Suomen Pankin eettiset säännöt

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi 2.11.2021 suuntaviivat eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista EKP/2021/49 (uudelleenlaadittu) ((EU) 2253/2021). Kansallisten keskuspankkien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi ja noudattamiseksi.

EKP:n suuntaviivoja eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista sovelletaan eurojärjestelmän tehtäviä hoitaviin eurojärjestelmän keskuspankkeihin. Sääntöjä, jotka eurojärjestelmän keskuspankit ovat hyväksyneet suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi, sovelletaan keskuspankin elinten jäseniin ja työntekijöihin. Eurojärjestelmän keskuspankit pyrkivät ulottamaan säännöt myös kaikkiin henkilöihin, jotka osallistuvat keskuspankin tehtävien suorittamiseen, mutta jotka eivät ole keskuspankkien työntekijöitä (mm. ostopalvelu- ja vuokratyöntekijät).

EKP:n neuvosto hyväksyi 5.12.2018 EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.2019 ja jotka on korvattu 1.1.2023 voimaan tulleilla päivitetyillä ohjeilla. Menettelytapaohjeita sovelletaan EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäseniin sekä varajäseniin. Suomen Pankin johtokunta päätti 28.5.2019, että muihin johtokunnan jäseniin menettelytapaohjeita sovelletaan näissä säännöissä mainituin osin.

Suomen Pankin eettisiä sääntöjä sovelletaan Suomen Pankin virkamiehiin. Muiden Suomen Pankissa työskentelevien henkilöiden osalta näiden sääntöjen soveltamisesta sovitaan erikseen.

1 Yleiset periaatteet

1.1 Riippumattomuus ja eturistiriitojen välttäminen

Virkamiehen tulee toimia rehellisesti, riippumattomasti, puolueettomasti, kunnioittavasti ja omaa etuaan tavoittelematta. Virkamiehen tulee välttää kaikenlaista sopimatonta käytöstä ja häirintää.

Virkamiehen edellytetään kaikessa toiminnassaan pidättäytyvän sellaisista toimista, joista voidaan katsoa syntyvän eturistiriitaa Suomen Pankin ja virkamiehen virkatehtävien hoidolle. Mikäli eturistiriitatilanne aiheutuu, tulee siitä ilmoittaa esimiehelle tai lakiasiainpäällikölle viipymättä.

Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilökohtaiset edut voivat vaikuttaa tai ne voivat näyttää vaikuttavan tehtävien ja vastuiden puolueettomaan ja objektiiviseen suorittamiseen.

Henkilökohtainen etu tarkoittaa taloudellista tai muuta kuin taloudellista todellista tai mahdollista etua virkamiehelle tai tämän läheiselle. Läheisellä tarkoitetaan esimerkiksi virkamiehen perhepiiriin kuuluvaa tai muuten virkamiehelle läheiseksi katsottavaa henkilöä¹.

Pankin virkaa tai tehtävää hakevan henkilön tulee ilmoittaa mahdollisista eturistiriitatilanteista hakumenettelyn aikana. Rekrytoiva esimies arvioi ennen henkilön nimittämistä, voiko esimerkiksi hakijan aiemmista työtehtävistä, varallisuudesta, yksityisistä toimista tai henkilökohtaisista suhteista aiheutua eturistiriitoja virkatehtävien hoidon kanssa.

Lisäksi virkamiehen tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä esimiehelleen, jos hänet on valittu uuteen työtehtävään ja uusi työtehtävä voi johtaa eturistiriitatilanteeseen tai jos palkattoman virkavapaan aikana syntyy eturistiriitatilanne.

1.2 Lahja, muu etuus ja vieraanvaraisuus

Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai Suomen Pankkiin (Laki Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998), jäljempänä LSPV, 12 §).

Edulla tarkoitetaan lahjaa, vieraanvaraisuutta tai muuta taloudellista, luontaista/ei-taloudellista tai muunlaista etua, jota ei ole sovittu korvaukseksi toimitetuista palveluista ja johon vastaanottajalla ei ole oikeutta muulla perusteella.

Virkamiehet eivät saa pyytää, hyväksyä eivätkä ottaa vastaan itselleen tai toiselle henkilölle etua, joka liittyy jollakin tavalla heidän tehtäviensä ja vastuidensa hoitamiseen.

Edun vastaanottamisesta pidättäytymisessä on joitakin poikkeuksia:

• Poikkeuksen edun vastaanottamisesta pidättäytymiseen muodostavat tavanomaiset tai arvoltaan vähäiset edut. Lahjat, joiden arvo ei ylitä 50 euroa, voidaan pitää sallittuna. Jos syntyy sellainen erityistilanne, jossa yli 50 euron arvoisesta lahjasta ei voida kieltäytyä, lahja tulee luovuttaa Suomen Pankille.
• Työhön liittyvien tarkoituksenmukaisten tapaamisten yhteydessä tarjottu vieraanvaraisuus voidaan yleensä hyväksyä, jos sitä voidaan pitää tavanomaisena ja kohtuullisena.

