EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 4.6.2020
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Viimeaikaiset tiedot vahvistavat, että euroalueen talous supistuu ennennäkemättömällä tavalla. Taloudellinen toiminta on vähentynyt jyrkästi koronaviruspandemian (COVID-19) ja sen hillitsemiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi. Työttömyyden kasvu ja ansionmenetykset sekä poikkeuksellisen suuri epävarmuus talousnäkymistä ovat johtaneet kulutuksen ja investointien huomattavaan supistumiseen. Tämä kehitys vaikuttaa kyselytietojen ja reaaliaikaisten talousindikaattorien perusteella tasaantuvan rajoitusten asteittaisen höllentämisen myötä, mutta tilanne on tähän mennessä kohentunut vaisusti siihen nähden, miten nopeasti indikaattorit romahtivat kahden edellisen kuukauden aikana. Euroalueen talousnäkymiä koskevissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun arvioissa talouskasvu hidastuu ennennäkemättömästi vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden jälkipuoliskolla se jälleen piristyy ennen kaikkea finanssi- ja rahapolitiikan tuella. Taloudellinen toiminta ja inflaationäkymät on kuitenkin arvioitu huomattavasti aiempaa heikommiksi koko tarkastelujaksolla, joskin perusskenaarioon liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Energian hinnanlasku pitänee kokonaisinflaation hitaana ja myös hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina, kun BKT:n huomattava supistuminen kasvattaa merkittävästi talouden ylikapasiteettia.
EKP:n neuvosto huolehtii mandaattinsa mukaisesti määrätietoisesti siitä, että rahapolitiikka tukee kasvua tarvittavalla tavalla ja välittyy sujuvasti reaalitalouteen eri aloilla ja eri maissa. EKP:n neuvosto päätti useista rahapoliittisista toimista, joilla tuetaan taloutta toiminnan vähitellen käynnistyessä ja ylläpidetään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä.
EKP:n neuvosto päätti laajentaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) 600 miljardilla eurolla yhteensä 1 350 miljardiin euroon. PEPP-ohjelman laajentaminen keventää rahapolitiikan linjaa entisestään ja helpottaa reaalitalouden ja etenkin yritysten ja kotitalouksien rahoitusoloja, sillä lähivuosien inflaationäkymät arvioidaan nyt pandemian vuoksi aiempaa heikommiksi. Ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Näin pystytään torjumaan tehokkaasti riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti.
EKP:n neuvosto päätti myös tehdä netto-ostoja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa vielä ainakin kesäkuun 2021 loppuun saakka. Netto-ostoja jatketaan joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.
Lisäksi EKP:n neuvosto päätti sijoittaa PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja samoin jatketaan lisäostoja, joihin on varattu 120 miljardia euroa käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Lisäksi EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Rahapolitiikka on jo ennestään erittäin elvyttävää, ja tämänpäiväisillä päätöksillä tuetaan talouden toimijoiden maksukykyä ja rahoitustilannetta, autetaan ylläpitämään luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille sekä edistetään suotuisia rahoitusoloja kaikilla aloilla ja kaikissa maissa, jotta koronaviruksen jäljiltä elpyvä talous voi vahvistua. Nopeasti muuttuvassa taloustilanteessa EKP:n neuvosto on valmis tekemään mandaattinsa rajoissa kaikkensa tukeakseen kaikkia euroalueen kansalaisia näinä äärimmäisen haastavina aikoina. EKP:n neuvosto haluaa hintavakaustavoitteeseen pyrkiessään ennen kaikkea varmistaa, että rahapolitiikka välittyy kaikkialle talouteen ja kaikkiin maihin. Se on edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa tuoreimmat talousindikaattorit ja kyselytulokset vahvistivat yleisesti ottaen, että taloudellinen toiminta on supistunut euroalueella huomattavasti ja työmarkkinatilanne heikkenee nopeasti. Koronaviruspandemialla ja väistämättömillä rajoituksilla on ollut vakavia vaikutuksia sekä tehdasteollisuudessa että palvelualoilla, mikä on heikentänyt talouden tuotantokapasiteettia ja kotimaista kysyntää euroalueella. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT supistui 3,8 % neljännesvuositasolla, kun useimmissa maissa rajoituksia otettiin käyttöön vasta maaliskuun puolivälistä lähtien. Kyselytutkimusten, usein päivitettävien indikaattorien ja käytettävissä olevien tilastojen perusteella BKT supistuu toisella neljänneksellä edelleen merkittävästi, mutta aivan tuoreimpien indikaattorien mukaan talouden heikkeneminen saattoi saavuttaa jonkinlaisen aallonpohjan toukokuussa, jolloin talouden sulkutoimenpiteitä alettiin osittain purkaa. Euroalueen talouden odotetaan elpyvän kolmannella vuosineljänneksellä, kun rajoituksia kevennetään lisää, rahoitusolot ovat suotuisat, finanssipolitiikka tukee kasvua ja taloudellinen toiminta käynnistyy uudelleen eri puolilla maailmaa. Elpymisen nopeudesta ja laajuudesta ei kuitenkaan voi vielä sanoa mitään varmaa.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2020 arvioista. Arvioiden perusskenaarion pohjalta vuotuisen BKT:n odotetaan supistuvan 8,7 % vuonna 2020 mutta kasvavan jälleen 5,2 % vuonna 2021 ja 3,3 % vuonna 2022. Maaliskuussa 2020 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna BKT:n kehitys on nyt arvioitu 9,5 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2020 mutta 3,9 prosenttiyksikköä vahvemmaksi vuonna 2021 ja 1,9 prosenttiyksikköä vahvemmaksi vuonna 2022.
