Kiinan vauhti hidastuu

4.11.2024

Hyvät naiset ja herrat, ystävät ja kollegat,

Tervetuloa perinteiseen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen, BOFITin, Kiina-tietoiskuun. Tänään on myös julkaistu BOFITin uusi ennuste Kiinan talouskehitykselle vuosille 2024‒2026.

BOFIT on seurannut, analysoinut ja tutkinut Kiinan taloutta noin 25 vuoden ajan. Tänä aikana Kiina on muun muassa liittynyt Maailman kauppajärjestöön, nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä ja tullut maailman suurimmaksi vientimaaksi ja teollisuustuotteiden valmistajaksi.

Näiden 25 vuoden aikana hyvin moni asia on myös muuttunut Kiinan ja muun maailman välisissä suhteissa. Ulkomaisten yritysten investoinnit Kiinaan hyödyttivät Kiinaa ja näitä yrityksiä. Samalla kuluttajat ympäri maailman saivat halvempia tuotteita.

Kiinan talouden kasvaessa ja sen poliittisen itsevarmuuden lisääntyessä suhteisiimme on tullut kuitenkin uusia sävyjä. Kiina haastaa monin tavoin nykyistä kansainvälistä järjestystä – järjestystä, josta se on itse monin tavoin hyötynyt kasvaessaan ja vaurastuessaan.

Samaan aikaan monissa maissa – Suomi mukaan lukien – on herätty huomaamaan, että olemme hyvin monin tavoin riippuvaisia Kiinasta. Suomen tavaraviennissä Kiinan osuus on hieman alle viisi prosenttia, mikä oli muuten myös Venäjän osuus vuonna 2021. Tämä on paljon, mutta tuonnin puolella riippuvuus on syvempää ja vaikeammin analysoitavaa. Käytämme joka päivä hyvin paljon Kiinassa valmistettuja tuotteita. Muista maista tuoduissa tuotteissa on usein kiinalaisia komponentteja tai ainakin niiden valmistuksessa on esimerkiksi käytetty Kiinassa jalostettuja maametalleja.

Vapaaseen vaihdantaan ja markkinatalouteen perustuva järjestelmä on edelleen pienen ja suurenkin maan etu. Tämä vanha totuus kannattaa aina pitää mielessä.

Mutta meidän on myös oltava tarkkoina, että ainakin olemme tietoisia siitä, miten riippuvaisia olemme vaikkapa Kiinasta, ja onko meillä vaihtoehtoisia toimittajia, jos keskinäinen kauppamme häiriintyy, syystä tai toisesta.

Ja jos Kiina toimii yhteisesti sovittujen sääntöjen vastaisesti, esimerkiksi tukemalla sähköautojen tuotantoa julkisilla varoilla, meidän pitää pystyä toimimaan – kuten Euroopan unioni nyt tekeekin. Tässäkin kysymyksessä asemamme EU:ssa auttaa meitä.

Jotta pystymme navigoimaan maailmantalouden ja maailmanpolitiikan ristiaallokoissa, on tärkeää, että meillä on käsitys siitä, missä olemme, mihin suuntaan olemme menossa ja mistä päin myrsky on ehkä nousemassa. Tämä Kiina-tietoisku ja kaikki analyysimme pyrkii osaltaan antamaan suomalaisille toimijoille niitä tietoja ja työkaluja, joita tässä navigoinnissa tarvitaan.

Tietoiskussa ensimmäisenä esiintyy vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta, joka esittelee uuden ennusteen sekä käy läpi Kiinan tämänhetkistä taloustilannetta. Talouskasvu jatkaa hidastumistaan. Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen arvioi omassa esityksessään Kiinan alueiden ja yleisemminkin julkisen talouden tilannetta. Useat alueet ovat taloudellisesti kovilla, koska ne saivat aiemmin tuloja suurelta osin rakennusmaata myymällä. Kiinteistösektorin ongelmat kuitenkin tyrehdyttivät tämän tulolähteen.

Tietoiskun toisessa osassa katse käännetään Kiinan taloussuhteisiin ulkomaailman kanssa. Suomen Pankissa on tehty viime aikoina paljon tutkimusta maailmantalouden mahdollisista irtikytkennöistä. Vanhempi ekonomisti Tuuli McCully käy läpi arvoketjujen muutoksia Kiinassa ja Euroopan unionissa geopolitiikan kiristymisen aikakaudella. Muutokset ovat tähän mennessä olleet ehkä yllättävänkin pieniä.

Tietoiskun viimeinen puhuja on Kolster Oy:n toimitusjohtaja Timo Helosuo. Hän toimii myös Suomi-Kiina kauppayhdistyksen puheenjohtajana ja on juuri palannut Kiinasta. Miltä Kiinan liiketoimintaympäristö näyttää suomalaisen ja eurooppalaisen liike-elämän kannalta? Vaikeuksia riittää, mutta tähän mennessä hyvin harva yritys on Kiinan markkinoilta lähtenyt.

Vielä kerran tervetuloa tähän Kiina-tietoiskuumme. Toivomme, että esityksemme ja niiden takana oleva analyysi auttavat itse kutakin ymmärtämään hieman paremmin maailman toiseksi suurinta kansantaloutta ja navigoimaan nykyhetken ristiaallokossa.