Etu ei saa olla toistuvaa eikä peräisin samasta lähteestä. Etu ei saa vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan virkamiehen riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen. Käteistä rahaa ei tule vastaanottaa.

Muiden keskuspankkien, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan unionin toimielinten, elinten tai laitosten, kansainvälisten organisaatioiden, valtion elinten tai tiedeyhteisöjen yhteistyössä tarjotut edut, jotka ovat tavanomaisia, voidaan hyväksyä.

Johtokunnan jäsenet voivat antaa Suomen Pankin kustannuksella kolmansille osapuolille lahjoja vain, kun se liittyy yleiseen ja hyväksyttyyn tapaan. Jos lahja on arvoltaan yli 150 euroa, vaaditaan johtokunnan lupa.

Virkamiehet eivät saa Suomen Pankin kustannuksella kestitä toisiaan tai tarjota toisilleen muita etuuksia muutoin kuin erikseen ohjeistetun käytännön mukaisesti.

1.3 Kutsujen hyväksyminen ja muu osallistuminen ulkopuolisten järjestämiin tilaisuuksiin

Virkamiehet, pitäen mielessään velvollisuutensa noudattaa riippumattomuuden periaatetta ja välttää eturistiriitoja, voivat hyväksyä kutsuja konferensseihin, vastaanottoihin tai kulttuuritapahtumiin ja ottaa vastaan niihin liittyvää vieraanvaraisuutta, jos heidän osallistumisensa tapahtumaan on sopusoinnussa heidän velvollisuuksiensa täyttämisen kanssa tai se on Suomen Pankin etujen mukaista.

Pääsääntö on, että Suomen Pankki maksaa virkamiehen matka- ja majoituskulut, jos matka katsotaan tarpeelliseksi. Virkamiehet voivat erityisesti hyväksyä kutsuja tilaisuuksiin, joihin osallistutaan yleisesti. Virkamies ei saa vastaanottaa palkkiota virallisessa ominaisuudessaan pitämistään luennoista tai puheista.

Näitä sääntöjä sovelletaan samalla tavalla virkamiesten puolisoihin, mikäli kutsut koskevat myös heitä ja mikäli heidän osallistumisensa vastaa hyväksyttyä kansainvälistä tapakäytäntöä sekä esimies hyväksyy heidän osallistumisensa.

1.4 Sivutoimet ja palkkion hyväksyminen toiminnasta, joka suoritetaan yksityishenkilönä

Virkamiehen sivutoimista säädetään LSPV 14 §:ssä ja johtokunnan jäsenten sivutoimista säädetään Suomen Pankista annetun lain 17 §:ssä.

Virkamiehet voivat opettaa ja harjoittaa akateemista toimintaa sekä muuta toimintaa sivutoimisääntöjen puitteissa. Virkamies voi hyväksyä palkkion tai korvauksen sellaisesta yksityishenkilön ominaisuudessa suoritetusta toiminnasta, jollei Suomen Pankkia koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu ja edellyttäen, että kyseiset palkkiot ja korvaukset ovat oikeassa suhteessa suoritettuun työhön nähden ja palkkio tai korvaus pysyy tavanomaisissa rajoissa. Tällaista toimintaa on mm. lehtiartikkelien laatiminen tai luennon pitäminen, joiden valmistelu on tehty työajan ulkopuolella.

Virkamiehen tulee tehdä lakiasiainpäällikölle vuosittain ilmoitus sivutoimistaan ja vastaanottamistaan palkkioista.

Johtokunnan jäsenet ilmoittavat vuosittain kirjallisesti johtokunnan eettisenä neuvonantajana toimivalle pankkivaltuuston sihteerille sellaisesta toiminnasta, jota he ovat harjoittaneet yksityishenkilönä ja niistä palkkioista, jotka he ovat saaneet tästä toiminnasta.

1.5 Hankinnat

Virkamiesten on varmistettava hankintamenettelyjen asianmukainen toteutus noudattamalla tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä toimimalla avoimesti. Tarjotuista etuisuuksista on syytä pidättäytyä hankintamenettelyn aikana tai mikäli edun tarjoajana on muu potentiaalinen toimittaja tai palveluntuottaja.

