Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua? – Suomen talous ja yritysten rahoitus Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineissa

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Pohjois-Savon maakuntapäivän talous- ja yrittäjyysseminaari
15.8.2022

Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua? – Suomen talous ja yritysten rahoitus Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineissa

Arvoisat kuulijat, hyvät pohjoissavolaiset ja muut ystävät,

Kiitos kutsusta alustaa tässä Pohjois-Savon maakuntapäivän talous- ja yrittäjyysseminaarissa Suomen talouden ja suomalaisten yritysten haasteista. On hienoa, että paikalla on vankkaa kokemusta ja näkemystä niin kunta- ja aluepäättäjien kentältä kuin savolaiselta yrityskentältä. Odotankin mielenkiinnolla musiikkiohjelman jälkeisiä puheenvuoroja uudistuvista yrityksistä, savolaisista menestystarinoista.

Euroopan näkymä on tällä haavaa poikkeuksellisen synkkä. Venäjän laitonta, brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaan on kestänyt kohta puoli vuotta. Ukrainalaisten inhimilliset ja yhteiskunnalliset kärsimykset Venäjän julmasta hyökkäyssodasta ovat valtavat. Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta, ja se tarvitsee laajaa tukea.

Sodalla on myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Se heikentää talouskasvua ja kiihdyttää entisestään inflaatiota. Monet ovat huomanneet kohonneet hinnat kaupassa, bensapumpulla ja sähkölaskua maksaessaan. Samalla talouden taantuman riski on olennaisesti kohonnut, niin Suomessa kuin koko Euroopassakin.

Tarkastelen tänään Suomen talouden ja etenkin yritysten rahoituksen lähiaikojen näkymiä Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin varjossa.

Moni suomalainen yritys koki sodan vaikutukset jo keväällä Venäjän kaupan pysähtymisen kautta. Nyt energian hinnan nousu ja saatavuusongelmat koettelevat sekä yritysten kannattavuutta että kotitalouksien sietokykyä. Energiakriisin seurauksena euroalueen kasvuennusteita onkin viime aikoina tarkistettu alaspäin.

[Kuvio 2. Euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin]

Suomen kasvunäkymät olivat vaisut jo Suomen Pankin kesäkuun ennusteessa. Talouden ennustettiin kasvavan kuluvana vuonna 1,7 %, mistä kasvun ennakoitiin hidastuvan 0,5 prosenttiin vuonna 2023.

Näkymät ovat heikentyneet kesän aikana, ja Suomen Pankin lyhyen aikavälin mallit ennakoivat talouden selvää supistumista nyt käynnissä olevalla kolmannella vuosineljänneksellä.

Kotimainen kysyntäkään ei lupaa kovin hyvää. Kuluttajien luottamusindikaattori ennakoi tulevaa talouskehitystä tyypillisesti noin puolen vuoden viiveellä, ja kuluttajien luottamus sekä omaan että Suomen talouteen on vajonnut ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Samalla kuluttajahintojen nopea nousu syö kotitalouksien ostovoimaa, jota sähkön ja lämmön ja muiden asumismenojen kasvu kaventaa entisestään.

EK:n suhdannebarometrissa suhdannetilannetta arvioidaan paitsi koko maan tasolla, myös toimiala- ja aluekohtaisesti. Heinäkuisten tietojen mukaan suhdannenäkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla, etenkin kaupassa ja rakentamisessa. Suhdannenäkymissä ei ole tällä hetkellä suuria alueellisia eroja, ja esimerkiksi Itä-Suomen suhdannetilanne on lähellä koko maan keskiarvoa.

*   *   *

Sodan seurausten lisäksi suomalaiset yritykset kohtaavat haasteita, jotka periytyvät jo ajalta ennen sotaa. Komponenttipula ja logistiset ongelmat häiritsevät tuotantoketjuja. Monella alalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Myös syksyn työmarkkina- ja palkkaratkaisut aiheuttavat huolta.

Suomen Teollisuussijoitus teki keväällä [huhtikuussa 2022] kyselyn suomalaisille pk-yrityksille niiden sopeutumisesta Venäjän hyökkäyssodasta seuranneisiin haasteisiin.

