Pohjoismaisilta pääomamarkkinoilta vauhtia kasvun rahoittamiseen

Pohjoismaisilta pääomamarkkinoilta vauhtia kasvun rahoittamiseen

Esitys (pdf)

Dia 3: Sisältö

Lämpimästi tervetuloa perinteiseen Talousaamupäivä-tilaisuuteen.

Keskustellaan ensin Euroopan pääomamarkkinoiden nykytilasta ja siitä, mihin pääomamarkkinoita tarvitaan. Lisäksi katsotaan, millaiset ovat Suomen ja Ruotsin pääomamarkkinat.

On tärkeää, että pääomamarkkinoita kehitetään. Tämä koskee sekä Eurooppaa että Suomea. Vain tällä tavalla pystymme turvaamaan talouden kilpailukyvyn ja innovaatioiden riittävän rahoituksen myös tulevaisuudessa. Suomessa on käyty viime aikoina aktiivista keskustelua siitä, millaisia kansallisia toimia pääomamarkkinoiden edistämiseksi olisi tärkeä tehdä.

Suomen pääomamarkkinoiden kasvua voisi skaalata muuallekin Pohjoismaihin. Pohjoismaat tarjoavat luontevan alueen yhteistyön syventämiselle.  Pohjoismaat voisivat jopa toimia suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle pääomamarkkinoiden integraatiossa.

Dia 4: Kilpailukyvyn parantaminen Euroopan haasteena

Ajat ovat haasteelliset, ja kuulemme geopoliittisesta tilanteesta lisää seuraavassa esityksessä. Euroopassa käytävässä keskustelussa on korostunut tarve varmistaa ja parantaa eurooppalaisen talouden kilpailukykyä. Eurooppa tarvitsee lisää innovaatioita ja investointeja, jotka edellyttävät rahoitusta. Eurooppalainen rahoitusjärjestelmä on varsin pankkikeskeinen ja Euroopassa on parantamisen varaa erityisesti riskirahoituksen saatavuudessa. Voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät lupaavat nuoret yritykset ostetaan liian usein esimerkiksi yhdysvaltalaiseen omistukseen.

Jotta riskirahoitusta olisi paremmin saatavilla, tarvitsemme Eurooppaan aktiivisempia ja syvempiä pääomamarkkinoita. Kuten dian kuviosta nähdään, EU jää kokonaisuutena sekä Yhdysvaltojen että Ison-Britannian taakse pitkäaikaisen pääoman määrässä. Eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat edelleen pirstaloituneet, ja meillä on paljon kansallisia eroja sääntelyssä ja verotuksessa.

EU:ssa on ryhdytty puhumaan pääomamarkkinaunionin sijaan säästämis- ja investointiunionista. Miten nämä kaksi unionia liittyvät toisiinsa? Hankkeissa on paljon samaa, sillä säästämis- ja investointiunioni yhdistää pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin tavoitteita. Siksi se saattaa nostaa jälleen esiin keskustelun yhteisestä talletussuojasta. Säästämis- ja investointiunioni painottaa erityisesti yksityisten säästöjen, mukaan lukien kotitalouksien talletusvarojen, ohjaamista tuottaviin sijoituksiin. Euroopan komissio on painottanut mahdollisina investointikohteina innovaatioita, vihreää siirtymää, puolustusmenoja ja digitalisaatiota. Riskirahoituksen saatavuuden parantaminen kuuluu keskeisiin tavoitteisiin, sillä Euroopan pankkikeskeisellä markkinalla ei tällä hetkellä ole riittävästi riskirahoitusta saatavilla.

Uuden komission työohjelma sisältää useita toimia, joilla edistetään eurooppalaisia pääomamarkkinoita. Komission konsultaatio aiheesta päättyi äskettäin ja komission seuraavaa ulostuloa odotetaan lähiaikoina. Jo tällä hetkellä tiedetään, että tavoitteisiin kuuluu ainakin sääntelyn yksinkertaistaminen.

