Pääjohtaja Olli Rehn: Terveys ja talous kriisien riivaamassa maailmassa 5.6.2023
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Terveys, talous ja tulevaisuus -seminaari
HUS Meilahti 5.6.2023
Esityskalvot (pdf)
Terveys ja talous kriisien riivaamassa maailmassa
Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,
Kiitos kutsusta osallistua tähän Meilahden lääketiedekampuksen terveys- ja hyvinvointifoorumin avausseminaariin. On erittäin tärkeää, että terveyden ja talouden yhteydestä keskustellaan tässä koronan, sodan ja kriisien riivaamassa maailmassa.
Väestön ikääntyminen on koko Eurooppaa koskettava megatrendi, mutta ei suinkaan ainut pitkän aikavälin talousnäkymiimme vaikuttava tekijä.
Koronapandemian jäljetkin näkyvät vielä pitkään. OECD:n selvityksen mukaan jopa puolet eurooppalaisista nuorista kertoi tarvitsevansa mielenterveyspalveluja keväällä 2022 tehdyssä mittauksessa, mutta ei niitä saanut. Masennusoireista kärsivien nuorten määrä nousi monessa maassa yli kolmannekseen.1 Muuhunkin hoitoon pääsyyn syntyi pandemian vuoksi jonoja, joita osin vieläkin puretaan.
Suomessa sote-uudistus on viety maaliin, mutta pulmiakin jäi. Harva muistaa enää uudistuksen lähtökohtaa: parantaa terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä saada kuriin väestön ikääntymisen aiheuttama vääjäämätön sote-kustannusten nousu. Tätä ei saisi unohtaa.
Terveitä elinvuosia meillä suomalaisilla taas on tätä nykyä vähemmän kuin naapureilla, kuten täällä monet hyvin tietävät. Suomalaisilla niitä on selvästi alle 60 (56–58 vuotta), ruotsalaisilla yli 70 (n. 73 vuotta).
Kun maahanmuutossakin jäämme jälkeen, alkaa yhtälö kustannusten karsimiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi näyttää hankalalta.
Tulevalla hallituksella ja sitä seuraavalla onkin vaikea mutta tärkeä paikka tervehdyttää taloutta – sanan kaikissa merkityksissä.
Kalvo 2 Toinen kylmä sota – jakautuuko myös maailmantalous?
Samaan aikaan maailmassa on käynnissä laaja geopoliittinen muutos. Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on nyt yhtä kovassa murroksessa kuin kolme vuosikymmentä sitten 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Mutta siinä missä tuolloin mentiin eteenpäin, tänä päivänä kuljetaan peruutusvaihteella, kun voimapolitiikka jyllää. Liberaalit demokratiat eli Yhdysvallat ja Euroopan unioni liittolaisineen kohtaavat Kiinan johtamat autoritaariset maat. Olemme ajautuneet strategisen kilpailun aikakauteen, jota voi kutsua toiseksi kylmäksi sodaksi.
Geopolitiikka varjostaa nyt maailmantalouden kehitystä ja heijastuu myös Suomen asemaan. Uuden kylmän sodan myötä on kysyttävä: onko myös maailmantalous jakautumassa kahteen valtioiden blokkiin? Tämä on erityisen tärkeä kysymys pienille avotalouksille, kuten Suomelle, joiden pärjääminen nojaa vapaakauppaan ja globalisaatioon.
Maailman kauppajärjestö WTO on ollut pitkään heikossa hapessa. Siksi Euroopan unioni teki jo 2000-luvun alussa strategisen valinnan ryhtyä neuvottelemaan kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia. EU:lla on nyt yli 70 kokonaan tai osin voimassa olevaa kauppasopimusta eri maiden ja alueiden kanssa, joihin lukeutuvat mm. Japani, Kanada, Vietnam ja Singapore. Neuvotteluja uusista kauppasopimuksista käydään parhaillaan mm. Intian, Indonesian ja Australian kanssa.
Tämä EU:n kauppasopimusten verkko on suomalaisille yrityksille kovin tärkeä selkänoja kahtia jakautuvassa maailmantaloudessa.
Kalvo 3 Euroalueen BKT
Sodan ja energiakriisin aiheuttama epävarmuus on hidastanut kasvua, mutta euroalue on kyennyt välttämään taantuman. BKT:n kasvuvauhti hidastuu euroalueella viime vuoden 3½ prosentista selvästi tänä vuonna (+1,0 %), mutta voimistunee uudelleen ensi vuonna.
