Vastuullinen sijoittaminen
Keskuspankkien sijoitustoiminnan perusperiaatteita ja tavoitteita ovat tyypillisesti turvallisuus, likvidiys ja tuotto. Suomen Pankissa vastuullisuus on lisätty näiden rinnalle neljänneksi sijoituspäätöksiä ohjaavaksi tavoitteeksi.
Suomen Pankki allekirjoitti YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) vuonna 2019. Allekirjoituksella Suomen Pankki sitoutui liittämään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät osaksi sijoituspäätöstensä tekoa. Tämän lisäksi Suomen Pankki on asettanut sijoitusvarallisuudelleen hiilineutraaliustavoitteen, johon pyritään vuoteen 2050 mennessä.
Suomen Pankin sijoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannon korkosijoituksista sekä pitkäaikaisen sijoitussalkun osakkeista, kiinteistösijoituksista ja korkosijoituksista. Sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden (turvallisuus, likvidiys, tuotto, vastuullisuus) painotus vaihtelee varallisuuden osa-alueiden välillä, mutta vastuullisuus on integroitu tiiviiksi osaksi jokapäiväistä sijoitustoimintaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Pankin salkunhoitajat ottavat ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintoon liittyvät ESG-näkökulmat huomioon sijoituspäätösten kaikissa vaiheissa ja hyödyntävät myös ulkopuolisten palveluntarjoajien ESG-analyyseja ja dataa, kun he arvioivat sijoituskohteiden vastuullisuutta ja ilmastovaikutuksia.
Suorissa sijoituksissa vähimmäisvaatimuksena on lainsäädännön lisäksi kansainvälisten normien noudattaminen (mm. YK:n Global Compact -periaatteet, International Labour Organisation -peruskonventiot ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille), eikä sijoituksia tehdä myöskään yhtiöihin, jotka valmistavat kansainvälisissä sopimuksissa kiellettyjä ja kiistanalaisia aseita. Normipohjaista tarkastelua sovelletaan tämän lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös sijoitustoiminnan vastapuoliin.
Epäsuorissa sijoituksissa vastuullisuuden arviointi kohdistuu varainhoitajan ja sijoitustuotteen kokonaisvastuullisuuteen. Arvioinnissa käytetään ulkopuolisten palveluntarjoajien analyysien lisäksi myös Suomen Pankin omaa vuosittaista vastuullisuuskyselyä ja muita toimialakohtaisia vastuullisuusraportteja.
Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi Suomen Pankin varallisuuserille on asetettu määrällisiä ja laadullisia välitavoitteita, jotka toimivat tiekarttana kohti koko sijoitusvarallisuuden hiilineutraalisuutta. Konkreettisesti tämä näkyy mm. sijoitusrajoituksina fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten velkakirjoihin ja osakesijoitusten kohdistuksessa ilmastotekijöillä painotettuihin rahastoihin.
Teemasijoittamisen näkökulmasta Suomen Pankin sijoitustoiminnassa tehdään korkosijoituksia vihreisiin, yhteiskunnallisiin ja kestävän kehityksen velkakirjoihin, jotka täyttävät teemasijoituksille määritetyt kolmannen osapuolen arviointikriteerit.
Oman sijoitustoimintansa lisäksi Suomen Pankki haluaa edistää vastuullista sijoittamista toimimalla aktiivisesti eri verkostoissa ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tätä työtä tehdään mm. eurojärjestelmän asiantuntijatyöryhmissä. Suomen Pankki on myös jäsenenä maailmanlaajuisessa keskuspankkien ja valvojien NGFS-yhteistyöverkostossa (Network for Greening the Financial System) ja kotimaisessa Finsif-verkostossa (Finland’s Sustainable Investment Forum), jonka tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa.