Vakaa rahoitusjärjestelmä

Suomen Pankki edistää rahoitusjärjestelmän vakaata toimintaa eli rahoitusvakautta. Rahoitusjärjestelmä on vakaa, kun se kestää siihen kohdistuvat vakavatkin riskit ilman että rahoituslaitosten, rahoitusmarkkinoiden tai niitä tukevien järjestelmien toiminta häiriintyy. Vakaa rahoitusjärjestelmä ei myöskään itse aiheuta vakavia riskejä tai häiriöitä eikä levitä ja voimista niitä muualla yhteiskunnassa. Vakaa rahoitusjärjestelmä kykenee hoitamaan keskeiset rahoitus- ja maksupalvelut kaikissa oloissa.  

Rahoitusjärjestelmän muodostavat pankit ja muut rahoituslaitokset, raha- ja pääomamarkkinat sekä maksujärjestelmät ja arvopapereiden selvitysjärjestelmät. Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida rahoitusta säästäjiltä ja sijoittajilta kuluttajille ja investoijille, välittää maksuja sekä hallita riskejä.

Suomen Pankki edistää rahoitusjärjestelmän vakautta, luotettavuutta ja tehokkuutta. Tavoitteena on varmistaa kotitalouksien, yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin tarvitsemien rahoitus- ja maksupalveluiden saatavuus ja luotettavuus kaikissa olosuhteissa. Vakaa rahoitusjärjestelmä hinnoittelee riskejä oikein ja tukee taloudellista kasvua ja hyvinvointia.

Rahoitusjärjestelmä on vakaa, kun se kestää siihen kohdistuvat riskit ja häiriöt. Lisäksi vakaa rahoitusjärjestelmä ei omalla toiminnallaan aiheuta vakavia riskejä tai levitä ja voimista niitä muualla yhteiskunnassa. Vakaa rahoitusjärjestelmä kykenee hoitamaan tärkeimmät tehtävänsä, kuten keskeiset rahoitus- ja maksupalvelut, kaikissa oloissa.

Milloin rahoitusjärjestelmän vakaus voi olla uhattuna?

Rahoitusjärjestelmän vakaus voi vaarantua, jos siihen kohdistuvat riskit ja häiriöt ovat niin vakavia, että ne uhkaavat koko rahoitusjärjestelmän tai sen keskeisten osien toimintaa ja siten myös reaalitaloutta. Jos rahoitusjärjestelmän vakaus järkkyy, se voi johtaa pahimmillaan rahoitus- ja talouskriisiin ja aiheuttaa suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä kutsutaan järjestelmäriskeiksi. Järjestelmäriskit ovat todennäköisyydeltään pieniä mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan suuria. Järjestelmäriskien lähteitä ovat rahoitusjärjestelmän suhdannesidonnaiset ja rakenteelliset haavoittuvuudet. Myös kyberriskit ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voivat uhata rahoitusvakautta.

Suhdannesidonnaiset haavoittuvuudet kasvavat yleensä talouden ja luotto- ja kiinteistömarkkinoiden noususuhdanteessa ja voivat aiheuttaa tappioita laskusuhdanteessa. Esimerkkejä suhdannesidonnaisista haavoittuvuuksista ovat kotitalouksien ja yritysten lainanoton ja velkaantumisen liiallinen kasvu ja varallisuushintojen hyvin nopea nousu.

Rakenteelliset haavoittuvuudet ovat suhdanteista riippumattomia, mutta ne voivat voimistaa suhdannevaihteluita ja syventää taantumia ja kriisejä. Rakenteellisia haavoittuvuuksia ovat esim. kotitalouksien suureksi kasvanut velkaantuneisuus, pankkijärjestelmän suuri koko ja keskittyneisyys sekä rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden väliset taloudelliset ja operatiiviset kytkökset.

Järjestelmäriskit voivat toteutua odotettujen tai odottamattomien tapahtumien laukaisemana. Suomen Pankki ja muut viranomaiset pyrkivät tunnistamaan rahoitusjärjestelmän haavoittuvuudet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat järjestelmäriskit hyvissä ajoin, jotta riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia voidaan pienentää ennakkoon esim. makrovakauspolitiikan toimilla.

Vakaa rahoitusjärjestelmä kanavoi rahoitusta, välittää maksuja ja mahdollistaa riskien hallinnan luotettavasti ja tehokkaasti.