Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Euroopan ja Suomen talous selviävät kriisien maailmassa?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Väylä 2023 -seminaari 3.2.2023

Miten Euroopan ja Suomen talous selviävät kriisien maailmassa?

Arvoisat Väylä-seminaarin osallistujat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta tähän tilaisuuteen, jonka aihepiiri koskettaa meille kaikille niin tärkeää infrastruktuuria eli liikenneväyliä, liikennettä ja liikkumista. Siksi meillä kaikilla on – niin oletan – myös vankkoja mielipiteitä väylien kunnossapidosta sekä siitä, mihin yhä tiukemmassa olevia investointieuroja pitäisi kohdentaa. Tekisi mieli minunkin niitä esittää – myös siksi, että vanhana varaosamyyjänä koen lujaa lukkarinrakkautta kuljetus- ja logistiikka-alaa ja yritystaloutta kohtaan.

Keskityn silti tänään, nykyisen työnikin mukaisesti, makrotalouteen, kansantalouden isoon kuvaan ja näkymiin – eli siihen talouden raamiin, jonka puitteissa tälläkin tärkeällä alueella joudutaan operoimaan. Samalla voin tuoreeltaan purkaa teille Euroopan keskuspankin neuvoston eilen päättyneen kaksipäiväisen kokouksen saldoa.

Kalvo 2. Sota ja energiakriisi varjostavat maailmanpolitiikkaa

Tällä hetkellä maailmanpolitiikan polttopiste on Ukrainassa. Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota on kohta kestänyt jo vuoden, eikä sodalle näy vielä loppua. Ukrainalaisten inhimilliset kärsimykset ovat valtavat. Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta ja tarvitsee edelleen laajaa tukea. Lännen tulee pysyä yhtenäisenä.

Sodalla on myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Venäjä tuhoaa aseillaan Ukrainan energiainfraa. Se käyttää energiaa aseenaan myös Eurooppaa kohtaan, joka on tältä osin ollut kovin haavoittuvainen.

Mutta merkkejä on myös siitä, että Venäjän energia-aseen teho on hiipumassa. Yhteisillä eurooppalaisilla ja kansallisilla ratkaisuilla on kyetty vaimentamaan energiakriisin vaikutuksia. Yksityinen sektori on ryhtynyt sopeutumaan ja etsimään uusia ratkaisuja nopeuttaakseen energiatalouden vihreää siirtymää, irtautumista fossiilienergiasta.

Sota on kuitenkin kohottanut paitsi energian myös muiden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja. Inflaatio ryöpsähti jopa kaksinumeroiseen vauhtiin Euroopassa, vaikka onkin pikkuhiljaa tasaantumassa, joskin yhä aivan liian korkealla tasolla.

Globaalista näkökulmasta epävarmuutta liittyy sekä Kiinan että Yhdysvaltojen tulevaan kehitykseen. Kiinan koventunut ulkopolitiikka ja koronalinjan täyskäännös, Yhdysvaltojen demokratian tila ja protektionismi – yhdistettynä poliittisten jännitteiden kasvuun maiden välillä – ovat maailmanpolitiikassa epävarmuutta lisääviä tekijöitä.

Kalvo 3. Energiakriisi on heikentänyt euroalueen kasvunäkymiä
– mutta taantuma vältetetään ja kasvu elpyy v. 2023

EKP:n joulukuun ennusteessa euroalueelle ennakoidaan tälle vuodelle hidasta, vain puolen prosentin kasvua. Euroalueen kasvua jarruttaa talven aikana energiakriisi, sodankin ruokkima epävarmuus, maailmantalouden heikkeneminen sekä kiristyneet rahoitusolot.

Uusimmat tiedot talouskasvusta ovat kuitenkin olleet joulukuussa odotettua parempia. Alkuvuoden hyvä talousuutinen on, että euroalue ilmeisesti välttää taantuman. Talouden arvioidaan toipuvan tämän vuoden mittaan. Toipumista tukevat euroalueen korkea työllisyys, valtioiden energiatuet sekä tarjonnan pullonkaulojen helpottaminen.

Kalvo 4. Energiainflaatio selittää suuren osan hintojen noususta – mutta inflaatio on laaja-alaistunut koko talouteen

Energiahintojen nousu on ollut inflaation tärkein ajuri, mutta inflaatio on laajentunut nyt lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin.

Inflaatio on kuitenkin hidastunut euroalueella lokakuun 10,5 prosentista 8,5 prosenttiin tammikuussa. Hidastumisen taustalla on yhdistelmä eri tekijöitä: globaalin kysynnän lasku, ennätyksellisen lämmin talvi, energiansäästö (erityisesti kaasun osalta) ja hintakompensaatiot.

Pohjainflaatio eli inflaatio ilman ruokaa ja energiaa – johon rahapolitiikan päätöksenteossa kiinnitetään paljon huomiota – sen sijaan pysyi tammikuussa yhä huomattavan korkealla eli 5,2 prosentin tasolla.