Dia 5: Euroopan pääomamarkkinoita on kehitetty aktiivisesti jo 10 vuoden ajan

Vaikka Euroopan pääomamarkkinat kaipaavat edelleen selvästi kehittämistä, on niiden eteen tehty määrätietoisesti töitä jo noin 10 vuoden ajan. Tavoitteena on ollut luoda EU:n yhtenäiset pääomamarkkinat, joilla sijoitukset tapahtuisivat vaivattomasti kansallisten rajojen yli ja yritykset olisivat vähemmän riippuvaisia paikallisilta pankeilta saatavasta rahoituksesta. Markkinaehtoisen rahoituksen merkitys lisääntyisi, ja siten erityisesti pienille ja aloitteleville yrityksille olisi tarjolla rahoituslähteitä laajemmin ja monipuolisemmin. Tämä olisi erittäin tärkeää, jotta lupaaville eurooppalaisille innovaatioille löytyisi rahoitusta.

Viime vuonna julkaistiin useita raportteja, joissa ehdotettiin toimenpiteitä Euroopan pääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Draghin ja Lettan raportit ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Niissä ehdotettiin muun muassa arvopaperistamisen edistämistä ja pitkäaikaissijoittamisen tukemista kasvattamalla rahastoivia eläkeratkaisuja. Lisäksi raportit sisälsivät ehdotuksia pääomamarkkinoiden valvonnan yhtenäistämisestä ja maksukyvyttömyyssääntöjen yhdenmukaistamisesta.

Euroopan komission seuraamien indikaattorien perusteella pääomamarkkinat ovat kehittyneet 10 vuoden aikana vain osittain. Vuosittaiset pääomasijoitukset suhteessa BKT:hen ja vuosittainen kasvuyhtiöiden rahoitus suhteessa BKT:hen ovat kasvaneet. Sen sijaan markkinaperusteisen rahoituksen suhde pankkilainoihin, kotitalouksien suorat sijoitukset suhteessa talletuksiin ja kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset suhteessa talletuksiin ovat pysyneet lähes muuttumattomina.

Kehitys on ollut laskevaa listautumisantien arvossa suhteessa BKT:hen ja arvopaperistamisten arvossa suhteessa pankkilainoihin.

Arvopaperistamisen kehittämiseen on nyt kiinnitetty huomiota.  Vuoden 2024 lopulla komission konsultaatiossa kysyttiin alan toimijoiden näkökulmia arvopaperistamisen kehittämiseen. Komissiolta odotetaan seuraavaksi esitystä tämän vuoden toisella neljänneksellä.

Diassa olevasta kuviosta nähdään EU:n osuus globaalisti eri mittareilla. EU:n osuus on pienentynyt listautumisantien arvossa – jopa huomattavasti – ja yritysten velkakirjojen liikkeeseenlaskuissa. Osuus varhaisen vaiheen yritysten riskirahoituksessa eli venture capital -investoinneissa on hieman kasvanut, mutta osuus on absoluuttisesti varsin pieni.

Dia 6: Pääomamarkkinan kasvattaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä

Vaikka eurooppalaisten pääomamarkkinoiden syventäminen on vielä kesken, Euroopasta löytyy jo nyt menestystarinoita. Lähes kaikilla komission seuraamilla indikaattoreilla mitattuna pääomamarkkinakehityksessä pisimmällä ovat Luxemburg, Alankomaat, Irlanti, ja naapurimme Ruotsi. Näistä maista Irlanti ja Luxemburg ovat kasvattaneet rooliaan ennen kaikkea verokannustimilla.

Ruotsi on hyvä esimerkki maasta, jolla on runsaasti vaurautta ja sijoituspääomia omasta takaa, mutta joka on myös tehnyt aktiivisia ja pitkäjänteisiä toimia maan pääomamarkkinoiden kehittämiseksi.

Ruotsissa on panostettu vuosikymmenten ajan talouslukutaidon edistämiseen, myös lasten ja nuorten parissa. Rahastosäästämisen verokannustimet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Osa lakisääteisestä työeläkkeestä on ohjattu Ruotsissa rahastoihin jo 1990-luvulla. Näin kaikista palkansaajista on tehty rahastosäästäjiä.

