Kuvaus

Tietoja euribor-, €STR-, eonia- ja eurepokoroista, peruskorosta, korkolain mukaisesta viite- ja viivästyskorosta (4 § ja 4 a §), valtion viitelainojen koroista sekä pankkien omista viitekoroista.

Tietoja euribor-, eonia- ja eurepokoroista, peruskorosta, korkolain mukaisesta viite- ja viivästyskorosta, valtion viitelainojen koroista sekä pankkien omista viitekoroista. Eurojärjestelmän ohjauskorot löytyvät "Rahapolitiikan välineet" -kohdasta vasemmalta. Talletusten ja lainojen (ml. asuntolainojen) korot löytyvät "Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot" -kohdasta vasemmalta.

Euribor-, €STR- ja eoniakorot

Euriborkorko mittaa korkoa, jolla eurooppalaiset pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia. Euriborkorot julkaistaan 1 viikon, 1, 3, 6 ja 12 kuukauden maturiteeteissa Suomen aikaa klo 12 jokaisena Target2-järjestelmän aukiolopäivänä. Euriborkorot perustuvat ns. paneelipankkien toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin sekä tarvittaessa noteerauksiin. Laskennassa käytetään perustana 360 päivän pituista vuotta

€STR-korko (Euro short-term rate) edustaa euroalueella sijaitsevien pankkien vakuudettomien yön yli -lainojen lainakustannuksia tukkumarkkinoilla.  €STR-korkoa hallinnoi Euroopan keskuspankki (EKP), joka vastaa koron laskentaperiaatteista ja julkaisemisesta.  Lue lisää: ECB Euro short-term rate €STR  

Eoniakorko (Euro OverNight Index Average) lasketaan 2.10.2019 alkaen uudella metodologialla.  Eonia = €STR-korko+spread.

Eoniakoron noteeraus päättyy 3.1.2022.

Euribor ja eonia -viitekorkoja hallinnoi European Money Markets Institute (EMMI), joka vastaa niiden laskentaperiaatteista ja julkaisemisesta. 

Lue lisää: European Money Markets Institute, EMMI

 

Peruskorko, korkolain perusteella vahvistettu viite- ja viivästyskorko

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden markkinakorkojen keskiarvo, joka on pyöristetty lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Käytetty markkinakorko on toistaiseksi 12 kuukauden euriborkorko (365 päivää). Viitekoron vahvistaminen perustui vuoden 1998 loppuun asti korkolain (633/1982) muuttamisesta 3.3.1995 annettuun lakiin (284/1995), ja sen toteutti käytännössä Suomen Pankki. Vuodesta 1999 alkaen koron vahvisti valtiovarainministeriö korkolain muuttamisesta annetun lain (997/1998) nojalla. Korkolakia muutettiin 1.7.2002 (340/2002), ja ilmoitusvelvollisuus siirtyi takaisin Suomen Pankille. Uudistetun lain perusteella viitekorko on Euroopan keskuspankin korko, jota sovelletaan viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää. Korko pyöristetään ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Vahvistettua viitekorkoa sovelletaan aina seuraavat kuusi kuukautta. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä.

Oikeusministeriö: Viivästyskorkosäännökset ovat muuttuneet 

Viivästyskoron määrä 4 §

4 § (6.11.2009/846)
Viivästyskoron määrä
Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Jos 1 momentin mukaan määräytyvä viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää. Jos velallisen sitoumus liittyy kulutusluottosopimukseen tai muuhun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sopimukseen, viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää enintään 180 vuorokauden ajan siitä, kun velka on kokonaisuudessaan erääntynyt. Jos velkaa koskeva tuomioistuimen tuomio annetaan ennen mainitun ajanjakson päättymistä, korkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää tuomion antamiseen.

Viivästyskoron määrä kaupallisissa sopimuksissa (4 a §)

4 a § (18.1.2013/32)
Viivästyskoron määrä kaupallisissa sopimuksissa
Jos viivästys koskee kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) 1 §:ssä tarkoitettua maksua, velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva tämän lain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Jos 1 momentin mukaan määräytyvä viivästyskorko on alempi kuin velalle eräpäivää edeltäneeltä ajalta maksettava korko, viivästyskorkoa on maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää.

Viitekorko
Tässä laissa tarkoitettu viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Kyseisen puolivuotiskauden ensimmäisenä kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa sovelletaan seuraavien kuuden kuukauden ajan.

Valtion viitelainojen korot

Suomen valtion viitelainojen korot lasketaan päämarkkinatakaajien Reuters-järjestelmässä antamien ostonoteerausten keskiarvona päivittäin klo 13. Valtion viiden vuoden korko perustuu maturiteetiltaan noin 5 vuoden kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen, ja kymmenen vuoden korko maturiteetiltaan noin 10 vuoden kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen. Tarkempaa tietoa päämarkkinatakausjärjestelmästä löytyy valtiokonttorin sivuilta

Euroalueen valtioiden viitelainojen 10 vuoden korko lasketaan Euroopan keskuspankissa. Korko on laskettu joulukuuhun 1998 asti BKT:llä painotetuista yhdenmukaistetuista valtion lainojen tuotoista. Sen jälkeen painona on käytetty valtion lainojen nimellisiä kantoja.

Pankkien viitekorot

Pankit tai pankkiryhmät ovat 1.1.1990 lähtien voineet käyttää omaa primekorkoaan viitekorkona.