Vaihtotase pysyi ylijäämäisenä vuonna 2009

Vaihtotase

Vaihtotaseen ylijäämä oli 0,1 mrd. euroa joulukuussa 2009. Koko vuoden 2009 vaihtotase oli 2,4 mrd. euroa ylijäämäinen. Se on alle puolet vuoden 2008 ylijäämästä ja n. 1,4 % BKT:stä. Lokakuulle ajoittunut suuren risteilijäaluksen luovutus paransi vuoden 2009 vaihtotaseen ylijäämää huomattavasti. Vaihtotase on ollut vuositasolla viimeiset 16 vuotta ylijäämäinen, mutta näin alhaisella tasolla viimeksi vuonna 1994. Vaihtotaseen ylijäämän pienuus johtuu suurelta osalta kauppataseen heikkenemisestä.

Maksutaseen mukainen kauppataseen ylijäämä oli 3,7 mrd. euroa vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli 5,9 mrd. euroa.¹ Sekä vienti että tuonti supistuivat edellisvuotisesta noin kolmanneksen. Palvelutaseen ylijäämä oli 1,3 mrd. euroa vuonna 2009, mikä on 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuonna 2008.²

Tuotannontekijäkorvausten tase, joka muodostuu pääomakorvauksista, kuten osingoista ja koroista sekä palkansaajille maksetuista korvauksista, oli 1,2 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2009. Alijäämä oli kaksinkertainen edellisvuotiseen verrattuna. Arvopaperisijoitusten velkapapereista maksettiin nettomääräisesti korkoja ulkomaille 1,2 mrd. euroa, mikä on noin 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 2008. Sen sijaan arvopaperisijoitusten osakesijoituksista maksettiin ulkomaille nettomääräisesti osinkoja 1,9 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Suorien sijoitusten nettomääräiset osinko- ja korkotuotot olivat 1,6 mrd. euroa, kun ne vuonna 2008 olivat 2,3 mrd. euroa.

Rahoitustase ja ulkomainen varallisuus

Pääomaa tuotiin Suomeen vuonna 2009 yhteensä nettomääräisesti 20,6 mrd. euroa. Pääoman tuonti yli kolminkertaistui vuodesta 2008. Pääomasta tuotiin arvopaperisijoituksina 10 mrd. euroa ja muina sijoituksina – lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina – 9,6 mrd. euroa. Suorina sijoituksina pääomaa vietiin nettomääräisesti 0,6 mrd. euroa. Johdannaissopimuksista syntyi nettovirtaa 2,2 mrd. euroa ulkomailta Suomeen vuonna 2009.

Suomalaisilla oli ulkomailta vuoden 2009 lopussa 6 mrd. euroa enemmän velkaa kuin saamista. Bruttosaamiset olivat 439 mrd. euroa ja bruttovelat 445 mrd. euroa. Yrityksillä, rahalaitoksilla, valtiolla ja kunnilla oli ulkomailta enemmän velkaa kuin saamisia. Valtio otti velkaa ulkomailta nettomääräisesti 15 mrd. euroa vuonna 2009: pääomaa tuotiin nettomääräisesti joukkolainoina 9 mrd. euroa ja rahamarkkinapapereina 6 mrd. euroa. Muiden rahoituslaitosten, työeläkelaitosten sekä kotitalouksien saamiset puolestaan olivat suuremmat kuin velat. Suomalaisilla oli vuoden 2009 lopussa arvopaperivelkoja 35 mrd. euroa enemmän kuin arvopaperisaamisia. Muita velkoja – lainoja, talletuksia ja kauppaluottoja – oli 10 mrd. euroa enemmän kuin muita saamisia. Sen sijaan suorina sijoituksina oli 28 mrd. euroa enemmän ulkomaisia saamisia kuin velkoja.

Ilman oman pääoman eriä suomalaisilla oli velkaa 33 mrd. euroa enemmän kuin saamisia. Ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman eriä – arvopaperisijoitusten osakkeita ja suorien sijoitusten omaa pääomaa – on suurempi kuin koko nettovelka. Edellisvuoden lopusta velka on kasvanut 18 mrd. euroa.