Muut julkaisut

Suomen Pankki 200 vuotta -historiateos

Suomen Pankin historian ovat kirjoittaneet pankkihistorioitsija, valtiot. toht. Antti Kuusterä ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, valtiot. toht. Juha Tarkka. Historiateoksen on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Otava.

Historiateoksen ensimmäinen osa ”Keisarin kassasta keskuspankiksi” ilmestyi 28.4.2011 ja toinen osa "Parlamentin pankki" ilmestyi 19.3.2012.

Historiateoksen ensimmäisessä osassa kerrotaan, miksi Suomi sai oman rahajärjestelmänsä jo puoli vuosisataa ennen maan itsenäistymistä, miten Suomen Pankki toimi kansanvaltuuskunnan pankkina keväällä 1918 ja kuinka nuori pääjohtaja Risto Ryti taisteli markan arvon pitämiseksi vakaana 1930-luvun maailmanpulan vuosina.

Teoksen toisessa osassa kuvataan Suomen Pankin toimintaa sotavuosista Euroopan rahaliittoon liittymiseen asti. Kirjassa osoitetaan, miten pankki Kekkosen tasavallassa integroitui entistä tiiviimmin osaksi suomalaista sisäpolitiikkaa, kunnes 1970-luvun talouskriisin aikana Mauno Koiviston pääjohtajakaudella rahapolitiikka sai itsenäisemmän roolin. Kirja myös avaa uusia näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja kuvaa Suomen tietä Euroopan rahaliittoon.

Kirja on myynnissä Suomen Pankin rahamuseossa sekä ladattavissa pdf-muodossa näiltä verkkosivuilta.

Ensimmäiset eurot

”Ensimmäiset eurot” kuvaa kiehtovasti ensimmäisen yhteisen eurooppalaisen setelisarjan suunnittelua. Lukija pääsee kurkistamaan ainutlaatuisella tavalla setelisarjan suunnitteluun, tuotantoon, turvatekijöihin, tiedotuskampanjaan ja lopulta projektin huipentumana euron käyttöönottoon käteisvaluuttana vuoden 2002 alussa. Tärkeässä roolissa ovat henkilöt setelisarjan valmistelun takana.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Hän oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja, jolloin hän vastasi uuteen eurooppalaiseen käteisvaluuttaan siirtymisestä. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin Heinonen vastasi Suomen Pankissa maksuvälineistä. Vuonna 2012 Suomen Pankki julkaisi Heinosen kirjan ”Viimeiset markat”.

Kustantaja Edita Publishing myy teosta Suomeen ja Akateeminen Kirjakauppa välittää kirjaa ulkomaille. Teos on myytävänä myös Suomen Pankin rahamuseossa sekä ladattavissa pdf-muodossa näiltä verkkosivuilta.

Viimeiset markat -kirja

27.1.2012 ilmestyneessä Viimeiset markat -teoksessa kuvataan Suomen paperirahan historiaa setelinleikkauksesta aina eurojen käyttöönottoon asti. Markkaseteleiden elinkaarta vuosina 1945–2002 tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Kirjassa on runsaasti uutta tietoa seteleistä ja niiden suunnittelusta.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Hän toimii seteliväärennösten ehkäisemisen maailmanlaajuisesta yhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana. Tätä ennen Heinonen oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän setelikomitean puheenjohtaja. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin Heinonen vastasi Suomen Pankissa maksuvälineistä ja oli viimeisten markkasetelisarjojen aihepiiri- ja designtoimikuntien sihteeri.

Kirja on myynnissä hyvin varustetuissa kirjakaupoissa ja Suomen Pankin rahamuseossa sekä ladattavissa pdf-muodossa näiltä verkkosivuilta.

Sodan ja rauhan rahat -kirja

Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.

Ruplista markkoihin -kirja

Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta. Poliittisen ajattelun muutokset heijastuivat myös seteleiden kuva-aihe- ja symbolivalinnoissa. Suomen suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen, ja huolimatta Venäjän viranomaisten pyrkimyksistä seteleiden hallinnan rajoittamiseksi se tasoitti tietä Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla.

Hallitus kansan kukkarolla -kirja

”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Kirja täydentää Antti Heinosen aikaisempia teoksia Suomen setelihistoriasta. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita.

Kirjan tekijä Antti Heinonen on toiminut Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään EKP:hen vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.

Kirja on myynnissä Suomen Pankin rahamuseossa sekä ladattavissa pdf-muodossa näiltä verkkosivuilta.

Paperipalasesta seteliksi

Suomen Pankki ja saksalainen säätiö Giesecke+Devrient Stiftung Geldscheinsammlung ovat julkaisseet yhdessä verkkoteoksena Heinosen kirjoittaman Vom Zettel zum Geldschein: Deutsche Einflüsse auf das Design und den Druck von Banknoten im Großfürstentum Finnland [Paperipalasesta seteliksi: saksalainen vaikutus Suomen suuriruhtinaskunnan seteleiden suunnitteluun ja painamiseen].

Saksalaisten rooli painotekniikan kehityksessä Johannes Gutenbergista lähtien on tunnettu. Hänen innovaationsa saavutti merkittävän jalansijan kaikkialla. Sen sijaan saksalaisten roolia seteleiden ulkoasun, kaivertamisen ja painamisen kehittämisessä maansa rajojen ulkopuolella on kirjallisuudessa niukemmin käsitelty. Siitä huolimatta, että Suomen suuriruhtinaskunta 1800-luvulla oli osa Venäjän keisarikuntaa, saksalaisilla oli osansa jokaisessa tuon ajanjakson setelisarjassa. Tämä koski jopa seteleitä, jotka painettiin Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa, sillä kaikki Suomen Pankin sopimusosapuolet olivat saksalaista alkuperää.

Suomen Pankki 200 vuotta -taide-esitteet

Suomen Pankin taide-esitteissä kerrotaan kolmen teoksen – Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin, Lennart Segerstrålen Finlandia-freskojen ja Juho Rissasen lasimaalausten – tarina sekä esitellään Suomen Pankin päärakennuksen arkkitehti Ludwig Bohnstedt ja päärakennuksen syntyvaiheet.

Suomen Pankki -esite

Suomen Pankin yleisesitteessä kerrotaan tiiviisti perusasiat Suomen Pankin asemasta, tavoitteista ja tehtävistä. Esite on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi vuonna 2018.

Kieliversiot (PDF)