Vaihtotase alijäämäinen vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla
VaihtotaseAlkuvuoden (tammi-kesäkuu) yhteenlaskettu vaihtotase oli 0,9 mrd. euroa alijäämäinen, kun vaihtotase vuonna 2010 oli vastaavana aikana 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen. Kesäkuussa 2011 vaihtotase oli 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin ylijäämää oli 0,9 mrd. euroa. Vuoden aikana (heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011) vaihtotaseen ylijäämää kertyi 4,2 mrd. euroa eli 0,6 mrd. euroa vuodentakaista vähemmän.
|
Vaihtotase ja kauppatase
|
Osingot supistivat suorien sijoitusten virtojaSuomalaissijoittajien ulkomaille tekemien suorien sijoitusten virta oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 0,5 mrd. euroa, mikä oli noin miljardi euroa vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten sijoittajien Suomeen tekemien suorien sijoitusten virta muodostui 1,1 mrd. euroa negatiiviseksi, kun sijoittajat veivät suomalaisista kohteistaan pääomaa ulkomaille enemmän kuin niihin sijoitettiin lisää. Vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta supistui noin miljardi euroa. Sekä Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten supistumisen taustalla olivat ennen kaikkea jaettuihin osinkoihin liittyvät kirjaukset, jotka supistavat ajanjaksoon kohdistuvien uudelleensijoitettujen voittojen määrää. Ennakkoarvion mukaan sekä Suomesta että Suomeen jaetut suorien sijoitusten osingot kasvoivat noin 1,5 mrd. euroa vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon nähden. |
Suorat sijoitukset, nettopääomavirrat
|
Arvopaperisijoituksina tehdyt pääomanliikkeet olivat tasapainossa alkuvuonna 2011Suomalaiset sijoittajat hankkivat haltuunsa ulkomaisia arvopapereita tammi-kesäkuussa 2011 nettomääräisesti kaikkiaan 5,3 mrd. euron arvosta. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät vastaavasti sijoituksiaan suomalaisiin arvopapereihin 5,2 mrd. eurolla. Sijoitusvirrat siten lähes kumosivat toisensa. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna nettosijoitusvirrat kehittyivät kuitenkin keskenään erisuuntaisesti: vuoden ensimmäisen neljänneksen 2,5 mrd. euron suuruinen pääomantuonti vaihtui yhtä suureksi pääomanvienniksi toisella neljänneksellä. Suomalaisten tekemistä arvopaperisijoituksista pääosa kohdistui ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, joihin sijoitettiin vuoden alkupuoliskolla noin 5,0 mrd. euroa. Ulkomaisia joukkovelkakirjoja hankittiin 3,2 mrd. eurolla. Sen sijaan osakesijoituksia supistettiin 1,0 mrd. eurolla sekä sijoituksia rahamarkkinapapereihin 1,8 mrd. eurolla. Kotimaisista sijoittajasektoreista eniten pääomaa veivät työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot, jotka kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan 4,3 mrd. eurolla. Rahalaitosten pääomanvienti ylsi 2,6 mrd. euroon. Suomen valtio vähensi arvopaperisijoituksiaan 2,2 mrd. eurolla. Ulkomaisten sijoittajien hankkimista arvopapereista valtaosan muodostivat suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit, joita myytiin ulkomaille nettomääräisesti 5,8 mrd. eurolla. Nämä velkapaperit olivat lähes kaikki joukkolainoja. Suomen valtion liikkeeseen laskemien joukkolainojen nettomyynnit ulkomaille kasvoivat alkuvuonna 4,7 mrd. euroon, mutta siitä huolimatta valtion ulkomainen arvopaperivelka supistui kaikkiaan 0,8 mrd. euroa, sillä valtio kuoletti huomattavassa määrin, 5,6 mrd. euroa, lyhytaikaisia velkasitoumuksiaan. Suomalaisten osakkeiden nettomyynnit jäivät 0,6 mrd. euroon. Ulkomaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin 0,3 mrd. euroa. |
Arvopaperisijoitusten nettopääomavirrat
|
| |
Ulkomainen varallisuusSuomalaisilla oli ulkomailta kesäkuun 2011 lopussa 20 mrd. euroa enemmän saamista kuin velkaa. Bruttosaamiset olivat 553 mrd. euroa ja bruttovelat 533 mrd. euroa. Yrityksillä, rahalaitoksilla, valtiolla ja kunnilla oli ulkomailta enemmän velkaa kuin saamisia. Muiden rahoituslaitosten, työeläkelaitosten sekä kotitalouksien saamiset puolestaan olivat suuremmat kuin velat. Suomalaisilla oli kesäkuun lopussa arvopaperivelkoja 7 mrd. euroa enemmän kuin arvopaperisaamisia. Muita velkoja – lainoja, talletuksia ja kauppaluottoja – oli 22 mrd. euroa enemmän kuin muita saamisia. Sen sijaan suorina sijoituksina oli 38 mrd. euroa enemmän ulkomaisia saamisia kuin velkoja.
Suomalaisten ulkomainen nettovelka (= bruttovelat – bruttosaamiset) ilman oman pääoman eriä oli kesäkuun lopussa 51 mrd. euroa.
|
Suomen maksutase
Vuosi 2010, milj. euroa |
Toukokuu 2011, milj. euroa |
Kesäkuu 2011, milj. euroa |
12 kk:n liukuva summa, milj. euroa | |
Vaihtotase | 5 574 | -918 | 476 | 4 234 |
Tavarat | 3 352 | -11 | 228 | 2 404 |
Palvelut | 2 131 | 7 | 24 | 1 889 |
Tuotannontekijäkorvaukset | 1 723 | -766 | 372 | 1 508 |
Tulonsiirrot | -1 632 | -148 | -148 | -1 567 |
Pääomansiirrot | 178 | 13 | 13 | 172 |
Rahoitustase | -1 231 | 3 844 | -1 145 | -594 |
Suorat sijoitukset | -3 073 | 891 | -1 148 | -4 239 |
Arvopaperisijoitukset | -6 158 | 1 102 | 1 597 | -6 747 |
Muut sijoitukset | 6 702 | 1 857 | -1 914 | 9 889 |
Valuuttavaranto | 1 661 | -253 | 39 | 49 |
Johdannaiset | -362 | 247 | 281 | 455 |
Virheelliset ja tunnistamattomat erät | -4 521 | -2 939 | 656 | -3 812 |
Lisätietoja antavat Anne Turkkila, p. 010 831 2175, sähköposti etunimi.sukunimi(at)bof.fi
Seuraava maksutasetiedote julkaistaan 15.9.2011 klo 10.00.
Tilaa Maksutase -kuukausitiedote sähköpostiisi Suomen Pankin internetsivustolta