Euroopan talouden näkymät kriisien maailmassa

Esitys (PDF)

Euroopan talouden näkymät monien kriisien maailmassa

Tervetuloa minunkin puolestani tähän Suomen Pankin sidosryhmätilaisuuteen! Näinä geopoliittisesti epävakaina aikoina meille on tavallistakin tärkeämpää tavata Suomen Pankille tärkeitä sidosryhmiä ja keskustella ajankohtaisesta taloustilanteesta.

Keskityn alustuksessani ensin euroalueen talouden näkymään ja EKP:n neuvoston erittäin tuoreisiin rahapoliittisiin päätöksiin. Sen jälkeen käsittelen Yhdysvaltojen presidentti Trumpin uuden hallinnon mahdollisten toimien vaikutuksia Euroopan ja Suomen talouteen.

Kalvo 2: Geopolitiikka varjostaa talouden kehitystä

Geopolitiikka varjostaa maailmantalouden kehitystä tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon, mikä heijastuu tietysti meillekin.

Kalvo 3: Euroalueen talouden kasvu vahvistuu verkkaisesti

Euroalueen kasvunäkymä heikentyi viime syksyn aikana. Viime joulukuussa julkaistun, EKP:n ja kansallisten keskuspankkien laatiman euroalueen ennusteen mukaan kasvu on kuitenkin piristymässä, mutta BKT-lukuja on hieman tarkistettu alaspäin. Erityisesti kauppapoliittinen epävarmuus painaa nyt kasvunäkymää ja kasvuriskit ovat alasuuntaisia.

Maailmantalouden kasvu tukee kyllä edelleen ulkoista kysyntää euroalueella, mutta viennistä ei ole tulossa merkittävää vetoapua euroalueen talouskasvulle, sillä euroalueen kilpailukyvyssä on myös rakenteellisia ongelmia. Saksan teollisuustuotanto on heikossa hapessa ja Eurooppa painii muutenkin isojen kilpailukykyongelmien kanssa.

Kalvo 4: Euroalueen inflaatio vakautumassa 2 % tavoitteeseen

Euroalueen inflaatio on entistä selvemmin vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen. Mikä myönteistä, samalla talouden taantuma on vältetty ja euroalueen työllisyys on jatkanut kasvuaan aiemmista koronnostoista huolimatta.

Rahapolitiikka on näin ollen onnistunut verrattain hyvin taltuttamaan inflaation, ilman rujoja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tätä on edesauttanut se, että inflaatio-odotukset ovat pysyneet hyvin ankkurissa.

Palkkainflaation hidastumisesta euroalueella on lisää viitteitä. Uudet sopimuskorotukset ovat aiempia maltillisempia ja eteenpäin katsovat palkkaindikaattorit osoittavat selvästi hidastuvaa palkkojen nousua.

Kalvo 5: Inflaation vakautuminen ja kasvun heikkeneminen ovat puoltaneet EKP:n rahapolitiikan keventämistä

Inflaation ennustettu tasaantuminen ja kasvun heikkeneminen puolsivat rahapolitiikan keventämistä EKP:n neuvoston eilisessä kokouksessa. Päätimme laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,75 prosenttiin.

Eilinen koronlasku oli jo viides reilun puolen vuoden sisään. EKP:n ohjauskorkoa on viime vuoden kesäkuusta lähtien laskettu yhteensä 1,25 prosenttiyksiköllä, neljästä prosentista 2,75 prosenttiin.

Päätimme jo joulukuun kokouksessamme muuttaa viestiämme rahapolitiikasta. Olimme aiemmin sanoneet, että rahapolitiikka pidetään ”riittävän rajoittavana” inflaation palauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen, mutta enää tälle viestille ei ole tarvetta. Luotamme siihen, että inflaatio vakautuu tavoitteeseensa ennustetusti ja rahapolitiikka lakkaa lähiaikoina olemasta rajoittavaa – arvioisin kevättalven mittaan

Kalvo 6: Markkinavoimat hinnoittelevat EKP:n ohjauskorkojen laskevan edelleen

Tämä kuvio näyttää, miten markkinavoimat odottavat korkojen kehittyvän euroalueella tänä ja ensi vuonna. Tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilla arvioidaan, että EKP:n ohjauskorko tulisi olemaan kesän tienoilla hieman yli 2 prosentin tasolla.

