Venäjän analysoiminen on välttämätöntä, jotta ymmärrämme maailmaa, jossa elämme

Tervetuloa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin perinteiseen Venäjä-tietoiskuun. Tässä tilaisuudessa tarkastelemme Venäjän talouden nykytilannetta ja pohdimme, mihin se suuntaa erityisesti parin seuraavan parin vuoden aikana, mutta myös hieman pidemmällä aikavälillä.

Olemme jo reilut kolme vuotta yrittäneet kovasti ymmärtää, mitä itäinen naapurimaamme oikein tahtoo, kun se aggressiivisesti hyökkää naapurinsa kimppuun. Tällainen pohdinta ei kuitenkaan ole uusi ilmiö historiassa eikä tarve ymmärtää ole rajoittunut vain naapurimaiden päätöksentekijöiden keskuuteen. Muun muassa Winston Churchill totesi vuonna 1939: “Venäjä on arvoitus, joka on kääritty mysteeriin ja vielä suljettu pulman sisään”. Churchill ei kuitenkaan jättänyt Venäjän arvoitusta täysin ilmaan, vaan hän tarjosi ratkaisua Venäjän ymmärtämiseen jatkamalla pohdintaansa: ”Mutta ehkä siihen on avain – ja tuo avain on Venäjän kansallinen etu.”

Venäjän poliittinen järjestelmä, kansallinen identiteetti ja strateginen ajattelu eivät noudata samoja kaavoja kuin demokraattisissa länsimaissa. Mutta samalla Venäjän toimintaa ei voi pitää mitenkään sattumanvaraisena – päinvastoin, sen juuret ulottuvat syvälle historiaan ja geopoliittiseen logiikkaan.

Venäjän idea perustuu muutamaan keskeiseen ajatukseen. Se on imperiumi, joka ei koskaan ole täysin hyväksynyt rajojensa pysyvyyttä. Se on valtio, jonka keskeinen järjestäytymisen periaate ei ole yksilön vapaus, vaan vahva keskusvalta ja turvallisuuden takaaminen, useimmiten vallan keskittämisen kautta. Se on myös maa, joka hahmottaa maailman omasta euraasialaisesta näkökulmastaan – ei osana länttä, vaan erillisenä sivilisaationa, jolla on oma tehtävänsä historiassa.

Jotkut Venäjällä haluavat nähdä Moskovan Konstantinopolin jälkeen kolmantena Roomana. Toiset korostavat Venäjän valtarakennetta ja poliittista kulttuuria, jossa voimme nähdä toisenlaisen perinnön: vuosisataisen mongolivallan jäljen. Batu-kaani ja Kultainen orda hallitsivat nykyisen Venäjän keskeisiä alueita yli kaksisataa vuotta, ja heidän hallintamallinsa vaikutti syvästi Moskovan Venäjään. Keskitetty itsevaltius, veronkantomekanismit, sotilaallinen kurinalaisuus ja kansan kontrolli eivät kadonneet mongolien mukana – ne vain venäläistyivät. Tästä näkökulmasta esimerkiksi Mihail Šiškin kuvaa Venäjää Batustaniksi – valtioksi, joka yhdistää autoritaarisen hallintomallin ja luonnonvaratalouden, jossa kansa palvelee valtiota eikä toisinpäin.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa meille? Venäjän analysointi ei ole pelkästään historiallista pohdiskelua – se on välttämätöntä ymmärtääksemme maailmaa, jossa elämme. Venäjä ei ole – etenkään meille – vain yksi valtio muiden joukossa. Se on mahti, joka vaikuttaa turvallisuuteen, talouteen ja geopoliittiseen dynamiikkaan koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Ilman Venäjän ajattelutavan ymmärtämistä teemme helposti virhearvioita, jotka voivat maksaa kalliisti.

Tänään lisäämme ymmärrystä Venäjän taloudesta, analyysin kautta avautuvana strategisena todellisuutena.

Tietoiskun aluksi vanhempi ekonomisti Heli Simola esittelee Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen, BOFITin, tuoreen ennusteen Venäjän talouskehityksestä vuosille 2025‒2027. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut, mutta samaan aikaan talouden epätasapainot ovat lisääntyneet. BKT ei todellakaan ole hyvinvoinnin mitta. Kuka iloitsee talouskasvusta, joka pohjautuu valtion rahoittaman sotatalouden paisumiseen, ja joka on johtanut 10 prosentin inflaatioon, yli 20 prosentin korkoihin ja pidemmän aikavälin talousmahdollisuuksien heikkenemiseen.

Ennusteen jälkeen vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen avaa meille Venäjän työmarkkinoiden ja tulojen kehitystä. Sodan vaatimukset ovat kiristäneet Venäjän työmarkkinat äärimmilleen. Miten tämä näkyy talouskehityksessä? Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä näiden esitysten jälkeen.

Tauolta palattuamme tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen tarkastelee Venäjän talouden rakenteellisia muutoksia. Jotkut sodan ja pakotteiden vaikutuksesta syntyneistä muutoksista ovat hyvin todennäköisesti pysyviä, eli osa sotataloudesta on naapurin todellisuutta pitkään. Eikä tämä muutos rajoitu vain Venäjään. Sen toimet ja geopoliittisen tilanteen äkillinen käännös tulee vaikuttamaan laajasti myös Suomen ja koko muunkin Euroopan talouksiin.

Lopuksi Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila, arvioi yhtä osaa Venäjän pidemmän aikavälin kehityksestä, eli Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden näkymiä.  Puheenvuorojen päätteeksi on taas tilaa yleisön kysymyksille.

Toivotan teidät vielä kerran tervetulleiksi sekä täällä rahamuseossa että etäyhteyden päässä. Samalla luovutan tilaisuuden puheenjohtajuuden vanhemmalle neuvonantajalle Laura Solangolle.