Pääjohtaja Olli Rehn: Millä eväillä Suomi pärjää jatkuvien kriisien maailmassa?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn      
Keski-Suomen päivän juhla, Peurunka 18.4.2023

Millä eväillä Suomi pärjää jatkuvien kriisien maailmassa?

Arvoisat Keski-Suomen päättäjät ja muut kuulijat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta viettämään perinteikästä Keski-Suomen päivän juhlaa tänne Peurungan mainioihin puitteisiin.

Oman maakunnan juhlapäivä on erinomainen paikka antaa arvoa oman alueen, kotiseudun ja lähiyhteisön eteen tehdylle työlle. Paikkanahan Peurungan voi hyvin nähdä symboloivan Suomen matkaa sotaa käyneestä maasta moderniksi tietoyhteiskunnaksi: Veteraanien kuntoutuksesta kohti laajempaa hyvinvoinnin edistämistä, luomalla samalla uutta tietoa ja tieteellistä pohjaa. Tiedolla, tieteellä ja koulutuksella, jotka useimmat yhdistävät Keski-Suomen historiaan ja nykypäivään, on myös koko Suomen taloudellisen tulevaisuuden turvaamisessa keskeinen osa. Valitettavasti sitä konkreettista, sotilaallistakaan turvaamista ei nykymaailmassa voida unohtaa.

Keski-Suomen päivän juhla on myös tärkeä mahdollisuus miettiä tulevaa. Odotankin mielenkiinnolla näkemyksiänne kunta-asioista ja aluekehityksestä, joissa juuri nyt tapahtuu paljon.

Näin on myös tai nimenomaan siksi, että Suomen tasavallan syvin olemus ei perustu pelkkään valtiovetoisuuteen. Suomalaisen demokratian malliin kuuluu kuntien ja yhä enemmän alueiden, maakuntien, keskeinen rooli. Ihmisten vahva osallisuus oman alueensa kehittämiseen ja paikallisten asioiden hoitoon on syvästi tasavaltalaisten arvojen mukaista.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tämän vuoden alussa oli Suomen valtiohistoriassa tärkeä, historiallinenkin askel. Meille syntyi vihdoin eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukainen, suorilla vaaleilla valittu päätöksenteon taso kuntien ja valtion välille – mitä myös perustuslakimme on edellyttänyt.

Kun hyvinvointialueet rakentuvat maakuntien varaan, ne eivät ole pelkkä teknokraattinen hallinnon taso, vaan vahvistavat alueen ihmisten sidettä julkisen vallan käyttöön. Aluevaaleissa valittiin lähes 1400 suomalaista aluevaltuustoihin, täällä Keski-Suomessa 69 aluevaltuutettua.

Odotukset ja vaatimukset hyvinvointialueille ovat suuret. On taattava laadukkaat, kaikkien saatavilla olevat ja tehtäviensä tasalla olevat hyvinvointi- ja pelastuspalvelut, ja niille vakaa taloudellinen pohja. Tällä on todella mittava merkitys koko Suomen julkisen talouden kestävyyden ja ennen muuta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Kalvo 2. Geopolitiikka varjostaa talouden kehitystä

Hyvät ystävät,

Viime vuodet ovat osoittaneet, että kriisit voivat iskeä milloin tahansa ja mistä tahansa suunnasta. Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa seurauksineen ovat heijastuneet vahvasti myös Keski-Suomeen, mutta samaan aikaan maakunnassa on osoitettu vahvaa kriisinkestävyyttä ja investoitu uuteen kasvuun.

Jo yli vuoden ajan maailmanpolitiikan polttopiste on ollut Ukrainassa, eikä Venäjän brutaalille hyökkäyssodalle näy vielä loppua. Ukrainalaisten inhimilliset kärsimykset ovat valtavat. Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta ja tarvitsee edelleen laajaa tukea. Lännen ja Euroopan tulee pysyä yhtenäisenä.

