Suomalaisia maksu- ja selvitysjärjestelmiä kannattaa viedä kohti yhteiseurooppalaisen markkinan tulevaisuutta

Suomalaisia maksu- ja selvitysjärjestelmiä kannattaa viedä kohti yhteiseurooppalaisen markkinan tulevaisuutta 

Huomenta ja tervetuloa Suomen Pankkiin FINNUGin, EKP:n AMI-SeCon kansallisen sidosryhmän kokoukseen.

Meidän tehtävämme täällä keskuspakissa on huolehtia hinta- ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta sekä edistää maksujärjestelmien kehitystä. Rahapolitiikan harjoittaminen on varmasti toimintamme ulospäin näkyvin osa. Näin myös viime viikolla, kun laskimme viime kesäkuusta lukien kuudennen kerran ohjauskorkoamme 0,25 prosenttiyksiköllä. Inflaatio on laskenut ripeästi vajaan kahden ja puolen vuoden takaisista huipuista, ja sen ennakoidaan palautuvan tavoitteemme mukaiselle kahden prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä. Niinpä olemme voineet viimeisen 9 kuukauden aikana keventää rahapolitiikan ruuvia merkittävästi. 

Tänään emme kuitenkaan ole täällä keskustelemassa rahapolitiikasta emmekä rahoitusvakaudesta. Seuraavan parin tunnin ajan keskitymme maksu- ja selvitysjärjestelmiin liittyvään lakisääteiseen tehtäväämme. Target-palveluiden käyttäjien yhteistyön puitteissa haemme maksu- ja selvitysjärjestelmiemme tehon ja luotettavuuden varmistusta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Siinä, missä toteutamme rahapolitiikkaa kiinteästi osana eurojärjestelmää, maksujärjestelmätyössämme korostuu myös suomalainen näkökulma ja suomalaisen markkinan toiminnan erityispiirteet. Tämän vuoksi FINNUGin kokouksissa käytävät keskustelut ovat meille erittäin tärkeitä.

Koko finanssimarkkinainfrastruktuurin tehokkaan ja luotettavan toiminnan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Toimiva rahoituksen välittyminen on keskeinen edellytys resurssien oikealle allokoitumiselle ja siten koko talouden kehitykselle. Lisäksi toimivat maksamisen järjestelmät vaikuttavat meidän jokaisen päivittäiseen elämään siinä missä paljon huomiota saava korkojen kehityskin. Julkisuudessa infrastruktuuriin kiinnitetään yleensä laajempaa mielenkiintoa vain silloin, kun järjestelmät eivät toimi toivotulla tavalla. Onneksi näin tapahtuu vain harvoin.

Viime vuonna puhallettiin uutta eloa jo vuonna 2014 Junckerin johtaman komission esittelemään ajatukseen eurooppalaisen pääomamarkkinan (Capital Markets Unionista, CMU) rakentamisesta. Kymmenen vuotta sitten esitettiin, että EU:n kilpailukyvyn turvaamiseksi olisi syytä harmonisoida EU:n (silloisen) 28 jäsenvaltion pääomamarkkinoiden toimintaa. Yhteinen suuri markkina toimisi paljon tehokkaammin kuin joukko pirstaleisia pienempiä markkinoita. Taustalla oli ajatus, että kansallisvaltioiden keskinäisen nokittelun ja mustasukkaisen edunvalvonnan sijaan kannattaisi helpottaa pääoman ja sijoitusten liikkumista jäsenvaltioiden välillä, ja siten vahvistaa investointien rahoituksen saatavuutta ja auttaa EU:ta kilpailemaan tasapäisemmin USA:n kanssa. Valitettavasti Junckerin aloite ei aikanaan johtanut pidemmälle vietyihin konkreettisiin toimenpiteisiin ainakaan toivomassamme määrin. Ensin ei ollut kiirettä tehdä, varsinkaan hankalalta tuntuvia päätöksiä, ja sen jälkeen kaikilla onkin ollut koko ajan kova kiire muiden, aikakriittisempien, asioiden kanssa. Toki viime vuosien aikana olemme saaneet hoidettavaksemme poikkeuksellisen mittavia kriisejä, kuten brexit, pandemia ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan.

Nyt uuden komission alkajaisiksi EKP:n pääjohtajana ja Italian pääministerinä aiemmin toimineelle Mario Draghille annettiin tehtäväksi laatia suunnitelma Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tähän lukeutui myös ajatus elvyttää Junckerin suunnitelmat vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia. Draghin raportti julkaistiin viime syyskuussa. Raporttiin sisältyi suunnitelma säästämisen ja investointien unioniksi. Se on pitkä lista toimenpide-ehdotuksia, joilla Euroopan kilpailukykyä voitaisiin parantaa, ja missä pääomamarkkinaunionilla olisi edelleen keskeinen asema.