Kalvo 5. Palkkainflaatio oli pitkään maltillista, mutta nopeutunut

Energiahintojen tasaantuminen helpottaa inflaation taltuttamista – ja epäilemättä myös päällysteiden ja polttoaineiden hintojen rasittamia infrarakentajia – mutta palkkojen aiempaa nopeampi nousu voi puolestaan ruokkia ja pitkittää inflaatiota. Hintojen nopea nousu on syönyt palkansaajien ostovoimaa ja kirvoittanut palkankorotusvaateita. Vielä ei olla haitallisessa hinta-palkkakierteessä, mutta riski on syytä tiedostaa. Palkkojen ostovoiman palauttamisessa voi vain kannustaa malttiin, jotta inflaatio saadaan tavoitellulle tasolle – sellaiselle, jolla säilytetään kilpailukyky ja työpaikat epävarmassa tilanteessa.

Kalvo 6. EKP:n neuvosto on nostanut ohjauskorkoja

Energiahintoihin rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti, mutta rahapolitiikan on kuitenkin reagoitava yleisen hintatason nousun kiihtymiseen – myös siksi, että inflaatio-odotukset pysyisivät ankkurissa.

EKP:n neuvosto päätti eilen nostaa rahapolitiikan ohjauskorkoa puolella prosenttiyksiköllä. Sen myötä ohjauskorko on nyt 2,5 prosentin tasolla.

Näin toimitaan, jotta inflaatio kyetään vakauttamaan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaation vakauttaminen edellyttää sitä, että korkoja nostetaan edelleen sellaiselle tasolle, joka rajoittaa kysyntää riittävästi ja pitää inflaatio-odotukset rahapolitiikan tavoitteen mukaisina.

Kerroimme eilen myös, että aiomme nostaa korkoja puolella %-yksiköllä maaliskuun kokouksessamme. Samalla arvioimme ohjauskoron tulevaa uraa tuoreimman tiedon eli maaliskuun ennusteemme valossa.

Lisäksi neuvosto on päättänyt supistaa EKP:n tasetta vähentämällä laajan arvopaperien osto-ohjelman uudelleensijoituksia. Maaliskuusta lähtien erääntyviä lainapapereita ei enää sijoiteta täysimääräisesti uudelleen, ja sijoitukset vähentyvät 15 miljardilla eurolla kuukaudessa.

Kalvo 7. Rahapolitiikan kiristyminen näkyy markkinakoroissa

EKP:n neuvosto on nyt siis nostanut korkoja viisi kertaa heinäkuusta 2022 alkaen (yhteensä kolmella prosenttiyksiköllä) ja keskuspankin pankeille maksama talletuskorko nousee nyt 2,5 prosenttiin.

Rahapolitiikan kiristyminen näkyy markkinakorkojen nousuna. Esimerkiksi Suomessa yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut EKP:n koronnostojen johdosta ja niitä ennakoiden.

Miksi korkoja nostetaan? Viime aikoina useampikin kansalainen on minulta kysynyt, miksi EKP ”kurittaa” energialaskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia nostamalla korkoja.

Ymmärrän tätä huolta, mutta vaihtoehto olisi paljon huonompi: laukkaavan inflaation aiheuttama reaalisen ostovoiman jatkuva mureneminen sekä kestävän kasvun ja työllisyyden vaatiman talouden vakauden menettäminen. Se olisi taloudelle ja kansalle myrkkyä.

Koronnostoilla halutaan siis estää inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi. Näin kävi esimerkiksi 1970-luvulla öljykriisin jälkeen Yhdysvalloissa. Aluksi hintoja yritettiin hillitä erilaisilla palkka- ja hintakatoilla mutta turhaan. Nopean inflaation kausi päättyi vasta kun Fedin pääjohtaja Paul Volcker kiristi rahapolitiikkaa nostamalla ohjauskoron yli 20 prosenttiin. Keskuspankin toimet olivat rajua shokkiterapiaa. Seurasi joukkotyöttömyys ja kivulias taantuma ennen kuin Yhdysvaltain talous sopeutui matalaan inflaatioon.

Näin rajuja otteita EKP:n neuvosto haluaa välttää. Mieluummin kiristämme rahapolitiikkaa johdonmukaisesti ja pidämme näin hinta-palkkakierteen kurissa. Lähiaikojen talouskehitys saattaa korkojen nousun myötä olla hieman vaimeampaa, mutta riski pitkäaikaisesta talouskurimuksesta on pienempi, kun inflaatio saadaan vakautumaan.

Kalvo 8. Suomen talous luisuu taantumaan

Entä Suomen talous? Venäjän hyökkäyssodan kärjistämän energiakriisin ja elinkustannusten nopean nousun seurauksena talous on ajautunut lievään taantumaan ja BKT supistuu 0,5 % tänä vuonna. Taantuma jäänee kuitenkin melko lyhytkestoiseksi, ja kasvu elpyy ensi vuonna (2024: +1,1%) – olettaen, että talouden vastatuulet laantuvat.

Nimellisansiot ovat nousseet selvästi vähemmän kuin inflaatio kiihtynyt, joten reaaliansiot ovat poikkeuksellisesti pienentyneet. Myös korkojen nousu jarruttaa yksityistä kulutusta. Ostovoima – ja sen myötä yksityinen kulutus – alkaa hiljalleen elpyä, kun inflaatio hidastuu.