Sodalla on myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Venäjä tuhoaa Ukrainan energiainfrastruktuuria ja käyttää samalla energiaa aseenaan Eurooppaa kohtaan. Eurooppa oli sodan alkaessa energian suhteen hyvin haavoittuvainen.

Onneksi nyt on jo merkkejä siitä, että Venäjän energia-aseesta on paukut loppumassa ja ainakin menneen talven osalta pahimmat energiakriisin uhkakuvat jäivät toteutumatta. Ensi talvena tilannetta helpottaa Olkiluoto 3, joka viime sunnuntaina aloitti täysimittaisen sähköntuotannon.

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on parhaillaan yhtä kovassa murroksessa kuin kolme vuosikymmentä sitten 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tuolloin Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi, Itä-Eurooppa vapautui, Eurooppa yhdentyi ja Kiina kytkeytyi maailmantalouteen. Muutosten ansiosta Suomen ja muiden pienten valtioiden kannalta tärkeä yhteisövarainen turvallisuus vahvistui.

Siinä missä tuolloin mentiin eteenpäin ihmiskunnan evoluutiossa, tänään maailma kulkee pikemminkin peruutusvaihteella kohti uutta kylmää sotaa ja kansainvälisen yhteistyön takatalvea. Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota Ukrainassa sekä Kiinan voimistunut pyrkimys haastaa liberaali yhteiskuntamalli ja turvallisuusjärjestelmä merkitsevät paluuta menneisyyteen, vahvimman oikeuteen perustuvaan viidakon lakiin. Yhteisövarainen turvallisuus ja sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä natisevat nyt liitoksissaan. Yhdistyneiden Kansakuntien rappiota symbolisoi Venäjän puheenjohtajuus turvallisuusneuvostossa.

Geopolitiikka varjostaa myös maailmantalouden kehitystä. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut moderni rautaesirippu. Joudumme varautumaan siihen, että Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa kestää vuosikausia. Asettuuko Kiina täysin rinnoin Venäjän liittolaiseksi sitä myös aseilla tukien, on pitkälti ratkaisevaa siltä kannalta, jakautuuko maailma kahteen valtioiden blokkiin. 

Kahtiajako uhkaa myös maailmantaloutta. Viime vuosina on ollut muotia povata globalisaation loppua. Tilastojen perusteella huhut globalisaation kuolemasta ovat silti vahvasti liioiteltuja. Maailmankaupan volyymi on tänään lähes huipussaan ja yli koronaa edeltävän vuoden 2019 tason.

Toisaalta tuo makrotilasto peittää monta trendiä, joista muodostuva kuva on paljon monimutkaisempi. Onkin osuvampaa puhua globalisaation muodonmuutoksesta. Maailmankaupan kasvu suhteessa maailmantalouden kasvuun on laskenut. Protektionismi on lisääntynyt. Tuotantoa pyritään siirtämään lähemmäksi kotimaata tai ystävällismielisiin maihin ja tuotantoketjuihin haetaan vaihtoehtoisia tehtaita ja tekijöitä.

Kalvo 3. Kriisinkestävyys korostuu päätöksenteossa

Maailman jakautuminen ideologisiin ja kaupallisiin blokkeihin ei ole Euroopan eikä varsinkaan Suomen etu. Mutta siinäkin on pystyttävä navigoimaan niin, että kansakuntana pärjäämme. Se edellyttää vahvaa panostusta kokonaisturvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen sekä sujuvaa yhteistyötä valtiojohtamisessa eri instituutioiden ja politiikkalohkojen välillä. Kansallisessa päätöksenteossa ei näissä oloissa pienellä maalla ole varaa turhiin jäsentenvälisiin reviiritaisteluihin.

Sekä yhteisillä eurooppalaisilla että kansallisilla ratkaisuilla on kyetty vaimentamaan energiakriisin vaikutuksia. Myös yksityinen sektori on onnistunut sopeutumaan ja etsimään uusia ratkaisuja nopeuttaakseen energiatalouden vihreää siirtymää eli irtautumista fossiilisista energialähteistä. Ylipäätään kriisit haastavat päätöksentekokykyämme sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Verrattuna muihin maihin Suomi on varautunut erilaisiin kriiseihin poikkeuksellisen hyvin. Suomalaisten yleinen kriisitietoisuus on vahvaa ja meillä on ainutlaatuinen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä toimiva varautumisorganisaatio. Mutta emme voi levätä laakereillamme. Kriisinkestävyyttä on edelleen parannettava ottamalla opiksi mm. Ukrainan tapahtumista.

