Kansainvälinen yhteistyö
Suomen Pankin kansainvälisen yhteistyön tärkein muoto on toiminta eurojärjestelmän ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa Suomen Pankin toimintaa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Toiminta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja erityisesti eurojärjestelmän jäsenenä on Suomen Pankin kansainvälisen yhteistyön tärkein muoto. Siitä kerrotaan tarkemmin Suomen Pankin ja sen aseman sekä eurojärjestelmän esittelyn yhteydessä.
Muuta kansainvälistä yhteistyötä ovat yhteistyö EU:n komiteoiden, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) ja OECD:n kanssa. Suomen Pankki tekee säännöllistä yhteistyötä myös eri maiden keskuspankkien ja erityisesti Pohjoismaiden keskuspankkien kanssa.
Kansainvälinen valuttarahasto IMF
Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) vastaa Suomen Pankki. Suomen Pankin pääjohtaja edustaa Suomea IMF:n hallintoneuvostossa, joka on IMF:n ylin päättävä elin. Suomi on ollut IMF:n jäsen vuodesta 1948.
Kansainvälinen valuuttarahasto on rahoituslaitos, jonka tehtävänä on edistää globaalin rahoitusjärjestelmän vakautta. IMF laatii vuosittain arvion jäsenmaidensa, myös Suomen, talouden kehityksestä ja talouspolitiikasta. Lisäksi se voi antaa laajempia rahoitusjärjestelmää koskevia arvioita. Valuuttarahasto voi myöntää maksutasevaikeuksiin ajautuneille jäsenmailleen lyhytaikaista luottoa, jonka ehtona on talouden sopeuttamisohjelma.
IMF:n operatiivisesta toiminnasta vastaa johtokunta, jossa kukin maa on edustettuna vaalipiirien kautta. Suomi kuuluu samaan vaalipiiriin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Vaalipiirin yhteistyöelimenä
toimii keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden edustajista koostuva Pohjoismaiden ja Baltian maiden valuutta- ja rahoituskomitea.
Suomen suhteista valuuttarahaston sisarjärjestöön Maailmanpankkiin vastaa valtiovarainministeriö.
Kansainvälinen järjestelypankki BIS
Suomen Pankki on osakkaana Kansainvälisessä järjestelypankissa. Kansainvälinen järjestelypankki perustettiin vuonna 1930, ja se on vanhin edelleen toiminnassa oleva kansainvälinen rahoitusinstituutio. Juridisesti järjestelypankki on kansainvälinen järjestö ja osakeyhtiömuotoinen rahoituslaitos. Osakkaina ovat lähinnä keskuspankit.
Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu järjestelypankin säännöllisiin kokouksiin, joissa keskustellaan raha- ja talouspolitiikan sekä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kysymyksistä.
Kansainvälisen järjestelypankin kautta toteutettavan keskuspankkien yhteistyön keskeisenä tavoitteena on ollut edistää kansainvälisen talouden ja erityisesti rahoitusjärjestelmän vakautta. Yhteistyö on tiivistä rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja sääntelyn piirissä. Järjestelypankin komiteoista tärkeimpiä ovat rahoitusvalvojien yhteistyön tehostamista varten perustettu Baselin pankkivalvontakomitea sekä vakausneuvosto (Financial Stability Board).
EU:n komiteat
Suomen Pankki osallistuu EU:n talous- ja valtiovarainministereiden neuvoston Ecofininin alaisuudessa toimivien talous- ja rahoituskomitean ja talouspoliittisen komitean työhön. Komiteat valmistelevat osaltaan Ecofin-neuvoston ja valtiovarainministerien euroryhmän kokouksia sekä hoitavat muita Ecofin-neuvoston niille antamia tehtäviä. Talouspoliittinen komitea keskittyy erityisesti rakennepolitiikan kysymyksiin.
Talous- ja rahoituskomiteaan kuuluu kustakin jäsenmaasta kaksi jäsentä, joista toinen on talous- tai valtiovarainministeriöstä ja toinen keskuspankista. Lisäksi komiteassa on edustajat EKP:stä sekä Euroopan komissiosta. Suomen Pankilla on edustus myös eräissä muissa EU:n komiteoissa, kuten Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) hallintoneuvostossa.
OECD – Organisation for Economic Cooperation and Development
OECD perustettiin vuonna 1961 kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöksi. Suomi liittyi sen jäseneksi vuonna 1969. Nyt jäseniä on 34, ja uusimpia niistä ovat vuonna 2010 mukaan liittyneet Chile, Israel, Slovenia ja Viro. Suomen yhteyksiä OECD:hen hoitaa ulkoministeriö.
Suomen Pankilla on edustus mm. OECD:n talouspoliittisessa komiteassa ja rahoitusmarkkinakomiteassa. Järjestön yksittäisiä jäsenmaita ja niissä harjoitettavaa talouspolitiikkaa seuraa ja arvioi talous- ja kehityskatsauskomitea. Tähän liittyvät myös säännönmukainen maatutkintavierailu ja sen pohjalta julkaistava raportti.