Verkkokaupan kasvu näkyi korttimaksamisessa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin kokonaisuudessaan vuonna 2022 yhteensä 2,1 mrd. korttimaksua, mikä oli 11 % enemmän kuin vuonna 2021. Korttimaksujen kokonaisarvo kasvoi 12 % vuodesta 2021 ja oli yhteensä 64 mrd. euroa. Vuonna 2022 yleisin korttityyppi maksutapahtumissa oli debit-kortti, jolla tehtiin 90 % kaikista korttimaksutapahtumista, ja kaikkien korttimaksutapahtumien arvosta 82 % tuli debit-kortilla tehdyistä maksuista.

Tietokoneella tai mobiililaitteilla tehtiin 295 milj. sähköistä[1] korttimaksua, ja niiden arvo oli 11 mrd. euroa. Vuonna 2022 tällaisten korttimaksujen lukumäärä kasvoi kolmanneksen ja kokonaisarvo 41 % edellisvuodesta. Näistä maksutapahtumista 90 % tehtiin verkkokaupoissa. Muita käyttöpaikkoja etäkorttimaksuille on mm. henkilöiden väliset mobiilisovelluksella käynnistetyt maksut.

Lähimaksamisen kasvu tasaantui vuonna 2022 ja maksukortin lähimaksuominaisuudella tehtyjen sähköisten korttimaksujen osuus kaikista korttimaksutapahtumista oli 60 %. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 59 %. Lähimaksutapahtuminen[2] keskimääräinen arvo oli 15,4 euroa vuonna 2022.

Sirulla tai magneettijuovalla suoritettujen sähköisten korttimaksujen lukumäärä oli 548 milj. vuonna 2022. Kokonaisarvoltaan ne olivat kuitenkin vuonna 2022 yhä korttimaksuista suurimpia (33 mrd. euroa) 52 prosentin osuudella kaikkien korttimaksujen kokonaisarvosta.

Suomessa sijaitsevilla päätelaitteilla vastaanotettiin yhteensä 1,5 mrd. korttimaksua ja niiden arvo oli 44 mrd. euroa vuonna 2022. Suurin osa (98 %) vastaanotetuista maksutapahtumista tehtiin kotimaisella maksukortilla. Lopuissa vastaanotetuissa korttimaksutapahtumissa kortti oli laskettu liikkeeseen euroalueella (osuus 1 % maksuista) tai muissa maissa (osuus 1 % maksusta). Lähimaksaminen oli yleisin käyttötapa myös ulkomaisilla korteilla tehdyissä maksuissa.

Suomalaisilla korteilla tehtiin käteisnostoja pankkiautomaateilla kotimaassa yhteensä 7,5 mrd. euron arvosta vuonna 2022. Vertailun vuoksi vuonna 2021 nostettiin pankkiautomaateilla 6,6 mrd. euroa ja 10,3 mrd. euroa vuonna 2019. Vastaavasti vuonna 2022 suomalaisilla korteilla nostettiin ulkomailla sijaitsevilta pankkiautomaateilta käteistä yhteensä 328 milj. euron arvosta, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin vuosina 2017–2019 keskimäärin.

Suomalaisilta tileiltä tehtiin 1,2 mrd. tilisiirtoa vuonna 2022. Tilisiirtojen^[3] kokonaisarvo oli 4 071 mrd. euroa, ja siitä yksittäisten sähköisten tilisiirtojen osuus oli 81 %. Verkkokauppaan liittyvien tilisiirtojen osuus oli 9 % yksittäisten sähköisten tilisiirtojen osuudesta.

Tässä tiedotteessa käsitellyt luvut on julkaistu maksuliiketilastojen dashboardissa.

Lisätietoja antavat

Tia Kurtti, puh. 09 183 2043, sähköposti: tia.kurtti(at)bof.fi,

Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.

[1] Korttipohjaiset maksutapahtumat katsotaan sähköisiksi, jos ne on käynnistetty konekielisellä maksupäätteellä, pankkiautomaatilla tai muulla sähköisen toimeksiannon mahdollistavalla fyysisellä päätteellä taikka etätoimenpiteenä sähköisen tiedonsiirron avulla. Korttipohjaiset maksutapahtumat katsotaan ei-sähköisiksi, jos ne on käynnistetty fyysisellä maksupäätteellä manuaalista auktorisointia (esim. leimauslaitetta) käyttäen tai postimyynti- tai puhelinmyyntitoimeksiantona (MOTO).

[2] 50 euroa on suurin mahdollinen summa, jonka Euroopan pankkiviranomainen tällä hetkellä hyväksyy yksittäisenä kortilla tehtynä lähimaksuna. Lähimaksurajan ylittäville summille vaaditaan aina kortin syöttämistä maksupäätteen lukijaan. Tietyillä mobiilisovelluksilla maksettaessa 50 euron lähimaksuraja ei päde.

[3] Vuodesta 2022 alkaen tilisiirtoihin sisältyy arvopaperikaupankäyntiin ja katteensiirtopalveluihin liittyvät maksut, mikä kasvattaa tilisiirtojen arvoa aiempiin vuosiin verrattuna.