EKP:n rahapolitiikan strategia
Eurojärjestelmän yhteisen rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä euroalueen hintavakautta ja siten euron ostovoimaa. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatio euroalueella keskipitkällä aikavälillä.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan EKP:n rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. EKP:n neuvosto on täsmentänyt, että hintavakaus toteutuu parhaiten tavoittelemalla euroalueella kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Suomi on osa eurojärjestelmää ja osallistuu sen yhteiseen rahapolitiikkaan.
EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä
Euroopan keskuspankki määritteli vuonna 1998 hintavakauden tavoitteen. Tuolloin asetetun tavoitteen mukaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuotuinen nousu on alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2003 EKP:n neuvosto täsmensi silloista rahapolitiikan strategiaansa. Tuolloin ilmoitettiin, että hintavakaustavoitteeseen pyrittäessä tähdätään euroalueen inflaatiovauhdin säilyttämiseen kahden prosentin tuntumassa mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä. Tällä tarkennuksella korostettiin pyrkimystä säilyttää riittävä turvamarginaali deflaatioriskin välttämiseksi.
Vuoden 2021 heinäkuussa astui voimaan uudistettu EKP:n rahapolitiikan strategia. EKP:n neuvosto totesi, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä.
EKP:n neuvosto on sitoutunut symmetriseen kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen, eli se pitää tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä haitallisina.
EKP:n neuvosto sitoutuu symmetriseen tavoitteeseen, eli se pitää tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä haitallisena. Kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatio, inflaatio-odotukset voidaan ankkuroida tavoitteeseen selkeästi, mikä on hintavakauden ylläpitämisen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen kannalta olennaisen tärkeää.
Kahden prosentin inflaatiotavoitteen symmetrisyyden vuoksi EKP:n neuvosto katsoo tarpeelliseksi ottaa huomioon korkojen tosiasiallisen alarajan vaikutukset. Kun korkotaso taloudessa lähenee tosiasiallista alarajaansa, vaaditaan erityisen voimallisia tai pitkällisiä rahapoliittisia toimia, jotta poikkeama kahden prosentin inflaatiotavoitteesta ei pääse vakiintumaan.
Rahapolitiikan strategia määrittää rahapoliittista päätöksentekoa ja viestintää
Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia on kuvaus siitä, millä perusteilla rahapoliittiset päätökset tehdään. Strategialla on kaksi keskeistä tehtävää. Ensinnäkin se määrittää rahapolitiikan päätöksentekoprosessia. Strategian avulla varmistetaan, että EKP:n neuvostolla on käytössään tarvitsemansa tiedot ja selvitykset sellaisten tehokkaiden rahapoliittisten päätösten tekemiseksi, jotka ylläpitävät hintavakautta. Strategia on myös väline viestiä yleisön kanssa. Rahapolitiikka on tehokkainta, kun se on uskottavaa eli kun yleisö voi luottaa siihen, että rahapolitiikassa on sitouduttu hintavakauden tavoitteeseen ja että rahapolitiikkaa toteutetaan tavalla, jolla tavoite saavutetaan tehokkaasti.
Näiden kahden toisiaan täydentävän tehtävän täyttämiseksi on välttämätöntä, että keskuspankilla on hyvä käsitys keskeisistä talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden riippuvuussuhteista. Erityisen tärkeää on ymmärtää niiden tekijöiden merkitys, jotka koskevat hintavakauteen kohdistuvia nykyisiä ja tulevia uhkia.
Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioinnissa rahapolitiikan strategia perustuu kahteen rinnakkaiseen analyysiin. Taloudellisessa analyysissa keskitytään reaali- ja nimellistalouden kehitykseen. Rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysissa tarkastellaan raha- ja rahoitustalouden indikaattoreita ja etenkin rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa sekä riskejä, joita rahoitusmarkkinoiden epätasapainosta ja rahataloudellisista tekijöistä saattaisi aiheutua keskipitkän aikavälin hintavakaudelle.
Makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän kytkökset ovat merkittävä tekijä talouden, rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksessä, joten analyysien välisistä yhteyksistä on tärkeää olla hyvin perillä.
EKP:n neuvosto on lisäksi sitoutunut toteuttamaan kunnianhimoista ilmastoaiheista toimintasuunnitelmaa. Ilmastotekijät otetaan kattavasti huomioon rahapoliittisissa arvioissa, ja EKP:n neuvosto huomioi ilmastokysymykset myös rahapolitiikan ohjausjärjestelmässä. Tämä voi tarkoittaa ilmastonmuutoksen huomioimista tiedonantovelvoitteissa, riskiarvioissa, yrityssektorilla tehtävissä velkapaperiostoissa ja vakuuskäytännöissä.