Maksaminen
Maksaminen on yhteiskunnan kriittinen toiminto. Maksaminen voi olla toistuvaisluonteista tai päivittäisiin ostopäätöksiin perustuvaa. Suomi on sähköisen maksamisen maa, ja valtaosa toistuvista maksuista ja päivittäismaksuista suoritetaan sähköisesti tilisiirtoina tai korttimaksuina. Myös käteismaksuilla on edelleen roolinsa päivittäismaksamisessa.
Maksaminen on yksinkertaistettuna rahan siirtämistä osapuolelta toiselle ja keskeinen tekijä kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Maksamista voidaan tarkastella maksujen luonteen tai maksutavan perustella.
Osa maksuista on toistuvia, kuten palkkojen ja eläkkeiden maksu tai vastikkeiden ja sähkölaskun maksaminen. Näissä toistuvissa maksuissa käytetään tyypillisesti tilisiirtoa maksutapana. Päivittäismaksaminen liittyy ostosten tekemiseen joko kaupan tai palvelupisteen kassalla tai verkkokaupassa.
Yleisin maksutapa päivittäismaksuissa on debit-korttimaksu, mutta myös käteisellä on edelleen roolinsa päivittäismaksamisessa.
Maksaminen on yhteiskunnan perustoiminto, taloudellisen toiminnan verenkierto.
Suomen Pankin linjaukset sähköisestä maksamisesta ja käteispalveluiden ylläpitämisestä muodostavat yhdessä Suomen Pankin kokonaisnäkemyksen vähittäismaksamisen palveluiden toivotusta suunnasta. Käteislinjauksilla tuetaan myös Finanssivalvontaa sen arvioidessa peruspankkipalveluiden toteutumista.
Käteislinjaukset julkaistiin 28.11.2018 ja sähköisen maksamisen linjaukset 25.5.2022. Linjausten mukaisesti eri käyttäjäryhmillä on oltava mahdollisuus valita itselleen erilaisissa käyttötilanteissa sopivin maksutapa. Monipuolisesti saatavilla olevat maksutavat myös edistävät varautumista ja toimintakykyä maksujärjestelmien häiriötilanteissa.
Sähköisen maksamisen linjaukset
Tarjolla tulee olla eri tilanteisiin sopivia maksamisen tapoja, jotka mahdollistavat myös eri käyttäjäryhmien maksutapahtumat. Maksamisen palveluiden käyttäjille tulee olla tarjolla vaihtoehtoja, joista he voivat valita kuhunkin käyttötilanteeseen ja tarpeeseen itselleen sopivan tavan.
Maksaminen on peruspankkipalvelu, ja sen tulee olla saavutettavissa yhdenvertaisesti myös käyttämällä sähköistä maksamista. Tämän linjauksen toteutuminen on omiaan myös edistämään varautumista ja toimintavarmuutta. Tarvitaan eri maksuinstrumentteihin nojaavia rinnakkaisia maksutapoja.
Maksamisen järjestelmien tulee olla avoimia ja toimia tehokkaasti koko yhteiskunnan kannalta. Uusia maksutapoja on pystyttävä tuomaan markkinoille palvelutason ja kilpailun edistämiseksi.
Saumaton maksaminen edellyttää, että Suomessa yleisesti käytössä olevien maksupalveluiden tulee perustua infrastruktuureihin, jotka ovat yhteensopivia eurooppalaisten maksujärjestelmien ja standardien kanssa. Tämä tukee innovatiivisuutta ja sitä, että maksaminen palvelee koko yhteiskuntaa tehokkaasti. Avoimuus tarkoittaa myös järjestelmien tukea sille, että maksamisesta syntyvä tieto on tiedon omistajien eli maksajan ja maksunsaajan käytettävissä.
Sähköisten maksutapojen tulee olla turvallisia ja luotettavia. Maksujärjestelmien ja maksupalveluntarjoajien tulee varautua riittävästi häiriöihin ja uhkiin, jotka kohdistuvat niiden tarjoamaan palveluun. Palveluissa olevien häiriöiden leviäminen maksujärjestelmien kautta muihin toimijoihin on pyrittävä estämään.