1.6 Esteellisyys

Esteellinen virkamies ei saa osallistua asian valmisteluun, esittelyyn tai päätöksentekoon. Suomen Pankin virkamies ei saa käsitellä omaa tai läheisensä asiaa pankissa eikä asiaa, jonka ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselle. Virkamies on esteellinen myös silloin, jos hän tai hänen läheisensä edustaa tai avustaa asianosaista tai henkilöä, jolle ratkaisusta voi olla erityistä hyötyä tai haittaa. Hän on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee viraston tai laitoksen ohjausta tai valvontaa, jos hän itse tai hänen läheisensä kuuluu sen johtokuntaan tai muuhun toimielimeen. Virkamies on esteellinen myös silloin, jos hänen puolueettomuutensa jostain muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan hallintolain (434/2003) esteellisyysperusteiden määrittelyssä lain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua henkilöä. Läheisyyden katsotaan syntyvän sukulaisuussuhteiden perusteella mutta myös tilanteissa, joissa henkilöt ovat jostain muusta syystä erityisen läheisiä. Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain 28 §:n 1 momentissa.²

2 Salassapitovelvollisuus ja salassa pidettävän tiedon väärinkäyttöä koskeva yleinen kielto

Julkisuuslain³ 23 §:n mukaan salassa pidettävien tietojen oikeudeton paljastaminen tai käyttäminen omaksi tai toisen hyväksi tai toisen vahingoksi on kiellettyä. Salassa pidettävien tietojen väärinkäytöksi katsotaan muun muassa:

a) salassa pidettävien tietojen hyödyntäminen omaan lukuun tai kolmansien osapuolien lukuun tehtävissä yksityisissä rahoitustoimissa

b) salassa pidettävien tietojen paljastaminen muille henkilöille, ellei tietojen paljastaminen tapahdu työtehtävien yhteydessä tiedonsaantitarpeiden perusteella ja

c) salassa pidettävien tietojen hyödyntäminen siten, että kolmansille henkilöille suositellaan yksityisen rahoitustoimen tekemistä tai heitä suostutellaan siihen.

Vastuu sääntöjen noudattamisesta kuuluu jokaiselle virkamiehelle.

Käsitteiden määritelmiä

'Yksityisellä rahoitustoimella' tarkoitetaan näissä säännöissä sijoittamiseen tai sen kaltaiseen toimintaan liittyvää ostoa, myyntiä tai muuta vastaavaa omaehtoista oikeustointa. Yksityisen rahoitustoimen käsitteeseen ei lueta tavanomaisten kulutus- tai kestokulutushyödykkeiden tai asuin- ja vastaavien kiinteistöjen hankkimista omaan tai omaan talouteen kuuluvien henkilöiden käyttöön eikä tavanomaisia ansio- ja omaisuustuloja. Käsitteeseen eivät myöskään sisälly perhe- ja perintöoikeudelliset vastikkeettomat saannot eivätkä matkustamisen edellyttämät valuuttakaupat.

'Salassa pidettävillä tiedoilla' tarkoitetaan tietoja, joita henkilö saa tietoonsa Suomen Pankin palveluksessa tai pankin tehtävien hoitamisen yhteydessä ja jotka ovat julkisuuslain, muun lain tai viranomaisen lain nojalla antaman määräyksen perusteella salassa pidettäviä. Julkisuuslain 24 §:n luettelossa on määritelty salassa pidettävät asiakirjat ja ne liittyvät mm. raha- ja valuuttapolitiikkaan, rahoitusmarkkinoihin, markkinakursseihin, turvallisuusjärjestelyihin, poikkeusolojen varautumiseen ja yrityssalaisuuksiin.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla salassa pidettäviä tietoja ovat myös sellaiset tiedot, jotka liittyvät eurojärjestelmän keskuspankkien hoitamien eurojärjestelmän tehtävien suorittamiseen ja joita ei ole julkistettu (ns. ei-julkiset tiedot, EKP:n suuntaviivojen (EKP/2021/49) 2(1) artiklan kohta 4).

3 Sisäpiirin säännöt

3.1 Yleistä

Suomen Pankin sisäpiiriin kuuluvat henkilöt

Suomen Pankin sisäpiiriin kuuluvat:

(1) virka-asemansa perusteella johtokunnan jäsenet, johtajat, osastopäälliköt, yksikön päälliköt ja johtokunnan neuvonantajat sekä näitä tehtäviä virkasuhteessa hoitavat henkilöt (laki Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998, jäljempänä LSPV) 6 § 1 ja 3 momentti)

(2) henkilöt, joilla virkatehtävissään on muuten kuin satunnaisesti pääsy rahapolitiikkaa, rahoitusmarkkinoita, kansantalouden tilastoja taikka yksityisten yhteisöjen taloudellista asemaa tai liikesalaisuutta koskeviin, salassa pidettäviin tietoihin, sekä tällaisia tehtäviä virkasuhteessa hoitavat henkilöt (LSPV 6 § 2 ja 3 momentti).

Pankkivaltuusto on antanut määräyksen kohdassa (2) tarkoitetuista viroista.

EKP:n suuntaviivojen (EKP/2021/49) 11 artiklan 1 kohdan mukaan henkilöt, joilla on eurojärjestelmän tehtäviä hoitaessaan muutoin kuin kertaluonteisesti pääsy markkinoiden kannalta herkkiin tietoihin kuuluvat Suomen Pankin sisäpiiriin joko virka-asemansa tai tehtäviensä perusteella. Markkinoiden kannalta herkällä tiedolla tarkoitetaan luonteeltaan täsmällisiä tietoja, jotka julkiseksi tullessaan olisivat omiaan vaikuttamaan merkittävästi varallisuuserien hintoihin tai rahoitusmarkkinoilla vallitseviin hintoihin.

