Makrovakauspolitiikalla edistetään rahoitusjärjestelmän vakautta

Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan sellaisia viranomaisten toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Makrovakauspolitiikka täydentää rahapolitiikkaa ja rahoituslaitosten sääntelyä ja valvontaa.

Makrovakauspolitiikalla pyritään pienentämään rahoituskriisien todennäköisyyttä sekä vaikutuksia rahoitusjärjestelmään ja talouteen. Tarkoituksena on ehkäistä tilanteita, joissa rahoitusjärjestelmä ei pystyisi tarjoamaan keskeisiä rahoituspalveluita kansalaisille ja yrityksille.

Makrovakausvälineillä voidaan pyrkiä pienentämään sekä suhdanneluonteisia että rahoitusjärjestelmän rakenteellisista ominaisuuksista johtuvia riskejä.

Mihin makrovakausvälineillä vaikutetaan?

Makrovakausvälineet voivat kohdistua esim. luotonantoon ja velkaantumiseen. Suomessa enimmäisluototussuhteella eli ns. lainakatolla rajoitetaan asuntolainan määrää suhteessa ostettavan asunnon arvoon ja muihin mahdollisiin vakuuksiin. Pankeille asetettavilla lisäpääomavaatimuksilla puolestaan vahvistetaan pankkien kykyä selvitä luottotappioista ja jatkaa luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille kaikissa suhdannetilanteissa.

Suomessa makrovakausvälineiden käytöstä päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Päätökset perustuvat vakautta uhkaavien riskien analyysiin sekä tarvittavien toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arviointiin.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat osallistuvat vuosineljänneksittäin toistuvan makrovakautta koskevan päätöksenteon valmisteluun. Suomen Pankki antaa myös vuosineljänneksittäin lausunnon Finanssivalvonnan johtajan esityksestä makrovakausvälineiden käytöstä.

Rahoitusjärjestelmän häiriöt leviävät maiden rajojen yli

Euroopan yhdentyneessä rahoitusjärjestelmässä rahoituslaitosten ongelmat ja rahoitusmarkkinoiden häiriöt voivat nopeasti edetä maasta ja rahoituslaitoksesta toiseen. Pääasiassa EU-maiden keskuspankkien ja rahoitusvalvojien edustajista koostuvan Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävänä on tunnistaa maiden rajat ylittäviä järjestelmäriskejä ja antaa jäsenmaiden viranomaisille makrovakauspolitiikkaa koskevia suosituksia ja varoituksia.

Suomen Pankin pääjohtaja on Euroopan järjestelmäriskikomitean varapuheenjohtaja. Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat laajasti järjestelmäriskikomiteassa käsiteltävien asioiden valmisteluun.

Suomen Pankilla on makrovakauspolitiikkaa koskevaa yhteistyötä myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden viranomaisten sekä Euroopan keskuspankin kanssa. Yhteistyö lähialueen maiden kanssa on välttämätöntä maiden rahoitusjärjestelmien laajan yhdentyneisyyden vuoksi. Euroopan keskuspankilla on puolestaan tiettyjä rajattuja valtuuksia vaikuttaa euroalueen maiden makrovakauspolitiikkaan.