Rahapolitiikan välittyminen

Rahapolitiikka välittyy inflaatioon ja talouskasvuun monin eri tavoin. Kaikkein välittömimmin rahapolitiikan muutokset vaikuttavat rahoitusmarkkinoilla vallitseviin korkoihin ja kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien, kuten rahamarkkinainstrumenttien, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden, hintoihin. Hieman pitemmällä aikavälillä politiikkamuutokset välittyvät investointeihin, kulutukseen, kansantalouden tuotantoon ja yleiseen hintatasoon. 

Rahapolitiikan välittymisellä tarkoitetaan mekanismeja, joilla keskuspankin politiikkatoimet vaikuttavat rahapolitiikan tavoitteiden kannalta tärkeisiin raha- ja makrotaloudellisiin muuttujiin ja erityisesti inflaatioon. Rahapolitiikkaa harjoitetaan euroalueella useiden eri politiikkatyökalujen avulla. Koska työkalut ovat erilaisia, eivät niiden välittymismekanismitkaan ole täysin samanlaisia.

Rahapolitiikan muutokset välittyvät talouteen rahoitusmarkkinoiden kautta

Korkopolitiikan eli ns. tavanomaisen rahapolitiikan avulla keskuspankki ohjaa ohjauskorkojen muutoksilla erityisesti kaikkein lyhimpien korkoinstrumenttien korkoja. Ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat myös hieman pidemmän juoksuajan korkoihin, kuten esim. euriborkorkoihin ja valtionlainojen korkoihin.

Ohjauskorkojen vaikutukset pitkiin markkinakorkoihin ovat kuitenkin tyypillisesti vähäisempiä kuin vaikutukset lyhyisiin rahamarkkinakorkoihin, sillä pitkiin korkoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin keskuspankin rahapolitiikka.

Ennakoivalla viestinnällä – eli keskuspankin viestinnällä tulevista politiikkapäätöksistä – vaikutetaan tyypillisesti erityisesti muutamien kuukausien tai vuosien korkoihin. Myös pitkät korot, esim. 10-vuotisten velkakirjojen korot, reagoivat ennakoivaan viestintää, vaikka rahapolitiikan viestintä ei ulotukaan näin pitkälle aikavälille. Pitkiin korkoihin vaikuttaa odotettu korkokehitys koko lainan juoksuaikana. Näin ollen esim. seuraavien kolmen vuoden korkoja koskevat odotusten muutokset vaikuttavat myös tätä pitempiin korkoihin.

Keskuspankki voi vaikuttaa talouskehitykseen myös ns. määrällisellä keventämisellä tai kiristämisellä. Näillä termeillä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki voi kasvattaa tai supistaa tasettaan ostamalla tai myymällä eri juoksuaikojen arvopapereita, mikä vaikuttaa niiden hintoihin ja kääntäen niistä saatavaan tuottoon eli korkoon.

Näiden työkalujen lisäksi EKP on harjoittanut rahapolitiikkaa ns. kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden avulla. Näissä operaatioissa keskuspankki myöntää liikepankeille tavanomaista pitempiaikaisempaa lainaa. Lainanantoon voidaan yhdistää pankeille kannustimia kasvattaa luotonantoaan kohdennetusti esim. yrityksille ja kotitalouksille. Operaatiot vaikuttavat erityisesti pankkeihin ja pankeista riippuvaisiin sektoreihin, joihin rahoitusoperaatiot kohdennetaan.

Rahapolitiikalla pyritään vaikuttamaan talouden kokonaiskysyntään ja siten hintatasoon

Näiden välittömien vaikutusten jälkeen rahapolitiikka vaikuttaa moniin muihinkin muuttujiin.

Korkotaso ja sen muutokset vaikuttavat yritysten ja kotitalouksien halukkuuteen säästää ja investoida. Korkojen nousu tekee lainanotosta kulutukseen tai investointeihin vähemmän houkuttelevaa. Se myös vähentää pankkien halukkuutta lainanantoon, kun niiden omat rahoituskustannukset kasvavat. Säästämisen kannustimet muuttuvat, mikä konkretisoituu esim. pankkien talletustilien korkojen tai osakkeiden hintojen muutoksina. Tämä puolestaan vaikuttaa kansantalouden kokonaiskysyntään.

Kun rahapolitiikkaa kiristetään eli kun korot nousevat, talouden kokonaiskysyntä vähenee. Kysynnän vähentymien puolestaan hidastaa lopulta inflaatiota.

Kokonaiskysynnän muutokset heijastuvat myös työmarkkinoille. Jos rahapolitiikkaa kiristetään ja kansantalouden kokonaiskysyntä vähenee, työttömyys lisääntyy ja työllisyys heikkenee. Jos rahapolitiikkaa kevennetään, kulutus ja investoinnit puolestaan lisääntyvät, työllisyys kohenee ja yleinen hintataso nousee eli inflaatio kiihtyy.

Rahapolitiikka vaikuttaa kokonaiskysyntään myös kotitalouksien varallisuuden kautta. Kun esim. asuntojen ja osakkeiden hinnat muuttuvat, sillä on vaikutusta kotitalouksien kulutukseen sekä toisaalta myös lainansaantiin muuttuneina vakuusarvoina. Rahapolitiikka vaikuttaa toisaalta myös ns. kassavirtakanavan kautta kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, kun niiden saamat korkotulot ja velallisten maksamat korkomenot muuttuvat.

Keskuspankin uskottavuus on tärkeää

Keskeinen rahapolitiikan välittymiseen ja sen tehokkuuteen vaikuttava seikka on keskuspankin uskottava sitoutuminen inflaatiotavoitteeseensa ja toiminta tavoitteen saavuttamiseksi. Sitoutuminen inflaatiotavoitteeseen vaikuttaa odotettuun inflaatioon, joka on keskeinen muuttuja esim. palkkaneuvotteluissa tai yritysten hinnoittelupäätöksissä. Siten inflaatio-odotukset vaikuttavat lopulta myös toteutuneeseen inflaatioon.

Inflaatio-odotusten pysyminen vakaina ja keskuspankin inflaatiotavoitteen mukaisina on erittäin tärkeää.

Rahapolitiikan virityksen muutokset välittyvät inflaatioon asteittain. Vaikka vaikutukset alkavat syntyä melko pian politiikkamuutoksen jälkeen, kestää rahapolitiikan välittyminen inflaatioon kokonaisuudessaan tyypillisesti useita vuosineljänneksiä.