Suomen Pankin osastot määrittelevät sisäpiiriläisiksi ne henkilöt, jotka hoitavat eurojärjestelmän tehtäviä tai muita tehtäviä ja joilla muuten kuin satunnaisesti on pääsy sisäpiirin tietoon. Lakiasioista vastaava johtokunnan jäsen valvoo, että eri osastoilla noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sisäpiiriläisen määrittelyssä. Osastojen velvollisuutena on ilmoittaa henkilölle hänen määrittelemisestään sisäpiiriläiseksi ja peruste siihen. Osastot ilmoittavat lakiasiain yksikölle sisäpiiriläisten nimet ja perusteen sisäpiiriläisyydelle.

Pankin osastojen on huolehdittava siitä, että sisäpiirin tietoon on pääsy ainoastaan niillä henkilöillä, joilla on tarve saada tutustua näihin tietoihin työtehtäviensä takia (ns. need to know basis -periaate) ja jotka ovat sisäpiiriläisiä.

Sisäpiirintiedon käsite Suomen Pankin eettisissä säännöissä

Pankin palveluksessa olevat saavat tehtäviensä yhteydessä tietoonsa tietoa, joka ei ole yleisesti saatavilla. Tieto voi olla salassa pidettävää, tai sen käyttöä voi olla rajoitettu muista syistä. Näissä säännöissä sisäpiirintiedolla tarkoitetaan kaikenlaista markkinoiden kannalta herkkää tietoa tai salassa pidettävää tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka ei ole yleisön käytettävissä. Sisäpiirintieto voi liittyä Suomen Pankin suorittamiin eurojärjestelmän tehtäviin tai muihin Suomen Pankin tehtäviin.

Sisäpiirintieto voi olla myös muuta herkkää julkistamatonta taloudellista tietoa kuten:

• rahapolitiikkaa, rahoitusmarkkinoita, kansantalouden tilastoja taikka yksityisten yhteisöjen taloudellista asemaa tai liikesalaisuutta koskevaa tietoa (LSPV 6 § 2 momentti)
• ei-julkista tietoa kuten tiedot, jotka liittyvät eurojärjestelmän keskuspankkien hoitamien eurojärjestelmän tehtävien suorittamiseen ja joita ei ole julkistettu (EKP:n suuntaviivat (EKP/2021/49), 2(1) artiklan kohta 4).

Näissä Suomen Pankin eettisissä säännöissä käytetyn sisäpiirintiedon määritelmän lisäksi sisäpiirisääntelyä on markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa ((EU) 596/2014). Asetus määrittelee sisäpiirintiedon ja kieltää sisäpiirin tiedon väärinkäytön, ja väärinkäytöksistä on säädetty rikoslain (39/1889) 51 luvussa.

3.2 Sisäpiiriläisiä koskevat erityiset rajoitukset

Yksityisiä rahoitustoimia koskevat yleiset periaatteet

Sisäpiiriläisen tulee noudattaa varovaisuutta ja kurinalaisuutta toteuttaessaan yksityisiä rahoitustoimia omaan tai kolmannen osapuolen lukuun. Sisäpiiriläisen tulee myös noudattaa keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoitushorisonttia. Yksityisen rahoitustoimen käsite on määritelty edellä näiden sääntöjen 2. luvussa.

Suomen Pankin sisäpiiriin kuuluvan tulee pidättyä kaikista rahoitusvälineillä tehtävistä transaktioista ajankohtana, jolloin hänellä on tietoa valmisteilla olevista merkittävistä talouspoliittisista toimenpiteistä. Tämän lisäksi niiden Suomen Pankin sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden, joilla katsotaan olevan pääsy EKP:n rahapolitiikkaa tai valuuttakursseja koskevaan sisäpiiritietoon, tulee pidättäytyä rahoitusvälineillä tehtävistä transaktioista niiden seitsemän päivän aikana, jotka edeltävät EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokousta⁴.

Rahoitusvälineen määritelmä

Rahoitusvälineellä tarkoitetaan näissä säännöissä sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 14 §:ssä määriteltyä rahoitusvälinettä. Rahoitusvälineitä ovat muun muassa osakkeet, joukkovelkakirjalainat, eräät muut arvopaperit, sijoitusrahasto-osuudet ja johdannaissopimukset.

Kriittisiä yksityisiä rahoitustoimia koskevat erityiset rajoitukset

Yksityiset rahoitustoimet katsotaan kriittisiksi, jos ne liittyvät tai voivat näyttää liittyvän läheisesti eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamiseen.

Sisäpiiriläisen on pidättäydyttävä kriittisistä yksityisistä rahoitustoimista seuraavilla aloilla:

a) säännellyn yhteisön liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet;

b) säännellyn yhteisön liikkeeseen laskemiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin liittyvät johdannaiset;

c) sellaisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuudet, jotka ovat ilmoittaneet sijoituspolitiikkansa kohdistuvan yksinomaan säänneltyihin yhteisöihin.

