Suomalaisilla edelleenkin enemmän ulkomaisia saamisia kuin velkoja
Suomalaisten ulkomaiset saamiset maaliskuun 2013 lopussa yhä velkaa suuremmat | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suomalaisilla oli ulkomailta vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa 21 mrd. euroa enemmän saamisia kuin velkaa, mikä on 5,3 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttosaamiset olivat 653 mrd. euroa ja bruttovelat 631 mrd. euroa. Sijoitusrahastojen, työeläkelaitosten sekä kotitalouksien saamiset olivat suuremmat kuin velat. Yrityksillä, rahalaitoksilla, valtiolla ja kunnilla oli ulkomailta puolestaan enemmän velkaa kuin saamisia. Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa suomalaisilla oli arvopaperivelkoja 7 mrd. euroa enemmän kuin arvopaperisaamisia. Vuosi sitten saamisia oli 2 mrd. euroa enemmän kuin velkoja. Sen sijaan suoriin sijoituksiin liittyviä ulkomaisia saamisia oli vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa 41 mrd. euroa enemmän kuin vastaavia velkoja, mikä on 6 mrd. euroa enemmän kuin vuosi sitten. Suurin osa suorista sijoituksista on yritysten tekemiä. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomainen korollinen nettovelka kasvoi edelleen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kun ulkomaista velkaa tarkastellaan ilman oman pääoman eriä – arvopaperisijoitusten osakkeita ja suorien sijoitusten omaa pääomaa – suomalaisilla oli velkaa 77 mrd. euroa enemmän kuin saamisia. Näin laskettu korollinen nettovelka on kasvanut vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä 14 mrd. euroa. Huomattavin kasvu oli korollisten velkapapereiden nettovelkakannassa, joka kasvoi vuoden aikana 23 mrd. euroa. Eniten pääomaa toivat pankit ja valtio. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaihtotaseen alijäämä pieneni vuodentakaisesta | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen yhteenlaskettu vaihtotase oli 1,0 mrd. euroa alijäämäinen. Maaliskuun alijäämä oli 0,5 mrd. euroa. Viimeisen 12 kuukauden yhteenlaskettu vaihtotaseen alijäämä oli 3,1 mrd. euroa. Maksutaseen mukainen kauppatase1 oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alijäämäinen 0,1 mrd. euroa, mikä on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelutaseen alijäämä oli 0,3 mrd. euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Tammi-maaliskuussa Suomesta maksettiin ulkomaille enemmän korkoja ja osinkoja kuin niitä saatiin Suomeen, joten tuotannontekijäkorvausten tase oli 0,2 mrd. euroa alijäämäinen. Suorien sijoitusten tuotot olivat nettomääräisesti 0,4 mrd. euroa ylijäämäiset, mutta arvopaperisijoitusten nettomääräiset tuotot olivat alijäämäiset 0,6 mrd. euroa. 1 Maksutasetilastoinnin tavarakauppaa koskevat tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään rahti- ja vakuutusmenot, jotka näkyvät maksutaseen mukaisesti palvelumenoissa. Sekä tuontiin että vientiin lisätään ns. satamissa tuotetut tavarat, joihin kuuluu muun muassa polttoaine. Suomen maksutase
Lisätietoja antavat Anne Turkkila, p. 010 831 2175 ja Mira Malhotra, p. 010 831 2257, sähköposti etunimi.sukunimi(at)bof.fi Tilaa Maksutase -kuukausitiedote sähköpostiisi Suomen Pankin internetsivustolta |