Toimintavarmuuden ja palautumiskyvyn kehittäminen on tärkeää. Turvallisuuteen kuuluu myös kyky toteuttaa sääntelyn vaatimat toimet, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen.
Sähköisten maksutapojen tulee tukea kuluttajien oman talouden hallintaa ja suojata käyttäjiään väärinkäytöksiltä. Sähköisen maksamisen helppous ja huomaamattomuus voivat hämärtää kulutuksen mittakaavaa ja altistaa velkaantumiselle, erityisesti maksutapahtuman yhteydessä tapahtuvaan luotonantoon yhdistettynä.
Kuluttajilla tulee olla riittävästi tietoa eri maksutapojen ominaisuuksista ja niiden kuluttajansuojasta. Näin heillä on mahdollisuus valita kuhunkin tilanteeseen heille itselleen sopiva maksutapa. Kaikissa maksupalveluissa ei tarvitse olla sama kuluttajansuojan taso, mutta kaikissa maksutavoissa tulee kuitenkin olla varmistettuna, että kuluttajasta riippumattomia väärinkäytöksiä ei tapahdu.
Linjaukset käteispalveluiden ylläpitämiseksi
Pankit ovat luottolaitoslain mukaan velvollisia huolehtimaan asiakkaidensa peruspankkipalveluiden toteutumisesta. Oikeus nostaa käteistä tililtään ja tallettaa sitä tililleen on yksi peruspankkipalveluista.
Vaikka kauppa oston yhteydessä mahdollistaisi käteisnoston johonkin summaan asti, palvelu ei korvaa peruspankkipalveluksi tarkoitettua käteisnostomahdollisuutta. Jos pankki ei itse tuota tätä palvelua, sen on vähintään sopimusteitse varmistettava, että asiakkailla on riittävät palvelut käytössään.
Asiakkailla on oltava oikeus tehdä tililtään kohtuullinen määrä ilmaisia käteisnostoja. Kohtuullisuus voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, mutta esim. yhtä kertaa viikossa voi pitää tiheytenä, jolla tallettajan pitäisi voida nostaa tililtään rahaa ilman maksua. Ihmisellä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa, ja ne täytyy saada pankkitililtä muutenkin kuin kuluttamalla. Juridisesti pankkitilillä olevat varat ovat pankin velkaa asiakkaalle.
Pienyritykset ja yhdistykset tulisi käteispalveluissa rinnastaa ensisijaisesti yksityisasiakkaisiin. Nykyisen lain tulkinnan mukaan kuluttaja-asiakkaaksi rinnastetaan yrittäjä, jonka tilitapahtumista alle puolet liittyy yritystoimintaan. Jos pienyrittäjältä peritään kalliita, isoille yrityksille mitoitettuja kustannuksia käteiskassan tallettamisesta, riski harmaaseen talouteen voi kasvaa.
Käteistä kaupan kassalta -palvelu tulisi olla tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden saatavilla. Monella pienellä paikkakunnalla tämä voi olla asukkaiden arkea helpottava palvelu, kun pankkiin tai automaatille on pitkä matka. Vähittäiskauppa on Suomessa kuitenkin hyvin keskittynyttä, ja jos yksi suuri toimija valitsee toteutustavan, joka estää useimpien pankkien tiliasiakkaita käyttämästä palvelua, ei käteistä kaupan kassalta -palvelu tosiasiallisesti voi täydentää käteispalveluita haja-asutusalueilla.
Käteismaksu tulisi hyväksyä yhdeksi maksutavaksi ainakin silloin, kun kyseessä on kansalaisten hyvinvoinnin kannalta merkittävä palvelu. Käteinen on laillinen maksuväline, joka siirtää rahan reaaliajassa maksajalta maksun saajalle ilman sähköisiä laitteita, järjestelmiä tai provisioita. Näin se kirittää yksityisen sektorin tuottamia maksupalveluita. Lisäksi käteinen on edelleenkin yleisesti käytetty maksutapa ja ainoa varajärjestely sähköisen maksamisen vakavissa häiriöissä.