Eurosetelit ja -kolikot

Suomen Pankki laskee setelit liikkeeseen Suomessa niiden kysynnän mukaan ja Euroopan keskuspankin (EKP) luvalla. Metallirahavastuu Suomessa kuuluu valtiovarainministeriölle, mutta kolikoiden liikkeeseenlaskun yksinoikeus on metallirahalain nojalla annettu Suomen Pankille.

Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki vastaa myös Suomen käteisrahan huollosta eli huolehtii rahan aitoudesta ja laadusta poistamalla väärennetyt ja huonokuntoiset setelit liikkeestä. Jotta rahahuollon toiminta olisi sujuvaa, Suomen Pankki huolehtii riittävistä seteli- ja kolikkovarastoista niin, että ne vastaavat myös mahdollista poikkeuksellista käteiskysyntää.

Suomen Pankki toimii yhteistyössä rahahuollon osapuolten ja talletuspankkien kanssa. Tavoitteena on käteisen käyttäjien kannalta hyvin toimiva sekä turvallinen, taloudellisesti tehokas ja eurojärjestelmän vaatimukset täyttävä rahahuoltojärjestelmä.

Eurosetelit

Euroseteleihin kuuluu seitsemän eriarvoista ja erikokoista seteliä, jotka ovat samanlaisia kaikissa euromaissa:

• 500 euroa
• 200 euroa
• 100 euroa
• 50 euroa
• 20 euroa
• 10 euroa
• 5 euroa

Eurosta on liikkeessä kaksi setelisarjaa. Kaikki eurosetelit kummastakin setelisarjasta ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.

Toinen setelisarja, nimeltään Europa, otettiin käyttöön seteli kerrallaan vuosina 2013–2019. Siinä on muuten samat seteliarvot kuin ensimmäisessä sarjassa, mutta 500 euron seteli jätettiin pois toisesta setelisarjasta. Myös ensimmäisen sarjan 500 euron seteleiden liikkeeseenlasku lopetettiin 26.1.2019. Kaikki eurosetelit, myös 500 euron seteli, säilyvät jatkossakin laillisena maksuvälineenä koko euroalueella, eikä niitä tarvitse erikseen vaihtaa uudempiin seteleihin. Pankit ja laskentakeskukset voivat kierrättää seteleitä edelleen asiakkailleen.

Ensimmäisen eurosetelisarjan suunnitteli Robert Kalina Itävallan keskuspankista, ja seteleiden kuva-aiheina on Euroopan kulttuurihistorian eri aikakausien arkkitehtuurin tyylisuuntia. Sama kuvitus säilyi toisessa setelisarjassa. Uusilla seteleillä on kuitenkin uusi ulkoasu, sillä niissä on entistä kehittyneempiä turvatekijöitä.

Vuoden 2021 lopussa EKP ilmoitti aloittavansa työn eurosetelien uudistamiseksi. Setelien uutta ulkoasua suunnitellaan yleisön ja asiantuntijoiden avustuksella. EKP:n neuvosto valitsee setelien uuden teeman ja siihen sopivat kuva-aiheet sekä päättää, milloin uusien setelien valmistus ja liikkeeseenlasku alkavat.

EKP tekee tutkimus- ja kehittämistyötä yhdessä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa

Seteleiden turvallisuuden takaamiseksi seteleissä on oltava tehokkaita turvatekijöitä, ja keskuspankkien on pysyttävä teknisesti väärentäjien edellä. EKP pyrkii tähän parantamalla koko ajan seteleissä olevia turvatekijöitä ja kehittämällä niitä edelleen tulevia euroseteleitä varten.  Tämän vuoksi EKP hallinnoi, koordinoi ja rahoittaa monia eri tutkimushankkeita niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. EKP edistää ja hyödyntää tutkimus- ja kehitystyötä niin seteleissä käytettävien turvatekijöiden kuin setelintuotannossa tai setelinkäsittelylaitteissa käytettävien tekniikoiden suunnittelussa.

EKP:n verkkosivustolla on tarkempia tietoja yhteistyömahdollisuuksista setelien tutkimus- ja kehittämistyössä ja ohjeet omien hanke-ehdotusten esittämiseen EKP:lle.

Eurokolikot

Eurokolikkojen sarjaan kuuluu kahdeksan eriarvoista kolikkoa:

• 2 euroa
• 1 euro
• 50 senttiä
• 20 senttiä
• 10 senttiä
• 5 senttiä
• 2 senttiä
• 1 sentti

Suomessa noudatetaan pyöristyssääntöä, jonka mukaan maksettava summa pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Pyöristyssäännön vuoksi Suomessa ei laiteta kiertoon 1 ja 2 sentin kolikoita, eivätkä ne ole laajassa käytössä Suomessa. Nämä pikkusentit ovat Suomessakin virallisia maksuvälineitä, mutta kaupan ei tarvitse ottaa niitä vastaan, jos se ilmoittaa siitä erikseen. Pyöristys perustuu vuonna 2000 säädettyyn lakiin. Pyöristyssäännön osalta Suomi poikkeaa useimmista muista euromaista.

Kolikoiden arvopuoli on yhteinen kaikissa euromaissa, ja sen on suunnitellut Luc Luycx Belgian rahapajasta. Tunnuspuoli sen sijaan on kansallinen, kunkin jäsenmaan itse valitsema. Kaikki euromaiden liikkeeseen laskemat eurokolikkosarjan kolikot ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa euromaissa.

2 euron erikoisrahat ja keräilykolikot

Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla, mutta niiden kansallisella puolella oleva kuva-aihe eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista. Lisäksi euroalueen maat voivat laskea yhdessä liikkeeseen 2 euron erikoisrahan juhlistamaan jotain koko Euroopan kannalta tärkeää tapahtumaa. Yhdessä liikkeeseen laskettujen erikoisrahojen kansallisella puolella on yhteinen kuva-aihe, jossa on liikkeeseenlaskijamaan ja juhlistettavan tapahtuman nimi maan omalla kielellä.

Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella, ja niitä voi käyttää ja maksun vastaanottajalla on velvollisuus ottaa ne vastaan tavanomaisten eurokolikoiden tavoin. 

2 euron erikoisrahojen lisäksi jokainen jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.

Keräilykolikoita, 2 euron erikoisrahoja sekä 1 ja 2 sentin kolikoita myy Suomessa Suomen Moneta (Oy Nordic Moneta Ab).

Käteisen ympäristövaikutukset

Käteinen on fyysistä rahaa, jonka valmistaminen, käyttäminen ja kiertäminen taloudessa vaativat tietyt rakenteet. Käteisen ympäristövaikutukset voidaan jaotella käteisen valmistukseen, jakeluun, kuljetuksiin ja huonokuntoisten setelien hävittämiseen. Ympäristövaikutuksia on pyritty pienentämään kaikissa käteisen elinkaaren vaiheissa. 

Euroopan keskuspankki on tutkinut maksuvälineinä käytettävien eurosetelien ympäristöjalanjälkeä. Tutkimuksen tuloksiin ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi jo tehtyihin toimenpiteisiin voi tutustua EKP:n sivuilla.