Rahapolitiikka

Suomessa Tilastokeskus julkaisee kahta kuluttajahintaindeksiä. Kansallinen kuluttajahintaindeksi eli KHI kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina kotimaassa.

KHI:n laskennassa huomioidaan sekä asuntolainojen että kulutusluottojen korot. KHI on kotimaisessa kontekstissa eniten huomiota saava indeksi, ja monet indeksisidonnaiset menot on yleensä sidottu siihen. Perinteiseltä nimeltään KHI on elinkustannusindeksi. Nimitys sopiikin kansalliselle kuluttajahintaindeksille hyvin, sillä se kuvaa laajasti kotitalouksien elinkustannuksia.

EU:ssa ja euroalueella kuluttajahintainflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). Se on hieman suppeampi ja samalla puhtaampi kuluttajahintaindeksi kuin kansallinen KHI, sillä se ei sisällä asuntolainojen eikä kulutusluottojen korkoja. Se on yhdenmukaistettu eli harmonisoitu, koska kaikki Euroopan unionin maat noudattavat samaa menetelmää. Tämä varmistaa, että yhden maan tietoja voidaan verrata toisen maan tietoihin.

Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset, kuten Tilastokeskus Suomessa, laativat YKHI:n harmonisoitujen tilastomenetelmien mukaisesti. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on EKP:n käyttämä mittari, kun se arvioi euroalueen hintavakaustavoitteen saavuttamista, ja se on myös Suomen Pankin kotimaisen inflaatioseurannan keskeisin indikaattori.

Keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota useista syistä:

Ostovoiman säilyttäminen: Nopea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, sillä hinnat nousevat nopeammin kuin palkat. Tämä tarkoittaa, että ihmiset voivat ostaa vähemmän tavaroita ja palveluja samalla rahalla.

Taloudellinen vakaus: Nopea ja epävakaa inflaatio voi johtaa taloudelliseen epävarmuuteen ja haitata taloudellista suunnittelua. Yritykset ja kuluttajat saattavat olla haluttomia tekemään pitkäaikaisia investointeja, jos he eivät pysty arvioimaan tulevia hintoja.

Kilpailukyky: Liian nopea inflaatio voi heikentää maan kilpailukykyä, koska silloin maan tuotteet ja palvelut tulevat kalliimmiksi verrattuna muiden maiden tuotteisiin. Tämä voi johtaa viennin vähenemiseen ja kauppataseen heikkenemiseen.

Sosiaaliset syyt: Nopea inflaatio voi aiheuttaa sosiaalisia ja poliittisia paineita, koska se vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ihmisiin, joilla on heikommat mahdollisuudet sopeutua kallistuviin hintoihin. Ylläpitämällä vakaata ja hidasta inflaatiota keskuspankit pyrkivät luomaan ennustettavan taloudellisen ympäristön, joka tukee kestävää talouskasvua ja hyvinvointia.

Eurojärjestelmän tärkein ohjauskorko on tätä nykyä talletuskorko. Tämä korko määrittelee, millä korolla pankit voivat tallettaa ylimääräistä rahaa keskuspankkiin yön yli. Talletuskorko on tärkeä ohjausväline, sillä se vaikuttaa suoraan lyhytaikaisiin markkinakorkoihin ja pankkien välisiin lainakustannuksiin. Se on keskeinen korko eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamisessa ja ohjaa inflaatiota ja taloudellista aktiviteettia euroalueella.  

Talouden näkymiä voidaan ennustaa erimittaisille ajanjaksoille eli ennustehorisonteille. Suomen Pankki julkaisee vuosittain kaksi laajaa Suomen talouden ennustetta ja kaksi suppeampaa väliennustetta. Ne kuvaavat suhdannekehitystä kuluvana vuonna ja seuraavien 2–3 vuoden aikana.

Lisäksi Suomen Pankki julkaisee verkkosivuillaan jatkuvasti päivittyvää lyhyen aikavälin ennustetta, joka ennakoi kuluvan vuosineljänneksen ja seuraavien 1–2 vuosineljänneksen talouskasvua. Pitkän aikavälin ennuste puolestaan kuvaa talouden rakenteiden hitaita muutoksia jopa useiden vuosikymmenien aikajänteellä. Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste päivitetään yleensä muutaman vuoden välein.

Suomen Pankki käyttää talousennusteiden laadinnassa monenlaisia tilastollisia ja taloustieteellisiä malleja, jotka kuvaavat Suomen kansantaloutta ja sen eri osa-alueita. Ennustetyössä hyödynnetään laajasti erilaisia tilastoaineistoja ja indikaattoreita, jotka kuvaavat Suomen ja kansainvälisen talouden kehitystä.

Tilastollisen analyysin lisäksi ennusteet pohjautuvat aina myös ennusteita laativien asiantuntijoiden harkintaan ja näkemykseen talouden tilasta, sillä parhaatkaan ennustemallit eivät voi huomioida kaikkia niitä tekijöitä, jotka talouskehitykseen kulloinkin vaikuttavat.