Ruotsista on tullut sijoittaja- ja yritysystävällinen maa, jossa on aktiivinen sijoittamisen ekosysteemi ja aitoa kansankapitalismia. Lisäksi pääomasijoitus- eli private equity -markkina on Ruotsissa Euroopan kärkeä suhteessa BKT:hen, kuten kuviostakin nähdään. Ruotsi ja Suomi erottuvat kuviossa vaaleanpunaisella värillä. Tällä mittarilla myös Suomi on niukasti EU:n turkoosia keskiarvoa parempi.

Dia 7: Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa vertailussa

Katsotaan seuraavaksi Suomen tilannetta vielä vähän tarkemmin. Äsken nähtiin, että Suomessa on EU:n keskiarvoa enemmän private equity-sijoituksia suhteessa talouden kokoon. Suomen pääomamarkkinat pärjäävät muutenkin hyvin eurooppalaisessa vertailussa, mutta useimmilla mittareilla verrattuna Ruotsi on meitä edellä.

Kuvassa nähdään markkinaehtoisen rahoituksen osuus kaikesta yritysten rahoituksesta Euroopassa. Ruotsi ja Suomi ovat tukevasti keskiarvon paremmalla puolella.

Suomi on Ruotsia jäljessä muun muassa kasvuyhtiöiden rahoituksessa ja pörssilistautumisissa. Toisaalta yritysten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuissa Suomi on suhteessa talouden kokoon ollut usein vuositasolla Ruotsin edellä.

Kasvuyhtiöiden rahoituksen osalta voidaan todeta, että alkuvaiheen siemenrahoitusta on Suomessa melko hyvin saatavilla, mutta jäämme Ruotsista jälkeen kasvuyhtiöiden skaalautumisen ja kansainvälistymisen rahoituksessa.

Suomessa on historiallisesti vähemmän varallisuuskeskittymiä, kun taas Ruotsi on ollut pitkään pääomarikas. Nykypäivänä meilläkin alkaa olla kotimaista pääomaa, se on vain nuorempaa kuin naapurillamme. Näemme siis toivottavasti Suomessakin vähitellen uuden polven vaurastumista, joka luo pohjaa kotimaiselle pääomasijoittamiselle. Ruotsi on tuottanut kansainvälisiä menestyjiä, kuten Spotifyn ja Klarnan, mutta meilläkin on esimerkiksi Rovion, Supercellin ja Silo AI:n kaltaisia peli- ja tekoälyalan menestyjiä.

Dia 8: Kansallisia toimia syytä edistää Euroopan integraation ohessa

Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti säästämis- ja investointiunionin edistämiseen Euroopassa. Vahvemmat ja syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat Suomen etu. Euroopan markkinat ovat kuitenkin edelleen hyvin sirpaleiset, joten edessä on pitkä tie.

On tärkeää, ettemme jää Suomessa lepäämään laakereille. Voimme edetä kaksilla rattailla ja eurooppalaisen työn ohessa edistää samaan aikaan kotimaisten ja pohjoismaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä.

Loppujen lopuksi voimme Suomessa tehdä paljon myös itse innovaatioiden edistämiseksi ja sijoituspääomien kasvattamiseksi.

Dia 9: Suomessa esitetty useita ehdotuksia kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi

Suomessa on viime aikoina pohdittu paljon sitä, miten kotimaisia pääomamarkkinoita ja kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Paikallistuntemuksesta on esimerkiksi riskirahoituksessa paljon hyötyä. Suomen Pankki julkaisi viime vuonna ehdotuksen Kasvuriihi-valmisteluryhmälle, ja Risto Murron johtama työryhmä julkaisi hiljattain Kasvuriihi-hankkeen loppuraportin. Lisäksi valtiovarainministeriön johdolla on työskennellyt Finanssialan kasvustrategia -työryhmä, jonka loppuraportti julkaistaan tänä keväänä.

Julkaistuissa ehdotuksissa on ehdotettu useita kansallisia toimenpiteitä. Pitkäaikaissijoittamisen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen nähdään tärkeänä Suomen menestymisen kannalta. Yksi konkreettinen ehdotus on, että suomalaiset osakesäästötilit laajennettaisiin siten, että niiden puitteissa voisi sijoittaa myös rahastoihin.