Kalvo 4. Suomen julkinen velkasuhde on 15 vuodessa kaksinkertaistunut ja kasvusuunta on huolestuttava

Kriisinkestävyyttä tuo vahva julkinen talous. Suomen julkinen velkasuhde vain on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo 15 vuoden ajan. Siinä missä Ruotsin ja Tanskan julkinen velkasuhde on pysynyt noin 40 % tuntumassa, Suomen julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut vuoden 2009 jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa julkiset tulot ja menot on sovitettu yhteen paremmin kuin Suomessa. Myös tuottavuuden ja työikäisen väestön kehitys on ollut suotuisampaa kuin Suomessa.

Suomen julkisen velan kasvusuunta onkin huolestuttava. Velkasuhde jatkaa kasvuaan lähivuosina, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.

Julkisen talouden kestävyyden ei pitäisi ollakaan vain ”yksi tavoite muiden joukossa”, vaan aivan välttämätön edellytys yhteiskunnan luotettavalle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Julkisen talouden tasapainottamiseksi Suomessa tarvittaisiin mielellään kahden hallituskauden mittainen sopeuttamisohjelma.

Kriisinkestävyyttä on myös toimiva huoltovarmuus etenkin energiataloudessa ja ruoantuotannossa. Vaikka energian hinta nousi meilläkin paljon, pärjäsimme energiakriisissä monia muita maita paremmin harkitun, eri energialähteisiin nojaavan politiikkamme ansiosta. Myös päästöjen vähentämisessä olemme tähän asti onnistuneet hyvin. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen vaatii meiltä vielä mittavia panostuksia, mutta tarjoaa samalla merkittäviä vientimahdollisuuksia.

Suomessa turvaa tuo myös asemamme maailman ruokaturvallisimpana maana. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Elinvoimaisen maaseudun asema huoltovarmuuden takaajana ei ole muuttunut, vaikka se monilta tuntuu maailmanpolitiikan epäjärjestyksen keskellä unohtuvan.

Tässä historia opettaa, eikä niitä opetuksia kannata unohtaa tämän päivän maailmassakaan, jossa siinäkin ihmisten pitää saada vatsansa täyteen.

Kalvo 5. Työikäisen väestön supistuminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät pitkän aikavälin kasvupotentiaalia

Epäsuotuisan väestökehityksen vuoksi meidän on myös löydettävä keinoja suomalaisen työn tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ovat tässä avainasemassa.

Suomen tuottavuuskasvu on 2010-luvulla ollut heikompaa kuin muiden Pohjoismaiden ja työikäinen väestö on supistunut jo yli 10 vuotta. On tunnustettava, ettei kehityksen suunta muutu ilman määrätietoisia toimenpiteitä.

Kalvo 6. Koulutustason nosto ja inhimillinen pääoma

Suomen Pankissa on viime vuosina panostettu pitkän aikavälin talouskasvun analyysiin. Laatimiemme skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat inhimillisen pääoman kasvua ja osaavan työvoiman saantia ja heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia.

Erityisen huolestuttavaa on se, että työvoiman ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen yhdessä kääntävät inhimillisen pääoman laskuun 2040-luvulla.

Koulutus on investointi, joka kerryttää inhimillistä pääomaa – samalla tavalla kuin tuotannolliset investoinnit kerryttävät kiinteää pääomaa.