Rahapolitiikan suunta onkin siis selvä. Koronlaskujen tahti ja mittaluokka päätetään jokaisessa kokouksessa erikseen tuoreimpien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella, tarkastellen etenkin kolmea tekijää: inflaatiokehitystä, pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta. Rahapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää toimintavapaus. Seuraavassa kokouksessamme meillä on käytössämme EKP:n ennustepäivitys, joka tarkentaa kuvaa inflaation vakautumisesta tavoitteeseen ja talouden toipumisen tahdista, ja voimme silloin uudelleen arvioida rahapolitiikkamme linjaa. Siihen mennessä meillä on oletettavasti enemmän tietoa myös Yhdysvaltain kauppapoliittisista ja muista talouteen vaikuttavista päätöksistä.

Kalvo 7: Korkojen lasku tukee osaltaan talouden kasvua niin euroalueella kuin Suomessakin

Tähänastisilla ja mahdollisilla tulevilla koronlaskuilla tuemme kulutusta ja investointeja euroalueella. Viime kesästä asti tekemämme koronlaskut ovat näkyneet keskeisissä viitekoroissa kuten euriboreissa, kuten varmasti ainakin moni asuntovelallinen on huomannut.

Rahoitusmarkkinoiden koronlaskuodotusten seurauksena kotitalouksien ja yritysten pidemmät lainakorot ovat laskeneet jo enemmän kuin EKP:n ohjauskorko. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborkorko on nyt 2,5 % ja on laskenut jo 1,7 prosenttiyksikköä syksyn 2023 korkeimmalta tasoltaan [12 kk euribor oli 4,22 % syyskuun 2023 lopussa].

Korkojen lasku helpottaa jo nyt kotitalouksien ja yritysten taloudellista tilannetta myös Suomessa – ja ehkä erityisesti täällä Pohjantähden alla, sillä meillä euriboriin sidotut vaihtuvakorkoiset lainat ovat yleisempiä kuin monissa muissa euroalueen maissa.

Uusien luottojen otto ja vanhojen luottojen hoitaminen on siis halvempaa koronlaskujen myötä. Tämä tukee ihmisten ja yritysten kulutus- ja investointimahdollisuuksia, mikä piristää talouskasvua ja inflaationäkymiä.

Kalvo 8: Maailmankauppa kasvoi selvästi viime vuonna

Vaikka mediaotsikoista voisi muutakin päätellä, maailmankaupan määrä kasvoi viime vuonna, suurin piirtein samaa tahtia maailmantalouden kanssa. Tälle ja ensi vuodelle Kansainvälisen valuuttarahaston tammikuun ennustepäivitys ennakoi 3,3 prosentin kasvua. Kasvu siis pysyisi hieman hitaampana kuin ennen pandemiaa.

Tänä vuonna kasvun ajureina ovat etenkin Yhdysvallat ja Aasian nousevat taloudet. Yhdysvaltain kasvuennuste tälle vuodelle on 2,7 %. Intia on jo pitkään ollut nopeimmin kasvava G20-talous, kasvua nyt noin 6,5 %.

Kalvo 9: Epävarmuus Yhdysvaltain politiikasta noussut selvästi

On kuitenkin ilmeistä, että erilaiset riskit maailmankaupalle ja kasvulle ovat kasvussa. Geopoliittisten konfliktien lisäksi presidentti Trumpin kauppa- ja talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta maailmantaloudessa.

Voi toki olla niinkin, että jatkuvasti elvyttävä finanssipolitiikka, mittavat veronkevennykset ja regulaation vähentäminen saattavat nopeuttaa Yhdysvaltain talouskasvua, lyhyellä aikavälillä. Yhä on tosin hieman vaikea erottaa sitä, mitkä ovat Trumpin hallinnon politiikkaprioriteetit. Lausuntoja ja omanlaistaan energiaa kyllä riittää.

Se on kuitenkin varmaa, että etenkin Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus on kasvanut Trumpin vaalivoiton myötä. Tuleeko tulleja vai ei? Jos tulee, kenelle ja kuinka paljon? Kukaan ei tiedä. Erilaisia, toistensa kanssa ristiriitaisia lausuntoja kyllä riittää. Viime viikonloppuna Kolumbialle ehdittiin asettaa 25 % tullit ja poistaa ne – siis yhden viikonlopun aikana.

Yritykset ympäri maailman joutuvat näin ollen luovimaan aikamoisessa kauppapoliittisessa sumussa, millä on kielteinen vaikutus investointeihin. Sama koskee myös amerikkalaisia yrityksiä, joista hyvin moni käyttää tuotannossaan tuontitavaroita. Sääntöpohjainen maailmankauppa ja kansainvälinen työnjako ovat taanneet myös amerikkalaisille kuluttajille paremman elintason kuin omavaraistalous.