[Kuvio 3. Keväällä useimmat vientiyritykset…]

Enemmistö kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä suhtautui myönteisesti mahdollisuuksiinsa löytää uusia markkinoita menetetylle Venäjän viennille. Yritykset, jotka arvioivat voivansa korvata menetetyn viennin kokonaan, kattoivat noin 60 % kyselyn yritysten Venäjän viennistä. Sama osuus teollisuusyrityksistä uskoi pystyvänsä korvaamaan sodan häiritsemät tuotantoketjunsa kokonaan uusilla tuotantoketjuilla.

Sodan vaikutukset jakautuvat kuitenkin epätasaisesti sekä toimialojen välillä että niiden sisällä. Koronasta kärsivät etupäässä palvelualojen yritykset, mutta Venäjän hyökkäyssodasta kärsii varsinkin teollisuus.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa aluekatsauksessa mainittiin Pohjois-Savon elinkeinoelämän vahvuutena usealla seudulla toimivat kansainväliset vientiyritykset.  Niitä löytyy monilta toimialoilta, varsinkin kone- ja energiateollisuudesta, puunjalostuksesta kuin elintarviketeollisuudestakin.

Sekä akuutti energiakriisi että meneillään oleva pitempiaikainen energiatalouden vihreä siirtymä tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kasvuun.  Monet Pohjois-Savon vientiyritykset ovatkin niitä jo hyödyntäneet. Alueen paperi- ja sahateollisuudessa on enenevästi siirrytty biojalostukseen sekä puuraaka-aineeseen pohjautuvan ympäristö- ja energiateollisuuden kehittämiseen. Maakunnassa on myös suunnitteilla aikaisempaa enemmän uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan, pohjautuvia hankkeita. Kuopion kaupunki on solminut valtion kanssa innovaatiotoimintaa koskevat sopimukset, painopisteenä mm. terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminen.

Euroopan unionin sisämarkkinoiden merkitys suomalaisille yrityksille korostuu entisestään. Ja EU:n neuvottelemat vapaakauppasopimukset auttavat myös suomalaisia yrityksiä, niitä on viime aikoina solmittu aina Japanista Australiaan, Kanadasta Singaporeen, jne.

Kannustavaa on huomata, että Yhdysvalloista on tullut yksi Suomen tärkeimpiä vientimarkkinoita viime vuosina. Tämä kertoo suomalaisten yritysten kyvystä löytää markkinoita sieltä, missä kysynnän kasvua on.

Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää tietysti yrityksiltä investointeja.  Energiakriisin kärjistyminen on kasvattanut investointien kannattavuuskynnystä, ja epävarmuuden kasvu vaikeuttanut hankkeiden arviointia melkein millä tahansa suunnitteluhorisontilla.  

Investointien kannattavuuteen vaikuttaa osaltaan rahoituksen hinta ja saatavuus. Euroalueella rahoitusolot ovat olleet viime kuukausina kiristymään päin ja korkojen nousu on käynnissä – palaan siihen hetken päästä. EKP:n rahapoliittisten päätösten ja niihin liittyvien odotusten lisäksi markkinakorot riippuvat riskilisistä. Epävarmuuden kasvu on saanut sijoittajat kiinnittämään enemmän huomiota riskien hinnoitteluun. Suomalaisten yritysten rahoituksen osalta tilanne on silti edelleen vähintäänkin kohtuullinen.

[Kuvio 4. Pankkien luottopolitiikka on kiristynyt…]

Suomalaisille pankeille tehdyn luotonantokyselyn perusteella niiden yrityslainapolitiikka on kiristynyt viime kuukausina. Pankit arvioivat varsinkin riskipitoisten yrityslainojen korkomarginaalien kasvaneen. Toisaalta yrityslainojen kysynnänkin arvioitiin jonkin verran vaimentuneen heikkenevien talousnäkymien ja korkojen nousun vuoksi.

Luottopolitiikan kiristyminen ja lainojen kysynnän väheneminen eivät kuitenkaan ainakaan vielä näy tilastoissa. Kesäkuussa nostettiin uusia yrityslainoja poikkeuksellisen runsaasti, 4,1 mrd. euroa, ja nostoista valtaosa (3,6 mrd. euroa) oli suuria yli 1 milj. euron nostoja. Uudet yrityslainat painottuivat energia- ja teollisuusinvestointeihin.

Talouspolitiikan keskeisin prioriteetti tulisi nyt olla inflaation hillitseminen.

[Kuvio 5. Inflaation ajuri ja ankkuri]

Energian hinnannousu on yhä inflaation keskeinen ajuri: puolet kokonaisinflaatiosta tulee suoraan energian hinnannousun vaikutuksista, epäsuorasti suurempikin osa. Venäjän hyökkäyssota pitää energian hintoja korkealla, minkä vuoksi kokonaisinflaatiokin pysyy yhä koholla.