Näkymiin liittyy nykytilanteessa poikkeuksellista epävarmuutta, joten asiantuntija-arvioissa esitetään kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka julkaistaan EKP:n verkkosivuilla lehdistötilaisuuden jälkeen. Talouden supistumisen ja elpymisen laajuus riippuu vahvasti rajoitustoimenpiteiden kestosta ja vaikuttavuudesta, politiikan kyvystä minimoida tuloihin ja työllisyyteen kohdistuvat haitat sekä siitä, miten pysyviksi vaikutukset tuotantokapasiteettiin ja kotimaiseen kysyntään jäävät. EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan riskit painottuvat perusskenaariossa arvioitua heikomman kehityksen suuntaan.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli toukokuussa 0,1 % (huhtikuussa 0,3 %). Syynä oli pääasiassa energian hintakehityksen heikkeneminen. Öljyn tämänhetkisten ja futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan vielä jonkin verran hidastuvan tulevina kuukausina ja pysyvän vaimeana loppuvuoden. Heikkenevä kysyntä jarruttaa inflaatiokehitystä keskipitkällä aikavälillä, eivätkä toimitushäiriöistä aiheutuvat hintojen nousupaineet riitä kumoamaan sen vaikutusta. Markkinaindikaattoreihin perustuvat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet varsin vaimeina. Kyselytutkimuksiin perustuvat inflaatio-odotukset ovat aiempaa heikompia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta pitkän aikavälin odotukset ovat pysyneet vakaampina.
Samankaltainen kuva välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2020 arvioista, joiden perusskenaarion pohjalta vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,3 % vuonna 2020 ja 0,8 % vuonna 2021 sekä 1,3 % vuonna 2022. Maaliskuussa 2020 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on nyt arvioitu 0,8 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2020 ja 0,6 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2021 sekä 0,3 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2022.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2020 huhtikuussa 8,3 % eli nopeampaa kuin maaliskuussa, jolloin se oli 7,5 %. Rahan määrän vahvan kasvun taustalla on pankkien luotonannon kasvu, kun taloudessa tarvitaan kipeästi likviditeettiä. Lisäksi huomattava taloudellinen epävarmuus kasvattaa rahan hallussapitoa varovaisuussyistä. Merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä oli edelleen suppea raha-aggregaatti M1, joka pitää sisällään likvideimmät rahan muodot.
Koronaviruksen vaikutus elinkeinotoimintaan muovasi yhä myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui ja oli huhtikuussa 6,6 % (maaliskuussa 5,5 %). Kasvun taustalla on yritysten tarve kattaa juoksevat kulunsa ja saada käyttöpääomaa tulojen supistuessa vauhdilla. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui ja oli huhtikuussa 3,0 % (maaliskuussa 3,4 %), kun rajoitustoimet sekä luottamuksen ja työmarkkinatilanteen heikkeneminen vähensivät kulutusmahdollisuuksia.
EKP:n rahapoliittisilla toimilla ja etenkin kolmannen sarjan kohdennetuilla pitempiaikaisilla rahoitusoperaatioilla, joiden ehdot ovat erittäin suotuisat, kannustetaan pankkeja lisäämään luotonantoaan kaikille yksityisen sektorin toimijoille. Näillä sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamilla toimilla autetaan pitämään yllä rahoituksen saatavuutta myös niillä, jotka kärsivät eniten koronaviruspandemian seurauksista.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko, jonka rahoitus on yhteensä 540 miljardia euroa, tarjoaa tärkeää rahoitustukea. EKP:n neuvosto kuitenkin myös peräänkuuluttaa tehokkaita ja nopeita lisätoimia elvytyksen valmisteluun ja tukemiseen. Se antaa vahvan tukensa Euroopan komission ehdottamalle elvytyssuunnitelmalle, jolla tuettaisiin pandemiasta eniten kärsineitä alueita ja sektoreita, vahvistettaisiin sisämarkkinoita ja luotaisiin pohja kestävälle elpymiselle ja vauraudelle.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.