Inhimillisellä pääomalla ja kiinteällä pääomalla on tiivis yhteys. Ilman osaavaa työvoimaa on vaikeaa saada lisää kotimaisia tai ulkomaisia investointeja Suomeen. Kiinteän pääoman investointeihin johtavia innovaatioita, tutkimusta ja kehittämistyötä ei synny ilman osaavaa työvoimaa. Kyse ei ole pelkästään uusista innovaatioista: ilman osaavaa työvoimaa myös innovaatioiden hyödyntäminen suomalaisessa teollisuudessa ja palveluissa jää puolitiehen.

Kalvo 7. Syytä ryhtyä toimiin Suomen talouden pitkäaikaisten ongelmien ratkaisemiseksi

Jos tätä Suomen tilannekuvaa tiivistää, voisi sanoa, että Suomessa on suhteellisen kelpo hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan. Yhtälö on saatava tasapainoon, jos haluamme pärjätä jatkuvien kriisienkin maailmassa.

Tämä edellyttää kahden kärjen taktiikkaa: sekä kansantalouden kasvukyvyn vahvistamista tuottavuutta parantamalla että julkisen talouden tasapainottamista. Julkisen talouden kestävyys edellyttää paluuta menokehyksiin. Tärkeä on myös VM:n tekemä kattava menokartoitus. Se on kaiketi hyödyllinen työkalu ajatellen kevään hallitusneuvotteluja.

Voi olla, että julkisten menojen tasapainottaminen mielekkäästi on kahden hallituskauden mittainen urakka, mihin tarvitaan selkeä, pitkäjänteinen suunnitelma. Mutta sitä on myös ryhdyttävä panemaan määrätietoisesti toimeen, ei siirrettävä aina vain eteenpäin seuraavalle joukkueelle – se ei saa olla mikään ”savolainen rojekti”, aloittamista vaille valmis.

Kalvo 8. Yhteenveto

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on siis muuttunut olennaisesti hankalammaksi, jopa vaaralliseksi. Toisaalta meillä on monia vahvuuksia, joiden varaan voimme hyvinvointiamme ja kriisinkestävyyttämme rakentaa. Määrätietoista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa se kyllä vaatii, koska menestys ei tule automaattisesti.

1990-luvun lamastakin Suomi nousi tukeutumalla tutkimukseen ja koulutukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen. Kilpailukyky korjattiin, yritysverotus uudistettiin, julkinen talous tasapainotettiin.

Suomella on nytkin kaikki eväät pysäyttää näivettymiskehitys ja olla paitsi selviytyjä- myös menestyjäkansa. Mutta se edellyttää Suomelta sekä vahvaa uudistumiskykyä että valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön – toivottavasti niitä meiltä löytyy, jotta pärjäämme jatkossa. Reaalipolitiikan kylmä maailma kun ei odota edes maailman onnellisinta kansaa.

Hyvät ystävät,

Keski-Suomen juhlan ”sydämellä” -tunnuslausetta taisi tapailla aikoinaan myös kansantaiteilija Juice Leskinen, joka lauloi että ”ei pärjää pieni kansa paitsi sydämin ja hengin” (En oo käyny Irlannissa).

Sydäntä ja henkeä tarvitaan myös aluekehityksessä. Keski-Suomessa kiteytyy hyvin Suomen menestystarina – on tarvittu puuta ja päätä. Täällä on istutettu suomalaisen koulusivistyksen siemenet ja on luotu vaurautta metsistä.

Yhä vaativampaa osaamista ja puhtaita teknologioita ja uusiutuvia luonnonvaroja kaipaavassa maailmassa Keski-Suomen vahvuudet ovat edelleen paikallaan. Yritykset, Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu JAMK, kuten alueen muutkin oppilaitokset, tekevät erittäin arvokasta työtä sekä osaamisen ja innovaatioiden että alueellisen kehityksen eteen.

Tämän toiminnan vahvistaminen on tärkeä rakennuskivi Suomen tulevien vuosikymmenien menestyksen kannalta. Kannustankin teitä alueen päätöksentekijöitä Keski-Suomen juhlan tämän vuoden tunnussanan mukaisesti tekemään suurella sydämellä päätöksiä, jotka voivat näyttää tietä koko Suomelle.

Kiitos!

Esityskalvot (PDF)