Säännellyllä yhteisöllä tarkoitetaan EKP:n valvottavia yhteisöjä ja rahapoliittisia vastapuolia. Säänneltyjä yhteisöjä ovat:

a) pankit (luottolaitokset) ja muut talletuksia vastaanottavat yhteisöt, pois lukien keskuspankit, sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat

b) sijoitustoimintaa harjoittavat pankit

c) arvopapereiden selvitysjärjestelmät, keskusvastapuolet, arvopaperikeskusten ylläpitäjät (esimerkiksi Euroclear Finland), maksujärjestelmän- ja korttimaksujärjestelmän ylläpitäjät

d) valvottavien rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kriittiset palveluntarjoajat, jotka ovat eurojärjestelmän suorassa yleisvalvonnassa eurojärjestelmän yleisvalvontaa koskevan puiteasiakirjan mukaisesti.⁵

Sisäpiiriläisiä koskee lyhyen aikavälin kaupankäynnin rajoitus. Saman lajisen arvopaperin tai muun rahoitusinstrumentin oston ja myöhemmän myynnin tai myynnin ja myöhemmän oston välinen aika tulee olla vähintään 90 päivää.

Sisäpiiriin kuuluva voi säilyttää ne kriittisiin yksityisiin rahoitustoimiin liittyvät rahoitusvälineet, jotka hänellä on hallussaan sisäpiiriläisyyden muodostavassa tehtävässä aloittaessaan (ns. vanhat omaisuuserät), mikäli näiden rahoitusvälineiden omistaminen ei aiheuta ilmeistä eturistiriitaa.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset

Jos sisäpiiriin kuuluvalla on ilmeisiä eturistiriitoja tai niitä voi syntyä, on erittäin suositeltavaa, että sisäpiiriläinen antaa sijoituksensa yhden tai useamman tunnetun omaisuudenhoitajan hoidettavaksi täysin valtuuksin.

Mikäli rahoitustoimien hoito on uskottu riippumattomalle kolmannelle osapuolelle kirjallisen omaisuudenhoitosopimuksen nojalla ja täysin valtuuksin siten, että sisäpiiriläinen ei voi suoraan tai välillisesti vaikuttaa omaisuudenhoitajan tekemiin rahoitustoimia koskeviin päätöksiin, eivät rajoitukset ulotu koskemaan ulkopuolista omaisuuden hoitajaa. Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa omaisuudenhoitosopimuksesta ja pyydettäessä toimittaa siitä kopio.

Johtokunnan jäsenten osalta voimakkaana suosituksena on, että johtokunnan jäsenet antavat sijoituksensa hoidettavaksi yhdelle tai useammalle salkunhoitajalle täysin valtuuksin. Tämän suosituksen estämättä johtokunnan jäsenet voivat pitää varojaan tavanomaisilla pankkitileillä tai rahamarkkinarahastoissa tai vastaavanlaisissa lyhyissä sijoitus­instru­menteissa. Tällä suosituksella ei myöskään vaikuteta mahdollisuuteen tilapäisesti käyttää varoja tiettyjen hyödykkeiden ostamiseen tai sijoittaa varoja kiinteään omaisuuteen.

3.3 Sisäpiirin ilmoitusvelvollisuus

Sisäpiirin ilmoituksen ovat velvollisia tekemään henkilöt, jotka kuuluvat Suomen Pankin sisäpiiriin kohdassa 3.1 kuvatuilla tavoilla. Pankkivaltuusto on antanut määräyksen LSPV 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta.

Johtokunnan jäsenet tekevät sisäpiirin ilmoituksensa pankkivaltuustolle vuosittain. Ilmoitukset käsittelee pankkivaltuuston sihteeri. Muut sisäpiiriin kuuluvat tekevät sisäpiirin ilmoitukset sisäpiirin järjestelmään.

Sisäpiirin ilmoitusvelvollisen virkamiehen viransijaiseksi nimitetty tai avoinna olevaa virkaa hoitava henkilö on ilmoitusvelvollinen määräaikaisuuden ajan (LSPV 6 § 3 momentti). Jos osaston/yksikön/toimiston virkamiehet kokonaisuudessaan tai tietty joukko virkamiehiä työtehtäviensä perusteella on määritelty ilmoitusvelvollisiksi, syntyy tällaiseen ryhmään työskentelemään tulevalle virkamiehelle ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus lakkaa palvelussuhteen päättyessä tai ilmoitusvelvollisen siirryttyä toisiin tehtäviin. Jos ilmoitusvelvollinen on poissa työtehtävistään eikä hänellä ole pääsyä Suomen Pankin järjestelmiin (esim. virkavapaalla tai vanhempainvapaalla), lakkaa ilmoitusvelvollisuus virkavapauden alkaessa ja jatkuu virkavapauden päätyttyä.