Vaikka me emme tänään täällä pysty ratkomaan säästö- ja investointiunioniin liittyviä suuria kysymyksiä, voimme osaltamme varmistaa, että suomalaiset maksu- ja selvitysjärjestelmät sekä rahoituksenvälittyminen yleisemminkin ovat tolalla, jolla ne pystyvät hyödyntämään mahdollisimman laajasti yhteiseurooppalaisen markkinan kehitystä. Meidän on siis syytä olla osaltamme mukana täyttämässä komission 2025 työohjelman painopistettä, eli uutta suunnitelmaa eurooppalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

30 vuoden keskuspankkiurani aikana olen oppinut, että aina meistä tuntuu siltä, kuin eläisimme poikkeuksellista epävarmuuden aikaa. Näin nytkin tällä geopolitiikan paluun aikakaudella. En osaa ennakoida, miten ja millä tahdilla tässä yhteydessä kyetään kehittämään yhteisiä pääomamarkkinoita, mutta omia askeleita pohtiessamme voimme kuitenkin ottaa lähtökohdaksi tiedossamme olevia faktoja. Tiedämme esimerkiksi, että Euroopassa (EU:n lisäksi myös UK:ssa ja Sveitsissä) on tarkoitus siirtyä arvopaperikaupoissa T+1 selvitysrytmiin 11. lokakuuta vuonna 2027. Vaikka aikaa on vielä yli kaksi vuotta, fragmentoituneella Euroopan markkinalla tämä ei ole helppo tehtävä. Sekä kansalliset järjestelmät että cross border -toiminnot täytyy virittää huippukuntoon.

FINNUGin asioita tulee aika-ajoin minunkin työpöydälleni. Kesällä 2023 seurasimme Euroclearin ja Suomen markkinan siirtymistä yleiseurooppalaiselle T2S-selvitysalustalle. Tämä oli ollut pitkä ja raskas urakka, eikä pelkästään Suomen, vaan myös EKP:n ylläpitämän selvitysjärjestelmän osalta. Suomella kun on "kokoaan suurempi" määrä volyymia meillä käytettävästä suoran omistuksen mallista johtuen. Syyskuussa 2023 iloitsimme, kun huolella tehty pohjatyö takasi onnistuneen lopputuloksen. Toiminta keskuspankkirahaa käyttävällä T2S-alustalla edesauttaa myös Suomen siirtymistä T+1 selvitysaikatauluun syksyllä 2027.

Kevät on tunnetusti osinkojen aikaa, joten siirrytään osinkoasioihin. Maallikon silmin osingonmaksamisen ei pitäisi olla rakettitiedettä. Listayhtiö maksaa osingon, josta osa menee osakkeenomistajalle ja osa verottajalle. Enää ei tarvita edes saksia osinkokupongin irrottamiseen, sillä ATK on hoitanut tämän jo 1990-luvulta lähtien, kun osakekirjat siirrettiin Suomessa arvo-osuusmuotoon.

Syksyllä 2023 kuulin, että T2S-urakan valmistuttua FINNUG oli aloittamassa Euroclear Finlandin kanssa Uusi osingonmaksumalli -projektia. Tavoitteena oli löytää konsensus keskuspankkirahaa käyttävästä osingonmaksumallista. Keskuspankin näkökulmasta keskuspankkirahan käyttäminen myös osingon maksamisessa on oikea ratkaisu. Me noudatamme eurooppalaista periaatetta, jonka mukaan yritysten tulee selvittää maksunsa keskuspankkirahalla, kun sellainen mahdollisuus on tarjolla ja toteutettavissa ilman suurempia komplikaatioita.  Nykyisin myös joukkolainojen kuponkikorot selvitetään Suomessa keskuspankkirahalla. Menestymisemme on sidoksissa Euroopan menestykseen, ja siksi meidän on syytä tehdä yhdessä töitä yhteisen Euroopan eteen.

Markkinatoimijoiden konsensukseen pyrkivän mallin hakeminen yhteisellä projektilla on koko ajan tuntunut meistä fiksulta ja kauaskatseiselta toiminnalta. Kuljetaan eteenpäin markkinoiden toiminnan kehityksessä. Ruotsihan ehti siirtyä osinkojen maksamisessa keskuspankkirahapohjaiseen selvitykseen jo syyskuussa 2023.

