Rahapoliittinen päätöksenteko

Suomen Pankki osallistuu rahapoliittiseen päätöksentekoon ylimmällä tasolla EKP:n neuvostossa ja päätöksenteon valmisteluun asiantuntijatasolla eurojärjestelmän yhteisissä toimielimissä. Suomen Pankki edustaa eurojärjestelmässä suomalaista rahapoliittista asiantuntemusta ja Suomen talouden tuntemusta. Lisäksi Suomen Pankin tehtävä on kertoa kotimaassa, miten yhteinen rahapolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen ja mitä se merkitsee kotimaisen taloudellisen päätöksenteon kannalta. 

Eurojärjestelmän yhteistä rahapolitiikkaa harjoitetaan koko euroalueen näkökulmasta. Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu eurojärjestelmän ylimpään päätöksentekoon EKP:n neuvoston jäsenenä. Neuvoston jäseniä ovat kaikki euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat sekä EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä. Neuvoston jäsenet eivät saa ajaa kansallisia pyrkimyksiä, vaan heidän tulee tavoitella päätöksissään koko euroalueen etua.

EKP:n neuvosto tekee rahapoliittiset päätökset euroalueella

EKP:n neuvostossa on käytössä vuorottelujärjestelmä, jossa äänioikeudet kiertävät. Siinä euroalueen maat jaetaan kahteen ryhmään niiden talouden koon mukaan, ja kummassakin ryhmässä äänioikeudet kiertävät keskuspankkien pääjohtajien kesken. Kaikki pääjohtajat osallistuvat kuitenkin EKP:n neuvoston kokouksiin ja voivat käyttää niissä puheenvuoroja. EKP:n neuvosto tekee kaikki rahapoliittiset päätökset.  

EKP:n neuvoston rahapoliittiset kokoukset pidetään noin kuuden viikon välein. Neuvosto voi halutessaan päättää rahapolitiikasta milloin vain, myös kokousten ulkopuolella.

Rahapolitiikkakokouksessa neuvosto päättää euroalueen hintavakauden ylläpitämiseen tarvittavasta rahapolitiikan mitoituksesta.

Rahapolitiikkakokouksessa neuvosto päättää euroalueen hintavakauden ylläpitämiseen tarvittavasta rahapolitiikan mitoituksesta EKP:n rahapoliittisen strategian mukaisesti. Rahapolitiikan päätökset voivat koskea sekä tavanomaista rahapolitiikkaa, kuten ohjauskorkoja, että epätavanomaisia rahapolitiikan toimia, kuten arvopapereiden osto-ohjelmia. Heti rahapoliittisen kokouksen jälkeen EKP järjestää lehdistötilaisuuden, jossa EKP:n pääjohtaja kertoo rahapoliittisen päätöksen perusteista. Rahapolitiikasta päättäminen ei välttämättä tarkoita sen muuttamista.

Lehdistötilaisuudessa EKP:n pääjohtajan pitää rahapoliittisen katsauksen (monetary policy statement), joka sisältää rahapoliittiset päätökset sekä näkymän euroalueen talouskehityksestä, johon neuvosto perustaa päätöksensä. Rahapoliittisen katsauksen jälkeen pääjohtaja vastaa tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Rahapoliittisen katsauksen ja pääjohtajan sekä muiden neuvoston jäsenten viestinnän perusteella rahoitusmarkkinat pyrkivät tyypillisesti arvioimaan tulevien rahapoliittisten päätösten suuntaa. Jos rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän odotuksia enemmän, linjaa kutsutaan ”haukkamaiseksi”, kun taas rahapolitiikan ennakoitua keveämpään viittaavaa sävyä pidetään ”kyyhkymäisenä”. EKP:n neuvosto voi myös kertoa tulevasta rahapolitiikasta. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tavoitteena on ohjata rahapolitiikkaa koskevia odotuksia.

Selonteko EKP:n neuvoston rahapoliittisissa kokouksissa käydystä keskustelusta julkistetaan aina neljän viikon päästä rahapoliittisesta kokouksesta, ennen seuraavaa rahapoliittista kokousta. Kokouspöytäkirjat laaditaan erikseen, ja ne tulevat julkisiksi vasta 30 vuoden kuluttua kokouksesta.

Suomen Pankki osallistuu euroalueen rahapoliittiseen päätöksentekoon

Eurojärjestelmän rahapoliittisen päätöksenteon tueksi Suomen Pankin asiantuntijat analysoivat euroalueen ja Suomen taloudellista kehitystä ja talouspolitiikkaa sekä laativat tähän liittyviä selvityksiä ja taloudellisia ennusteita. Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat eurojärjestelmän yhteiseen komitea- ja työryhmätyöhön, jossa rahapoliittista analyysia ja päätöksiä valmistellaan asiantuntijatasolla.

Suomen Pankki laatii ja julkistaa kaksi kertaa vuodessa laajan Suomen talouden suhdanne-ennusteen osana koko eurojärjestelmän laajuista euroalueen talousennusteen laadintaa. Lisäksi Suomen Pankki julkaisee kaksi kertaa vuodessa suppeamman Suomen talouden väliennusteen. Ennustamisen ja muun taloudellisen analyysin tueksi Suomen Pankissa kehitetään ja ylläpidetään tarkoitukseen soveltuvia välineitä, kuten tilastollisia ja kokonaistaloudellisia malleja.

Suomen Pankin asiantuntijat julkaisevat kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta etenkin talouden suhdannevaihteluihin, inflaatioon, rahoitusmarkkinoihin ja rahapolitiikkaan liittyvissä teemoissa. Tutkimusta tehdään myös useiden eurojärjestelmän yhteisten tutkimusverkostojen puitteissa. Akateeminen tutkimus tukee tuoreimpaan tieteelliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa Suomen Pankissa ja eurojärjestelmässä.