Taloustieteen opiskelijan karkkilaatikosta lähelle kansainvälisen talouspolitiikan ydintä
Valmistelen Suomen kannanottoja kansainväliseen talouspolitiikkaan, jotka muodostavat perustan vaikuttamiselle IMF:n johtokunnassa. Suomella on vuosina 2020–2023 jäsen IMF:n johtokunnassa, minkä seurauksena olemme täällä Kruununhaassa todella lähellä kansainvälisen talouspolitiikan ydintä Washington DC:ssä.
Tiedättehän, kuinka kaikissa työpaikkailmoituksissa sanotaan, että avoinna oleva paikka on ”näköalapaikka” ja siinä saa ”tehdä vaikuttavaa ja vastuullista työtä”? Työssäni Suomen Pankissa tämä pitää ihan oikeasti paikkansa.
Työskentelen ekonomistina Kansainvälisessä toimistossa tiimissä, jonka päätehtävät liittyvät Suomen IMF-suhteisiin. Valmistelen Suomen kannanottoja kansainväliseen talouspolitiikkaan, jotka muodostavat perustan vaikuttamiselle IMF:n johtokunnassa. Suomella on vuosina 2020–2023 jäsen IMF:n johtokunnassa, minkä seurauksena olemme täällä Kruununhaassa todella lähellä kansainvälisen talouspolitiikan ydintä Washington DC:ssä. Työhöni kuuluu kansainvälisen talouden, rahoitusmarkkinoiden ja talouspolitiikan seuranta ja analysointi. Tärkeää on myös kansainvälisistä teemoista viestiminen niin pankin johtokunnalle, kollegoille kuin laajemmalle yleisöllekin esimerkiksi seminaariesitysten, muistioiden, kokousraporttien ja Euro&talous-blogien muodossa.
Olen tullut Suomen Pankkiin kesätyöntekijäksi vuonna 2011. Taloustieteen opiskelijalle keskuspankki oli kuin karkkilaatikko: pääsin muutaman vuoden sisällä mm. pohtimaan maksutaseen virhetermin kasvun syitä, laatimaan sijoitusrahastotilastoja ja analysoimaan Kiinan taloutta Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa eli Bofitissa. Tutkimusosastolla kypsyi päätös tohtoriopinnoista ja väitöskirjasta sekä ajatus pyrkimisestä töihin johonkin kansainväliseen organisaatioon. Lähdinkin sitten kokonaan pois pankista ja takaisin yliopistoon.
Lähdettyäni huomasin kuitenkin aika pian ikävöiväni takaisin pankkiin, ja lopulta paluu ekonomistiksi ensin makrovakauspolitiikan ja sitten kansainvälisten asioiden pariin oli helppo päätös. Parasta työssäni on se, että saan tehdä kansainvälistä työtä, matkustaa kokouksiin kiehtoviin paikkoihin ja osaltani vaikuttaa globaaliin talouspolitiikkaan - mutta samalla asua Helsingissä, kävellä töihin Bulevardia pitkin ja ostaa leipäni lempileipomostani. Parhaat puolet molemmista maailmoista!