EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 12.9.2019
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto arvioi talous- ja inflaationäkymiä perusteellisesti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta ja otti myös huomioon EKP:n asiantuntijoiden tuoreimmat arviot euroalueen talousnäkymistä. Arvionsa perusteella EKP:n neuvosto teki hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi seuraavat päätökset.
EKP:n ohjauskoroista talletuskorko päätettiin laskea 10 peruspisteellä −0,50 prosenttiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 %. EKP:n neuvosto odottaa nyt ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa aletaan jälleen tehdä uusia ostoja: omaisuuseriä ostetaan 1.11.2019 alkaen nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa suoritettavien neljännesvuosittaisten operaatioiden ehtoja päätettiin muuttaa, jotta pankkien luotonantotilanne pysyy suotuisana, rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti ja rahapolitiikalla voidaan tukea kasvua tehokkaammin. Kunkin operaation koroksi tulee operaation koko voimassaoloajalta laskettu eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskikorko. Korko on alempi pankeilla, joilla operaation ehdot täyttävä nettoluotonanto ylittää tietyn viitearvon: alimmillaan se voi olla operaation voimassaoloajalta laskettu keskimääräinen talletuskorko. Operaatioiden kestoksi tulee kahden vuoden sijasta kolme vuotta.
Rahapolitiikan pankkivetoisen välittymiskanavan toiminnan tukemiseksi muutetaan pankkien varannoille maksettava korko kaksiportaiseksi: osa varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista vapautetaan negatiivisesta talletuskorosta.
EKP:n neuvoston päättämistä toimista kerrotaan tarkemmin erillisissä lehdistötiedotteissa, jotka julkaistaan tänään kello 15.30 (Keski-Euroopan aikaa).
EKP:n neuvosto totesi jälleen, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa. Se on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Tämänpäiväiset päätökset tehtiin, koska inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa. EKP:n neuvoston edellisen kokouksen jälkeen saatujen tietojen perusteella euroalueen talouskehitys on jatkuvasti heikkoa, odotettuakin heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaatiopaineet ovat vaimeita. Samankaltainen näkemys välittyy myös tuoreimmista euroalueen talouskehitystä koskevista EKP:n asiantuntijoiden arvioista, joiden mukaan inflaationäkymät ovat edelleen heikentyneet.
Työllisyyden vahva kasvu ja palkkojen nousu tukevat silti edelleen euroalueen talouden kestokykyä. Tänään päätetyillä laajoilla rahapoliittisilla toimilla luodaan huomattava elvyttävä vaikutus, jolla pyritään varmistamaan, että rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina ja edistävät euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee inflaatiovauhdin kestävää palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 0,2 % (edellisellä neljänneksellä 0,4 %). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu jatkui hitaana myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että kansainvälinen kauppa kärsii jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta.
Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on kuitenkin edelleen vakaata, ja euroalueen talouskasvu saa vetoapua myös suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Samankaltainen näkemys välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2019 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,1 % vuonna 2019 ja 1,2 % vuonna 2020 sekä 1,4 % vuonna 2021. BKT:n kasvu vuosina 2019 ja 2020 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan. Riskit johtuvat pääasiassa pitkittyneestä epävarmuudesta, joka liittyy geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa 1,0 %, kuten heinäkuussakin. Energian hintainflaation hidastuminen ja elintarvikkeiden hinnannousun nopeutuminen kumosivat toistensa vaikutuksen, ja ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu YKHI-inflaatiovauhti pysyi muuttumattomana. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan ensin hidastuvan mutta nopeutuvan taas vuoden loppua kohti. Pohjainflaatio ja inflaatio-odotukset ovat useimpien indikaattorien perusteella pysyneet vaimeina. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet ja käyneet laaja-alaisemmiksi kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, kustannuspaineiden vaikutuksen välittyminen inflaatiovauhtiin vie ennakoitua kauemmin. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen vankan nousun tukemana.
Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2019 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,2 % vuonna 2019 ja 1,0 % vuonna 2020 sekä 1,5 % vuonna 2021. YKHI-inflaatiovauhti on nyt arvioitu koko arviointijaksolla hitaammaksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa energian hinnan laskun ja kasvuedellytysten heikkenemisen vuoksi.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 heinäkuussa 5,2 % eli nopeampaa kuin kesäkuussa, jolloin se oli 4,5 %. Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.
Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 3,9 % eli jokseenkin ennallaan. Yrityslainakanta kokonaisuutena kasvaa yhä vahvasti, vaikka suhdanneherkempien lyhytaikaisten lainojen kehitys näyttää alkavan hidastua. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen vähittäin ja oli heinäkuussa 3,4 % (kesäkuussa 3,3 %). Poikkeuksellisen matalat lainakorot edistävät lainakannan kasvua edelleen.
Tämänpäiväiset rahapoliittiset päätökset, kuten uuden kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan ehtojen muuttaminen elvyttävämmiksi, auttavat pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottavat jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi, kokonaiskysynnän tukemiseksi tämänhetkisessä tilanteessa ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakennepoliittisten toimien toteuttamista on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia.
Finanssipolitiikan saralla euroalueen varovaisen elvyttävä finanssipolitiikka tukee tällä hetkellä talouskasvua jonkin verran. Talouden näkymät kuitenkin heikkenevät, ja ilmassa on jatkuvasti ennakoituakin heikomman kehityksen riski. Maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi siksi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin. Maissa, joissa julkisen talouden velka on suuri, tarvitaan varovaista finanssipolitiikkaa, jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia vapaasti. Kaikkien maiden olisi tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.
EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.