FINNUGilla oli tavoitteena saada osinkoprojekti valmiiksi viime kevään aikana, tai ainakin ennen kesälomia. Kun valmista ei tullut juhannukseenkaan mennessä, projektia jatkettiin syksylle. Lokakuussa minulle kerrottiin, että konsensusta ei ollut vieläkään löytynyt, ja työryhmä päätti työnsä. Joulukuun FINNUG-kokouksessa kuitenkin keskustelitte jälleen tästä, ja tuolloin päätitte jatkaa asian työstämistä "kaksilla raiteilla". Toisen raiteen varrella oli Finanssiala ry ja EFin osapuolet, ja toinen raide kulki Listayhtiöiden neuvottelukunnan eli LYNKin, ja listayhtiöiden kautta. Lopulta ne raiteet ovat johtaneet tänne Rauhankatu 19 Auditorioon.

Miksi osinkokonsensusta ei ole löydetty? Ette kuulemma ole päässeet oikein edes lähelle sitä. Ilmeisesti kyse on rahasta. Ei nykyisistä rahoista vaan tulevista rahavirroista, kaatamattomasta karhusta. Keskuspankkirahan käyttäminen osingonmaksamisessa mahdollistaisi kustannustehokkaamman toiminnan sekä EFille että EFin osapuolille. Samalla listayhtiöille tarjoutuisi luonteva paikka kilpailuttaa pankki- tai asiamiespalvelut. Nyt näitä tulevaisuudessa häämöttäviä kustannushyötyjä on lykätty yhä kauemmaksi, ja sen sijaan kasvatettu kustannuksia. Mielenkiinnolla odotan kohta alkavaa keskustelua ja sitä, miten konsensus saadaan muodostettua. Sillä sehän on lopulta kaikkien meidän etu.

Tämän kokouksen agendalla on myös T+1-työryhmän perustaminen. Euroopassa siirrytään T+1-selvitysaikatauluun kahden ja puolen vuoden päästä. Kenenkään täällä olevan intresseissä ei varmasti ole sen urakan vaikeuttaminen. Tai vaarantaminen. Siksi myös päätös keskuspankkirahaa käyttävästä osingonmaksumallista on syytä tehdä nyt, maaliskuussa 2025.

Agendallanne on myös yritystodistusten arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen, ECMS tilannekatsaus ynnä muuta. Emme ole vielä valmiissa maailmassa. Toivon kuitenkin, että pyritte tänään hyvässä yhteistyössä siihen suuntaan. Globaali poliittinen tilanne kertoo, että yhtenäinen ja kilpailukykyinen Eurooppa on Suomelle tärkeä, juuri nyt ehkä tärkeämpi kuin koskaan.

Osinkojen maksamiseen liittyvä kehitys - tai paremminkin sen puute - peilaa myös toista jopa viime vuosisadalle jäänyttä markkinaa. Suomalaisille yrityksille tärkeän yritystodistusmarkkinan käytäntöjen kehittäminen on valitettavasti jäänyt vähemmälle huomiolle muiden keskeisten järjestelmien ja prosessien marssiessa eteenpäin. Keskuspankin näkökulmasta on tärkeää, että suomalaiset yritykset saavat rahoitusta pankkien lisäksi markkinoilta edullisin ja kilpailukykyisin ehdoin sekä lyhyissä että pitkissä maturiteeteissa. Yhtä tärkeää kuitenkin on, että rahoitusta välittävä infrastruktuuri on toimintavarma ja että se täyttää nykyajan vaatimukset. Yritystodistusten saattaminen arvo-osuusmuotoiseksi on tässä ensimmäinen askel. Ja tämä askel on myös välttämätön, joskaan ei riittävä, esimerkiksi keskuspankkivakuuskelpoisuuden näkökulmasta.

Sijoittajan on vaikea enää perustella sijoittamista arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolella oleviin arvopapereihin. Esimerkiksi me Suomen Pankissa emme ole sijoittaneet yritystodistuksiin koronapandemian päättymisen jälkeen, eikä sijoitustoimintaamme ohjaava riskikehikko tätä enää sallisikaan. Jos kaikki suomalaiset asunto-osakkeenomistajat pystyvät siirtämään osakekirjansa sähköiseen rekisteriin, niin sen pitäisi olla mahdollista myös tälle tärkeälle markkinasegmentille.

Yksittäinen osingonmaksumallin detalji tai yritystodistuksen olomuoto voi tuntua isossa kuvassa yksinkertaiselta asialta. Mutta maailmaa muutetaan ja parannetaan yksi pieni pala kerrallaan, ja nyt työn alla olevat muutokset ovat askelia matkallamme kohti kilpailukykyistä Suomea osana menestyvää Eurooppaa. Maratonjuoksussakin ensimmäinen askel on häviävän pieni osa kokonaisuudesta, mutta sen ottamatta jättäminen sinetöi lopputuloksen jo lähtöviivalla.

Nyt päästän teidät käymään antoisia keskusteluja asioita eteenpäin vievällä asenteella. 

Kiitos.