Finanssivalvonnalla on oma sisäpiirin järjestelmä, eivätkä Suomen Pankin sisäpiirin säännöt koske Finanssivalvontaa.

3.4 Sisäpiirin ilmoitusten sisältö

Omistukset yrityksissä ja merkittävä muu omaisuus

Ilmoitus omaisuudesta

Ilmoitettavaa omaisuutta ovat omistukset yrityksissä ja merkittävä muu varallisuus kuten kotimainen ja ulkomainen sijoitusomaisuus.

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa seuraavat omaisuuslajit:

• rahoitusvälineet, kuten osakkeet ja niihin oikeuttavat rahoitusvälineet, esimerkiksi:
  • vaihtovelkakirjalainat
  • merkintäoikeudet
  • optio-oikeudet
  • warrantit
  • sertifikaatit
  • futuurit
  • termiinit
  • muut johdannaissopimukset
• velkainstrumentit
• johdannaissopimukset
• sijoitusrahasto-osuudet
• valuutta
• kulta
• yritysomistukset
• sijoitusasunnot ja -kiinteistöt.

Edellä olevia omaisuuslajeja ilmoitettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että ilmoitus sisältää:

• euroalueen valtion velkapaperit
• vakuutuslaitosten liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit ja velkainstrumentit sekä
• muiden kuin säänneltyjen yhteisöjen liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit ja velkainstrumentit, jotka eurojärjestelmän keskuspankit ovat hankkineet osana EKP:n omaisuuserien osto-ohjelmaa.

Sisäpiiriläisen ei tarvitse ilmoittaa:

• talletuksia
• pääasiallisesti omassa käytössä olevaa asuntoa ja kesämökkiä tai niiden osuutta.

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa myös muut rahoitusvälineet, joilla voisi ilmeisellä tavalla hyödyntää korkopäätöksiin, eurojärjestelmän rahoitus- ja sijoituspäätöksiin ja valuuttojen arvon muutoksiin liittyvää salassa pidettävää tietoa.

Perusilmoitus tehdään, kun ilmoitettavan omaisuuden yhteenlaskettu markkina-arvo ylittää 40.000 €. Tällöin tulee ilmoittaa kaikki edellä mainitut omaisuuserät niiden lajikohtaisesta suuruudesta riippumatta. Tämän jälkeen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva omaisuus ilmoitetaan vuosi-ilmoituksena tammikuun loppuun mennessä riippumatta siitä, onko omaisuudessa tapahtunut muutoksia.

Kaupankäynti-ilmoitus

Vaikka ilmoitettavan omaisuuden kokonaismäärä ei ylittäisi 40 000 € vähimmäisrajaa, tulee sisäpiiriläisen tehdä kaupankäynti-ilmoitus kaikista yksittäisistä ilmoitettavan omaisuuden transaktioista/muutoksista, silloin kun tietyn omaisuuslajin transaktioiden yhteismäärä kalenterivuoden aikana ylittää 5.000 €. Summa lasketaan rahoitusvälineiden osalta arvopaperi- / yhtiökohtaisesti siten, että esim. osakkeet ja niihin perustuvat johdannaissopimukset lasketaan yhteen.

Jos kalenterivuoden aikana tehtyjen tietyn omaisuuslajin transaktioiden yhteismäärä jää alle 5.000 €, jolloin ei kaupankäynti-ilmoitusta tarvitse tehdä, omistuksen muutokset ilmoitetaan vasta vuosi-ilmoituksessa ja silloinkin vain, mikäli yritysomistusten ja ilmoitettavien sijoitusinstrumenttien yhteismäärä ylittää 40.000 €.

Valuuttamarkkinatoimien tai kultaan liittyvien transaktioiden osalta muutokset tulee ilmoittaa kaupankäynti-ilmoituksella viivytyksettä, mikäli transaktio ylittää 10.000 € kalenterikuukauden aikana. Ilmoitusvelvollisuus ei koske valuutan ostoa tai myyntiä esim. matkustamista varten.

Määräysvaltayhteisön sekä edunvalvottavan omaisuudesta ilmoittaminen

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa ns. määräysvaltayhteisön sekä vajaavaltaisen, jonka edunvalvojana sisäpiiriläinen toimii (esim. alaikäinen lapsi tai iäkäs sukulainen), sijoitusomaisuus, mikäli edellä mainitut omaisuuden ilmoittamista koskevat edellytykset täyttyvät näiden osalta yksin tai sisäpiiriläisen omaisuuden kanssa yhteenlaskettuna.

Määräysvaltayhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, jossa sisäpiiriläinen voi käyttää määräysvaltaa ääntenenemmistön perusteella yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa. Perheenjäseniksi katsotaan tässä osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut perheenjäsenet: sisäpiiriläisen aviopuoliso tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva avopuoliso, oma ja puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi.