Lisäksi on ehdotettu, että listaamattomien yritysten ja pääomasijoittamisen painoa valtion sijoituksissa lisättäisiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaminen on tärkeää, sillä se ruokkii tulevia innovaatioita. Ulkomaista pääomaa tulisi houkutella kotimaisiin innovatiivisiin yrityksiin entistä enemmän. Lisäksi on tehty erilaisia verotukseen liittyviä ehdotuksia.

Dia 10: Suomen Pankki tekee työtä talousosaamisen ja yritystodistusmarkkinoiden kehittämiseksi

Suomen Pankissa on pohdittu, miten voisimme keskuspankkina konkreettisesti edistää pääomamarkkinoiden kehittymistä. Tässä yhteydessä voidaan mainita kaksi hanketta, joista toinen edistää kansankapitalismia ja toinen rahoituslähteiden monipuolistamista.

Kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymiselle on tärkeää, että myös yksityistä pääomaa kertyy ja kansa vaurastuu - ja sitä varten on hyvä sijoittaa muuhunkin kuin talletuksiin ja seiniin.

Talousosaamisen paraneminen on olennainen edellytys sijoitustoiminnan kasvamiselle. Suomen Pankki on ollut aktiivinen kotimaisen talousosaamisen edistäjä. Suomen Pankki alkoi vuonna 2020 koordinoida talousosaamisen edistämistä Suomessa, ja työn osana laadittiin kansallinen talousosaamisen strategia. Tavoitteena on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden alusta strategian toteuttaminen on ollut Oikeuspalveluviraston tehtävänä.

Suomen Pankki on tukenut pitkään erityisesti nuorten talousosaamista. Pankin ja Finanssivalvonnan työntekijät ovat muun muassa osallistuneet Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoimaan Taloustaitohankkeeseen, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia talousasioiden haltuun ottamisessa. Suomen Pankin rahamuseon talousosaamiskeskus järjestää opastuksia, työpajoja ja koulutuksia erityisesti toisen asteen opiskelijoille ja heidän opettajilleen.

Mitä parempi kotitalouksien talousosaaminen on, sitä todennäköisemmin kotitaloudet osaavat varautua omassa taloudessaan myös laskusuhdanteisiin. Käytännössä kotitalouksien taloudellinen varautuminen parantaa koko kansantalouden iskunkestävyyttä ja rahoitusvakautta. Lisäksi hyvä talousosaaminen kasvattaa todennäköisesti säästämistä ja sijoittamista, mukaan lukien osakesijoittamista. Eri sijoitustuotteita on helpompi vertailla, kun kotitaloudet ymmärtävät niihin liittyvät riskit. Sijoittamiseen liittyy riskejä, ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että kotitaloudet ymmärtävät, mitä riskien realisoituminen käytännössä tarkoittaa omalle taloustilanteelle.

Toinen asia, jonka nostan esille, liittyy suomalaiseen yritystodistusmarkkinaan. Suomen Pankki pyrkii edistämään omalta osaltaan kotimaisen yritystodistusmarkkinan kehittymistä sähköiseksi ja eurooppalaisemmaksi. Yritystodistusmarkkinan kehittäminen on jäänyt Suomessa vähemmälle huomiolle. Keskuspankin näkökulmasta yritystodistusmarkkina täydentää tärkeällä tavalla suomalaisten yritysten rahoituslähteiden valikoimaa.

Suomalainen yritystodistusmarkkina ei kuitenkaan ole vielä arvo-osuuspohjainen, ja tähän suuntaan olisi nyt olennaista edetä. Tämä olisi ensimmäinen askel kohti sitä, että yritystodistukset täyttäisivät jatkossa myös keskuspankin vakuuskelpoisuuden vaatimukset. Arvo-osuusjärjestelmän ulkopuoliset arvopaperit eivät ole enää nykyisin luonteva sijoituskohde eikä esimerkiksi Suomen Pankki ole sijoittanut yritystodistuksiin koronapandemian päättymisen jälkeen.

Dia 11: Pohjoismainen yhteistyö voisi parantaa rahoituksen saatavuutta

Kotimaisen kehityksen lisäksi on luontevaa tarkastella, voisiko pohjoismaisia pääomamarkkinoita syventää entisestään. Kotimaisten kasvuyritysten riskirahoitustarpeita voitaisiin todennäköisesti kattaa vielä paremmin yhteispohjoismaisilla pääomamarkkinoilla.