Kansantalouden tasolla ostovoimaa pitää yllä myös toistaiseksi hyvä työllisyystilanne. Avointen työpaikkojen määrä on kuitenkin vähenemässä ja eri alojen työllisyysodotukset ovat heikentyneet.

Kalvo 9. Epävarmuus ym. jarruttavat investointien kasvua

Suomen Pankin arvion mukaan investoinnit supistuvat tänä vuonna. Pääsyynä tähän on asuinrakentamisen suhdanteen heikkeneminen. Korkojen nousu on jo selvästi vähentänyt kotitalouksien ja asuntosijoittajien kiinnostusta lainanottoon ja asuntojen hankkimiseen.

Epävarmuus, heikko suhdanne ja rahoituskustannusten nousu jarruttavat myös tuotannollisia investointeja. EK:n tuoreen investointitiedustelun mukaan teollisuusyritykset arvioivat investointiasteensa pysyvän tänä vuonna likimain viime vuoden tasolla.

Lähivuosina yritysten investointeja tukee energiatalouden vihreä siirtymä, joka saa uutta potkua energiakriisistä. Vihreältä siirtymältä odotetaankin lähivuosina paljon. Monet julkistetuista investoinneista ovat kuitenkin vasta suunnitteluvaiheessa. Niiden toteutuminen on toistaiseksi epävarmaa, mutta tämähän on ns. positiivinen riski.

Kalvo 10. Suomen julkinen velkasuhde on 15 vuodessa kaksinkertaistunut ja kasvusuunta on huolestuttava

Suomen haasteiden osalta ei voida sivuuttaa julkista taloutta. Meillä on melko kelpo hyvinvointiyhteiskunta, joskin uudistamista kaipaava, mutta tätä nykyä liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä.

Suomen julkisen talouden velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo 15 vuoden ajan. Siinä missä Ruotsin ja Tanskan velkasuhde on pysynyt 40 % tuntumassa, Suomen julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut vuoden 2009 jälkeen. Sen kasvusuunta on huolestuttava. Velkasuhde jatkaa kasvuaan lähivuosina, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.

Julkisen talouden kestävyys ei ole vain ”yksi tavoite muiden joukossa”, vaan aivan välttämätön edellytys yhteiskunnan luotettavalle toiminnalle ja sen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Se koskettaa niin infrastruktuuria kuin koulutusta, turvallisuutta, terveyttä ja sosiaalista eheyttäkin.

Kalvo 11. Kriisin keskellä pitää työskennellä myös pitkän aikavälin ongelmien ratkaisemiseksi

Näin ollen Suomen julkista taloutta on vahvistettava, jotta pystymme varautumaan kasvavien ikäsidonnaisten menojen rahoittamiseen. Keskeisten palveluiden turvaaminen edellyttää tarpeiden ja tavoitteiden asettamista tärkeysjärjestykseen ja päätösten tueksi kattavaa tietopohjaa.

Lähtökohdaksi olisi hyödyllistä ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja johdonmukainen useamman vaalikauden pituinen sopeutusohjelma.

Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen vaatimien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.

Velkakestävyyden rinnalla pitäisi pystyä huolehtimaan myös kestävän kasvun edellytyksistä. Suomen talouden kehitys on historiallisesti perustunut koulutuksen laajenemiseen ja sivistyksen syvenemiseen.

Sen vuoksi on huolestuttavaa, että nuorten ikäluokkien koulutustason nousu on pysähtynyt ja 1970-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat toistaiseksi jäämässä korkeimmin koulutetuksi sukupolveksi.

Myös väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskehitys heikentävät Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä.

Jos nykyiset kehitystrendit jatkuvat sellaisenaan, vaarana on, että Suomen inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla.

Kehityksen kulkuun voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisääminen kasvattaisi niin ikään inhimillistä pääomaa.

Osaavan työvoiman saatavuus onkin ikääntyvässä Suomessa todellinen avainkysymys. Yksi tärkeä väylä on pystyä parantamaan Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia jäädä Suomeen ja käyttää osaamistaan suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Kalvo 12. Yhteenveto

Hyvä ystävät,

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on parhaillaan yhtä kovassa murroksessa kuin 1990-luvun alussa, sekä talouden että turvallisuuden osalta. Mutta nyt maailma kulkee peruutusvaihteella, ikävä kyllä.

1990-luvun lamasta Suomi nousi tukeutumalla tutkimukseen ja koulutukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen. Kilpailukyky korjattiin, yritysverotus uudistettiin, julkinen talous tasapainotettiin.

Suomella on nytkin kaikki eväät pysäyttää näivettymiskehitys ja olla paitsi selviytyjä- myös menestyjäkansa. Mutta se edellyttää Suomelta sekä vahvaa uudistumiskykyä että valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön – toivottavasti niitä meiltä löytyy, jotta pärjäämme jatkossakin.

Kiitos!

Esityskalvot (PDF)