Velat, takaukset ja muut vastuusitoumukset

Vastuusitoumusten osalta sisäpiiriläisen tulee tehdä perusilmoitus veloista, takauksista ja muista vastuusitoumuksista niiden kumulatiivisen määrän ylittäessä 40.000 €. Tämän jälkeen ilmoitetaan vastuiden määrät vuosi-ilmoituksessa tammikuun loppuun mennessä. Sisäpiiriläisen ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa tavanomaisia luottokorttivelkoja.

Elinkeinotoiminta ja liikkeen- tai ammatinharjoittaminen

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa sisäpiirin ilmoituksella elinkeinotoiminta sekä mahdollinen liikkeen- tai ammatinharjoittaminen. Elinkeinotoiminta sekä liikkeen- tai ammatinharjoittaminen muodostavat useimmiten sellaisen sivutoimen, jonka pitäminen edellyttää lisäksi joko pankin erikseen antamaa sivutoimilupaa tai sivutoimi-ilmoitusta pankille.

Sivutoimet

Sisäpiiriläiset ilmoittavat näiden sääntöjen kohdan 1.4 tarkoittamat sivutoimet myös sisäpiirin ilmoituksessa.

Muut sidonnaisuudet

Sivutoimien lisäksi sisäpiiriläisen tulee antaa selvitys muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa hänelle kuuluvia tehtäviä. Tässä ryhmässä ilmoitetaan sidonnaisuudet yrityksiin ja yhteisöihin sekä eräät henkilösuhteet.

Sidonnaisuutena yritykseen tai muuhun yhteisöön pidetään mm. sellaista tilannetta, jossa sisäpiiriläinen voi käyttää määräysvaltaa ääntenenemmistön perusteella yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa (ns. määräysvaltayhteisö). Perheenjäseniksi katsotaan tässä osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut perheenjäsenet: sisäpiiriläisen aviopuoliso tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva avopuoliso, oma ja puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi. Ilmoituksen tekemisessä ei ole merkitystä sillä, mikä on yrityksen tai muun yhteisön juridinen luonne, toimiala tai koko. Myös toimiminen jonkin yrityksen tai muun yhteisön hallintoneuvostossa, hallituksessa, toimitusjohtajana, tilintarkastajana sekä avoimen yhtiön yhtiömiehenä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä (ns. vaikutusvaltayhteisö) on ilmoitettava, paitsi jos kyse on asuntoyhtiöstä, keskinäisestä kiinteistöyhtiöstä tai harrastustoiminnan luonteisesta yhdistyksestä tai yhteisöstä.

Lisäksi sisäpiiriin kuuluvan tulee ilmoittaa sellaiset sukulaisuus- tai muut henkilösuhteet tai suhteet yritykseen tai muuhun yhteisöön, jotka saattavat estää sisäpiiriin kuuluvaa käsittelemästä salassa pidettäviä tai luottamuksellisia asioita Suomen Pankissa.

3.5 Ilmoitustavat

Sisäpiiriläisen tulee tehdä sisäpiirin ilmoitus (perusilmoitus) ennen virkaan nimittämistä tai viivytyksettä sen jälkeen, kun hänet on määritelty sisäpiiriläiseksi ja merkitty sisäpiirirekisteriin.

Sisäpiiriin kuuluvan on viivytyksettä ilmoitettava selvityksen sisältämissä tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista, korjattava niissä havaitsemansa puutteet sekä tarvittaessa täydennettävä antamaansa selvitystä. Muutokset ilmoitetaan perusilmoituksella.

Vuosi-ilmoitus tulee tehdä kunkin tammikuun loppuun mennessä, vaikka ilmoitettavissa tiedoissa ei olisi tapahtunut mitään muutoksia.

Sisäpiirin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on virkavelvollisuuksien vastaista.

3.6 Hallinnointi ja valvonta

Sisäpiirin järjestelmän hallinnointiin liittyvä toimivalta kuuluu johtokunnan työnjaossa lakiasioista vastaavalle johtokunnan jäsenelle. Periaatteellisesti merkittävissä asioissa päätösvalta kuuluu johtokunnalle kollegiona. Käytännön toimenpiteet, kuten ilmoitusten vastaanottaminen ja hallinnointi, neuvonta sekä sisäpiirisääntöjen noudattamisen valvonta kuuluvat lakiasiainyksikön ja lakiasiainpäällikön tehtäviin. Johtokunnan jäsenten ilmoitukset annetaan pankkivaltuuston sihteerille ja raportoidaan vuosittain pankkivaltuustolle. Henkilökunnan sisäpiirijärjestelmän osalta lakiasianpäällikkö raportoi johtokunnalle vuosittain suoritetuista valvontatoimenpiteistä ja niiden keskeisistä tuloksista.