Pohjoismaissa on pitkät perinteet finanssialan yhteistyöstä. Monella pankilla on pohjoismaiset rajat ylittävää toimintaa. Lisäksi meitä yhdistävät kulttuuri ja samankaltaiset yhteiskunnalliset rakenteet. Kytkökset kansainvälisessä kaupassa, liike-elämässä ja esimerkiksi kiinteistöalan sijoituksissa ovat vahvoja.

Entistä tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö pääomamarkkinoilla voisi parantaa yritysten rahoituksen saatavuutta ja toisaalta sijoittajien riskien hajauttamismahdollisuuksia.

Yksi vahvuuksistamme on, että kansainväliset sijoittajat näkevät usein Pohjoismaat yhtenä ryhmänä. Pohjoismaat nähdään vakaana ja luotettavana paikkana liiketoiminnalle. Alueellamme on brändiarvoa, ja vaikka yksittäiset maat ovat markkina-alueina pienehköjä, yhdessä muodostamme monipuolisen ja laajan markkina-alueen.

Meidän ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä pohjoismaisilla pääomamarkkinoilla on jo tapahtunut integroitumista. Nasdaq operoi Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssejä. Oslon pörssi päätyi Euronextin omistukseen vuonna 2020. Euronext omistaa myös enemmistön pohjoismaisesta sähkön spot-markkinapaikasta Nordpoolista. Tämän vuoden alussa Euronext ilmoitti ostavansa myös Nasdaqin pohjoismaisen sähköfutuuritoiminnan. Euronext on laajentamassa sähköpörssitoimintaa muuallekin Eurooppaan. Tämä kehityskulku voi viedä osaltaan pohjoismaisia markkinoita kohti Eurooppaa.

Suomen ja Ruotsin arvopaperikeskusten yhteistyö on syvenemässä. Suomen arvopaperikeskuksen Euroclear Finlandin toimitusjohtaja aloittaa Ruotsin Euroclearin toimitusjohtajana. Suomessa on uudistettu arvopaperikeskuksen järjestelmiä, toimintamalleja ja prosesseja, ja Euroclearin on tarkoitus hyödyntää Suomen kehitystä ja toteuttaa vastaava uudistushanke Ruotsissa.

Pohjoismaissa on edelleen useita eri valuuttoja, kieliä ja verotuskäytäntöjä. Osa maista on EU:ssa, mutta ei eurossa, ja osa on EU:n ulkopuolella. Näitä eroja ei voi sivuuttaa, mutta jos pystymme haasteista huolimatta syventämään yhteistyötä Pohjolassa, se voi palvella pääomamarkkinoiden kehittämistä myös Euroopan tasolla.

Pohjoismaiden välisiä sisäisiä eroja voidaan pyrkiä tasoittamaan edelleen esimerkiksi harmonisoimalla lainsäädäntöä ja verotusta. Parhaita käytänteitä voi etsiä esimerkiksi Ruotsista. Näin on jo tehty aiemmin mainitussa Finanssialan kasvustrategia -työryhmässä. Lisäksi Suomi voisi toistaiseksi ainoana pohjoismaisena euromaana auttaa viemään pohjoismaisia sijoittajia ja yrityksiä euromarkkinoille.

Dia 12: Pääviestit

Kertaan lopuksi esityksen pääviestit. Suomen Pankki pitää säästämis- ja investointiunionin kehittämistä erittäin tärkeänä ja kannatettavana hankkeena. Asia on todella ajankohtainen tällä hetkellä.

On tärkeää, että emme jää odottavalle kannalle vaan edistämme samanaikaisesti kansallisilla toimilla kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämistä.

On luontevaa syventää Pohjoismaiden alueellista yhteistyötä pääomamarkkinoiden osalta. Jos pohjoismainen integraatio onnistuu, se voisi näyttää suuntaa laajemmin Euroopassa.

Viimeisenä totean, että geopoliittinen tilanne kasvattaa painetta turvata Euroopan kilpailukyky. Tämän vuoksi on tärkeää uudistaa kotimaisia pääomamarkkinoita, kehittää pohjoismaista yhteistyötä ja vauhdittaa toimia eurooppalaisten pääomamarkkinoiden integroimiseksi.