Kalvo 4 Inflaatio on laaja-alaista ja nopeaa
Inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa, ja etenkin energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio on osoittautunut ikävän sitkaaksi. Euroalueen kokonaisinflaatio on laskussa ja oli toukokuussa ennakkotietojen mukaan 6,1 prosenttia (lokakuussa 10,6 %). Koko tälle vuodelle 2023 ennustetaan keskimäärin yli 5 prosentin inflaatiota.
Rahapolitiikan kannalta kriittinen, ruoan ja energian hinnasta puhdistettu pohjainflaatio laski toukokuussa hieman, mutta se oli yhä yli viiden prosentin (5,3 %), ja tänä vuonna keskimäärinkin yli 4 % (4,6 %).
Kalvo 5 Rahapolitiikan kiristyminen
Inflaation vakauttamiseksi 2 % tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä EKP:n neuvosto on päätöksillään nostanut korkoja seitsemän kertaa viime heinäkuusta lähtien. EKP:n tärkein ohjauskorko on nyt 3,25 prosenttia. Rahapolitiikan kiristyminen näkyy markkinakorkojen nousuna: esimerkiksi 12 kk euribor on noussut EKP:n koronnostojen myötä ja niitä ennakoiden.
Koron nostoilla halutaan estää inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi ja laukkaavan inflaation aiheuttama reaalisen ostovoiman jatkuva mureneminen. Näin pyritään ylläpitämään kestävän kasvun ja korkean työllisyyden vaatimaa talouden vakautta.
Lähiaikojen kasvu saattaa korkojen nousun myötä olla jonkin verran vaimeampaa, mutta riski pitkäaikaisesta talouskurimuksesta on pienempi, kun inflaatio saadaan vakautumaan. Vahva työllisyystilanne kannattelee taloutta edelleen niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Kalvo 6 Suomen talouskasvu pysähdyksissä tänä vuonna
Entä Suomen talous? Se oli lievässä taantumassa viime vuoden toisella puoliskolla. Tänä vuonna kasvun odotetaan olevan vaimeaa, kun rahoitusolot ovat kiristyneet ja maailmantalous hidastuu.
Suomen talouden valopilkku on korkea työllisyysaste, jonka arvioidaan säilyvän suhdanteen heikkenemisestä huolimatta hyvällä tasolla.
Kalvo 7 Suomen pitkän sihdin kasvupotentiaali
Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia heikentää kaksi hankalaa trendiä: väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen, jotka rajoittavat osaavan työpanoksen saantia. Pula osaavasta työvoimasta on paha pullonkaula talouskasvulle. Kyse ei ole pelkästään uusista innovaatioista: ilman osaavaa työvoimaa myös innovaatioiden hyödyntäminen jää puolitiehen.
Suomi on myös jäänyt hälyttävästi jälkeen monista OECD-maista 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustason osalta. Vuonna 2021 OECD-maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus oli parhaimmillaan lähes 70 %, kun Suomessa vastaava luku oli 40 %.
Koulutuspoliittisen selonteon tavoitetta nostaa osuus 50 prosenttiin vuona 2030 tukisi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistyminen Suomessa. Nykyisin vain puolet työllistyy ja moni muuttaa pois valmistumisen jälkeen.
Parempi olisi, että mahdollisimman moni tutkinnon suorittanut kansainvälinen opiskelija jäisi valmistumisensa jälkeen Suomeen, hyödyttämään talouttamme ja yhteiskuntaamme.
Kalvo 8 Kahden kärjen taktiikka
Suomen talouden tilannekuvan nyt voisi tiivistää niin, että Suomessa on sangen kelpo, joskin uudistuksia kaipaava hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan. Yhtälö on saatava tasapainoon, jos haluamme pärjätä myös tulevissa kriiseissä.
Tämä edellyttää jatkossa Suomen talouspolitiikassa kahden kärjen taktiikkaa: toisin sanoen sekä kansantalouden pitkän aikavälin kasvun eväiden vahvistamista että julkisen taloutemme tasapainottamista.
Julkisen talouden kestävyysvajeemme on mittava, 3–4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Puhutaan siis noin 10 mrd. euron sopeutustarpeesta seuraavan vuosikymmenen aikana.