Suomen Pankissa on compliance-toiminto, jonka tehtävänä on mm. varmistaa toiminnan eettisyyttä ja sääntöjen noudattamista. Suomen Pankki valvoo sisäpiirin sääntöjen noudattamista ja voi tähän liittyen suorittaa tarkastuksia sisäpiiriläisten antamien ilmoitusten sisällön oikeellisuuden varmistamiseksi. Sisäpiiriin kuuluvan on Suomen Pankin pyynnöstä annettava tietoja selvitykseen liittyvistä seikoista (LSPV 6 § 4 momentti).

Edellä mainitun lisäksi sovelletaan tarvittaessa erillistä ohjetta menettelytavoista, joilla ilmoitetaan, selvitetään ja raportoidaan ohjeiden tai sääntöjen vastaisesta toiminnasta ja väärinkäytöksistä Suomen Pankissa sekä sisäistä ilmoitusjärjestelmää.

4 Johtokunnan jäsenen palvelussuhteen päättymiseen liittyvöt rajoitukset ja karenssiajalta maksettava korvaus

Johtokunnan jäsenet noudattavat EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeiden mukaisia karenssiaikoja. EKP:n neuvoston jäsenen karenssiaikaa sovelletaan pääjohtajaan ja muihin johtokunnan jäseniin sovelletaan varajäsentä koskevia karenssiaikoja.

Pankkivaltuuston 15.3.2019 tekemän päätöksen mukaisesti johtokunnan jäsenelle maksetaan toimikauden päättymisestä lukien 60 % kuukausipalkasta karenssiajalta, jonka pituus määräytyy EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeiden linjausten mukaan. Mikäli korvauksen saaja hakeutuu karenssiaikana uusiin tehtäviin, korvauksen saannin edellytyksenä on, että saaja ilmoittaa ansiotulonsa. Korvauksesta vähennetään muualta saatavat ansiotulot tai eläke.

5 Eettisten asioiden neuvonantaja

Mikäli näiden sääntöjen tulkinnassa syntyy epäselvyyttä, voi virkamies kääntyä eettisten asioiden neuvonantajan puoleen. Eettisenä neuvonantajana toimii lakiasian päällikkö. Johtokunnan eettisenä neuvonantajana toimii pankkivaltuuston sihteeri.

6 Raportointi EKP:lle eettisten sääntöjen noudattamatta jättämisestä

Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2021/2253 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti lakiasiainpäällikkö, lakiasioista vastaavaa johtokunnan jäsentä informoituaan, ilmoittaa viipymättä organisaation kehittämiskomitean ja EKP:n johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle sekä samalla EKP:n tarkastuskomitealle ja eettisten ja compliance-asioiden komitealle kaikista merkittävistä tapauksista, jotka liittyvät sanottujen suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annettujen sääntöjen noudattamatta jättämiseen.

¹ EKP:n suuntaviivojen (EKP/2021/49) 11 artiklan 10 kohdan mukaan läheisiä ovat ainakin perheenjäsenet (vanhempi, lapsi, veli tai sisar), puoliso tai kumppani. Hallintolaissa (434/2003) taas läheiseksi määriteltyjen henkilöiden joukko on laajempi ja voi ulottua myös sukulaisten ja perhepiirin ulkopuolelle.

² Kohdan 1.1 yhteydessä mainittu EKP:n suuntaviivojen (EKP/2021/49) läheisen määritelmän sanamuodot poikkeavat hallintolain sanamuodoista, mutta esteellisyyttä arvioitaessa hallintolaki on ratkaiseva säädös.

³ Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

⁴ EKP:n sivuilla määritellään vuosittain etukäteen rahapolitiikkakokousten päivät, www.ecb.europa.eu.

⁵ EKP:n suuntaviivat eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (uudelleenlaadittu) (EKP/2021/49) 2 artikla 8 kohta: Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan 'säännellyllä yhteisöllä' seuraavia:

a) rahalaitosta sellaisena kuin se määritellään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) (6) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, lukuun ottamatta rahamarkkinarahastoja;

b) muuta luottolaitosta kuin rahalaitosta sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 2 artiklan 4 kohdassa;

c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 909/2014 (7) 2 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa määriteltyä arvopapereiden selvitysjärjestelmää, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (8) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä keskusvastapuolta, asetuksen (EU) N:o 909/2014 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä arvopaperikeskuksen ylläpitäjää, Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 795/2014 (EKP/2014/28) (9) 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn maksujärjestelmän ylläpitäjää; eurojärjestelmän yleisvalvontaa koskevan puiteasiakirjan (10) tai EKP:n tarkistetun vähittäismaksujärjestelmiä koskevan yleisvalvontasäännöstön (11) soveltamisalaan kuuluvaa muun maksujärjestelmän tai korttimaksujärjestelyn ylläpitäjää (jäljempänä yhdessä ’ehdot täyttävät rahoitusmarkkinainfrastruktuurit’);

d) sellaisen ehdot täyttävän rahoitusmarkkinainfrastruktuurin kriittinen palveluntarjoaja, joka on eurojärjestelmän suorassa yleisvalvonnassa eurojärjestelmän yleisvalvontaa koskevan puiteasiakirjan mukaisesti.