Hintavakauden kannalta olennaista on, että rahapolitiikalla ei juurikaan voida vaikuttaa energiahintoihin tässä ja nyt. Mutta sillä voidaan kyllä vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin, erityisesti keskipitkällä aikavälillä. Tästä seuraa työmarkkinoiden merkitys hintavakaudelle: pitääkö ankkuri jatkossa ilman taloudelle tuhoisaa inflaatiokierrettä? Viime aikoina euroalueen nimellispalkat ovat ymmärrettävästi kyllä jonkin verran nousseet, mutta selvästi vähemmän kuin Yhdysvalloissa, eikä euroalueella voida, ainakaan toistaiseksi, puhua hinta-palkka –kierteestä.

Inflaation kiihtyessä globaalisti rahapolitiikka on kiristynyt kaikkialla. Europan keskuspankin neuvostossa päätimme heinäkuussa nollata ohjauskoron nostamalla sitä 0,5 prosenttiyksikköä. Ennakoimme samalla, että teemme syyskuussa seuraavan koronnoston.

Mitä päätökset merkitsevät kansalaisen kannalta? Selkosuomella sitä, että on syytä varautua korkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti. Tämä koskee niin kotitalouksia, yrityksiä kuin julkista talouttakin. Se, mihin tahtiin ja miten korkealle korot nousevat, riippuu talouden kehityksestä, tavoitteena vakauttaa inflaatio 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.

[Kuvio 6. Kiky – onko meillä malttia katsoa inflaatiojaksoa pidemmälle?]

Kuluttajahintojen voimakas nousu on kirvoittanut vaatimuksia niin työnantajia kuin julkista valtaakin kohtaan. Alkuvuodesta muodostuneen yleisen palkankorotuslinjan perusteella suomalaisten yritysten kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin näyttäisi säilyvän nyt ennallaan. Kilpailukyvyn kannalta suurempi merkitys onkin seuraavilla palkkakierroksilla.

Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation jakson yli, voidaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina. Mutta jos tilanne yltyy palkkakilpailuksi, kuten kävi ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää nopeastikin nyt vallitsevassa herkässä taloustilanteessa.

Kustannuskilpailukyvyn säilyttämisellä on suuri merkitys nyt, kun suomalaiset yritykset etsivät uusia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen.

On ymmärrettävää, että energiakriisin painaessa päälle julkiselta vallalta toivotaan toimia ostovoiman turvaamiseksi. Näiden toimien tulisi olla hyvin kohdennettuja ja väliaikaisia niin, että tuetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ja eniten apua tarvitsevia kotitalouksia. 

[Kalvo 7. Yhteenveto]

Puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen talouden tilannekuva alkaa selkeytyä. Eteemme avautuva näkymä ei ole kaunis.

Toisin kuin koronakriisin aiheuttaman väliaikaisen shokin tapauksessa, nyt monen yrityksen täytyy etsiä keinot sopeutua pysyviin muutoksiin.  Venäjän markkinoiden menetyksestä kärsineiden yritysten täytyy sopeutua pysyvään markkinoiden menetykseen. Energian hintakin uhkaa jäädä pitkäaikaisesti korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa.

Uusi tilanne tarjoaa suomalaisille yritykselle toisaalta myös mahdollisuuksia. Energiatalouden vihreä siirtymä avaa uusia markkinoita, ja siihen myös Euroopan unioni investoi rahoitusohjelmiensa ja investointipankin kautta. EU:n sisämarkkinat ja kauppapolitiikka ovat suomalaisille yrityksille tärkeä selkänoja. Paineet parantaa kannattavuutta kannustavat yrityksiä digiloikkaan. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, ja työperäinen maahanmuutto on saatava sujuvammaksi.

Tässä tilanteessa kaivataan myös malttia katsoa nopean inflaatiojakson yli. Näin voidaan turvata suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky ja vahvistaa palkansaajien ostovoimaa myös tulevina vuosina.

Ylipäänsä suomalaisilta yrityksiltä ja koko suomalaiselta yhteiskunnalta kaivataan nyt uudistumiskykyä. Toivottavasti sitä löytyy, jotta voimme ponnistaa kestävän kasvun tielle ja pitää yllä kansallista eheyttämme.

Esityskalvot (PDF)