Nyt ei olekaan enää varaa ”rahaa on” -mentaliteettiin. Finanssipolitiikan tavoitteeksi olisi syytä ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja laatia sen saavuttamiseksi johdonmukainen, pitkäjänteinen sopeutusohjelma, jota myös ryhdytään toteuttamaan ilman turhia viiveitä.
Vähintään yhtä huolestuttavaa on Suomen kasvukyvyn heikkous eli se, että tuottavuuskasvumme on – jo yli 10 vuotta – ollut heikompaa kuin muiden Pohjoismaiden. Ei sillä tiellä voida jatkaa – ei ainakaan köyhtymättä kansakuntana. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Suomessa voidaan tukea panostamalla koulutukseen ja osaamiseen, tukemalla tiedettä, tutkimusta ja innovaatioiden hyödyntämistä sekä parantamalla työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edellytyksiä.
Kalvo 9. Yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyötä vahvistettava
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden kannalta puolestaan aivan keskeistä on synnyttää ja ylläpitää pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja tutkijoiden välillä. Tästä amerikkalainen innovaatiotoiminnan tutkija, professori Kenneth Lutchen on esittänyt myös lääke- ja terveystieteen kannalta olennaisia toimia.
Ensinnäkin Lutchenin mukaan yritysten työntekijöiden ja tutkijoiden tulisi olla lähellä toisiaan. Esimerkiksi piilaakson sekä Stanfordin yliopiston ja Kalifornian yliopisto Berkeleyn välillä lyhyet etäisyydet ja vaivaton tapaaminen ovat poikineet verrattomia tuloksia.
Yritykset tulisi myös saada sitoutumaan alkuvaiheen (perus)tutkimuksen rahoittamiseen esimerkiksi uusia tutkimussuuntia avaavien tohtoriopintojen kautta. Resurssien jakamisessa tulisi keskittyä tutkimuslaitosten ja -ryhmien vahvistamiseen, ei vain yksittäisiin huippututkijoihin. Laajempi resurssointi tukee toiminnan jatkuvuutta.
Huippuosaajien saamiseksi tulisi rekrytointipolitiikankin olla mahdollisimman avoin. Huippuosaajia voi löytyä tänä päivänä löytyä mistä päin maailmaa – muualtakin kuin huippuyliopistoista. Suomessa osaajien houkuttelemisessa on vielä paljon tekemistä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat peräänkuuluttaneet monipuolisempaa tutkimuksen ja sen mahdollisten sovellusten pohtimista heti alkuvaiheessa. Se tarkoittaa lääkäritaustaisten tutkijoiden liike-elämän ymmärryksen vahvistamista, jotta tutkimuksen ja tuotekehityksen synergiat saadaan tehokkaimmin käyttöön. Terveystaloustieteen koulutuksen vahvistaminen voisi tässä olla osa ratkaisua.
Kalvo 10 Yhteenveto
Vedän lopuksi yhteen. Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti hankalammaksi, jopa vaaralliseksi. Kotimaassa talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistaminen ovat lähivuosien suuria kansallisia tehtäviä.
Toisaalta meillä on monia vahvuuksia, joiden varaan voimme hyvinvointiamme ja kriisinkestävyyttämme rakentaa. Olemme edelläkävijöitä ilmastotavoitteissa ja uusiutuvassa energiassa, meillä on vahva teknologiasektori, samoin aktiivinen kansalaisyhteiskunta.
Talouden suunnan kääntäminen taas vaatii määrätietoista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, koska menestys ei tule automaattisesti. 1990-luvun lamastakin Suomi nousi tukeutumalla tutkimukseen ja koulutukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen. Kilpailukyky korjattiin, yritysverotus uudistettiin, julkinen talous tasapainotettiin vaikeilla päätöksillä.
Suomella on nytkin kaikki eväät pysäyttää näivettymiskehitys ja olla paitsi selviytyjä- myös menestyjäkansa. Mutta se edellyttää Suomelta sekä vahvaa kykyä uudistua että valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön.
Toivottavasti sitä meiltä löytyy, jotta pärjäämme jatkossa. Reaalipolitiikan kylmä maailma kun ei odota edes maailman onnellisinta kansaa.
Kiitos!
1 OECD/European Union (2022), Health at a Glance: Europe 2022: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/507433b0-en.