Suomen Pankki varautuu rahoitusjärjestelmän epävakauteen

Suomen Pankki varautuu yhdessä muiden kotimaisten ja ulkomaisten rahoitusvakaudesta vastaavien viranomaisten kanssa mahdollisiin rahoitusjärjestelmän ongelmatilanteisiin yhteistä kriisinhallintaa kehittämällä. Keinoja vastata rahoitusjärjestelmän kriiseihin ovat mm. ongelmiin joutuneiden pankkien kriisinratkaisu, talletussuoja ja mahdollinen pankkien hätärahoitus.

Suomen Pankki huolehtii osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta. Osana tätä tehtävää Suomen Pankki varautuu toiminnassaan rahoitusjärjestelmän epävakauteen ja kriiseihin.

Rahoitusjärjestelmän kriisinhallinnan yhteistyötä tehdään laajasti kotimaisten, eurooppalaisten, pohjoismaisten ja Baltian maiden viranomaisten kanssa. Näihin viranomaisiin luetaan kaikki rahoitusvakaudesta vastaavat viranomaiset eli keskuspankit, rahoitusvalvojat, kriisinratkaisuviranomaiset ja asiasta vastaavat ministeriöt.

Yhteistyö pitää sisällään mm. kriisivalmiuden ylläpitämistä, kriisinhallinnassa tarvittavien tietojen ja tilannearvioiden vaihtamista, kriisinhallintaharjoitusten järjestämistä, etukäteissuunnitelmia kriisitilanteissa toimimiseksi ja viestinnän koordinointia.

Viranomaisilla on keinoja vastata kriisiin

Jos rahoitusjärjestelmän vakaus on uhattuna, Suomen Pankki ryhtyy yhdessä muiden viranomaisten kanssa toimiin, joilla tilanne saadaan vakaaksi ja negatiiviset vaikutukset minimoidaan.

Rahoitusvakaudesta vastaavien viranomaisten keinoja vastata rahoitusjärjestelmän kriiseihin ovat mm. ongelmiin joutuneiden pankkien kriisinratkaisu, talletussuoja ja mahdollinen pankkien hätärahoitus.

Euroalueen maat kuuluvat EU:n pankkiunioniin, jossa pankkien valvonnasta vastaa yhteinen valvontamekanismi (single supervisory mechanism, SSM) ja kriisinratkaisusta eli pankkien uudelleenjärjestelystä vakavassa kriisitilanteessa yhteinen kriisinratkaisumekanismi (single resolution mechanism, SRM). Talletussuojarahastoja puolestaan hallinnoidaan kansallisesti.

Suomen Pankilla on edustaja yhteisen valvontamekanismin valvontaneuvostossa mutta ei jäsenyyttä kriisinratkaisumekanismin päätöksentekoelimissä. Keskuspankki osallistuu kuitenkin kriisinratkaisun kehittämiseen mm. osallistumalla asiantuntijatyöhön kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen (Rahoitusvakausvirasto) kanssa ja rajojen yli toimivien pankkien kriisinratkaisukollegioissa sekä antamalla lausuntoja lainsäädäntökehityksestä.

Suomen Pankki seuraa ja tukee myös EU:n pankkiunionin kehittämistä.

Tavanomaisten rahapolitiikan operaatioiden lisäksi euroalueen pankit voivat poikkeustapauksissa saada keskuspankeilta hätärahoitusta (emergency liquidity assistance, ELA), jonka myöntämisestä vastaavat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit, osaltaan myös Suomen Pankki. Hätärahoitusta koskevat eurojärjestelmässä yhteisesti sovitut periaatteet, ja sitä voidaan myöntää vain väliaikaisena rahoituksena vakavaraisille instituutioille.

Toimintamalleista kriisitilanteissa sovitaan etukäteen mm. rahoitusvakausviranomaisten yhteistoimintapöytäkirjoissa. [Tästä linkki MoU-dokareiden erilliselle alasivulle.]