. EKP:n osto-ohjelmien käyttäminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään on tehokkainta silloin, kun rahapolitiikka on kevyttä ja osto-ohjelmat ovat suuria ja pitkäkestoisia. Koska eurojärjestelmä on merkittävä toimija euroalueen yrityslainamarkkinoilla, ilmastonäkökulmien sisällyttämisellä sen yrityslainaostoihin voi olla vaikutusta myös laajemmin markkinakäytäntöihin ja kannustimiin.