Euroopan unioni ei aio jäädä tuleen makaamaan, vaan on valmistautunut eri tavoin Yhdysvaltain mahdollisiin kauppapoliittisiin painostustoimiin, Euroopan neuvotteluasemien vahvistamiseksi. Toivottavasti terve järki kuitenkin voittaa, ja ongelmista voidaan sopia neuvottelupöydässä.

On toki todettava, että talouspolitiikan epävarmuus Euroopassa johtuu myös suurten talouksien kuten Saksan ja Ranskan omista sisäpoliittisista kriiseistä. Näissäkin maissa koettu talouspolitiikan epävarmuus saa lisää sytykettä Trumpin lähipiirin poliittisista kommenteista.

Kalvo 10: Euroopan jälkeen Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina

Joulukuussa julkaistussa Suomen Pankin ennusteessa analysoitiin Suomen viennin kehitystä sekä arvioitiin Yhdysvaltojen mahdollisten tuontitullien vaikutusta Suomen talouteen.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen viennistä suuntautuu Eurooppaan. Kokonaisuutena Suomen vienti on palveluvaltaistunut osana globaalia kehitystä. Viime vuonna 30 % viennistä koostui palveluista.

Euroopan ulkopuolisista maista selvästi tärkein vientimarkkina on Yhdysvallat.

Kalvo 11: USA:n tullinkorotukset heikentäisivät Suomen kasvua

Suomen Pankin asiantuntijoiden arvion mukaan Yhdysvaltojen tullit tavarantuonnille ja niiden kerrannaisvaikutukset heikentäisivät Suomen talouskasvua 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Sen jälkeen vaikutukset Suomen talouden kasvuun olisivat lievempiä.

Arvio kokonaisvaikutuksesta Suomen talouskasvuun riippuu tullien suoran vaikutuksen lisäksi Yhdysvaltojen kauppakumppaneiden mahdollisista vastatulleista ja kauppapoliittisesta epävarmuudesta.

Epävarmuuden aiheuttama globaali investointien väheneminen heijastuu suoraan Suomen vientikysyntään, koska vienti on keskittynyt investointitavaroihin ja välituotteisiin. Toki kielteiset vaikutukset talouden kasvuun tulevat osaltaan sitäkin kautta, että epävarmuus heikentää myös kotimaisia investointeja.

Tullien vaikutuksia arvioiviin laskelmiin liittyy tietysti huomattavaa epävarmuutta. Numeroarvioiden lisäksi tällaisen analyysin vähintään yhtä tärkeä anti onkin eri vaikutuskanavien erittely ja ymmärtäminen.

Kalvo 12: EU:n vapaakauppasopimukset

Euroopan unionin lähtökohta nykytilanteessa on silti vahva. EU:lla on vapaakauppasopimuksia 76 maan kanssa, kattaen noin 45 % ulkomaankaupasta. Näihin maihin kuuluu suuria talouksia, kuten Japani, Etelä-Korea ja Kanada. Sopimukset tarjoavat yrityksille EU:n ulkopuolisille markkinoille pääsyn, vähentävät tulleja ja edistävät kauppasuhteita. Lisäksi neuvotteluja käydään Australian, Intian ja Indonesian kanssa.

Myös Mercosurin vapaakauppasopimus etenee. Ratifioinnin tulisi tapahtua ennen kuin alueen maat kuten Brasilia, kääntyvät Kiinan puoleen, mikä ei olisi etujemme mukaista. Latinalaisen Amerikan demokratiat ovat luontaisia kumppaneita Euroopan kanssa. Kauppasopimukset, jotka voivat vahvistaa tätä kumppanuutta, tulisi nähdä strategisena prioriteettina.

Kalvo 13: Geopolitiikan maailma haastaa Euroopan unionin

Vedän lopuksi yhteen.

Maailma on nyt yhtä kovassa murroksessa kuin 30 vuotta sitten, kun Berliinin muuri murtui, kylmä sota päättyi ja Eurooppa yhdentyi. Tuolloin mentiin ihmiskunnan evoluutiossa eteenpäin ja pienille valtioille tärkeä yhteisövarainen turvallisuus vahvistui. 

Nyt maailma kulkee pikemminkin peruutusvaihteella. Voimapolitiikka on palannut brutaalilla tavalla Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja Kiina haastaa liberaalia kansainvälistä järjestystä. Mutta myös tässä geopoliittisesti vaikeassa maastossa on kyettävä navigoimaan. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Talouskasvu on kituliasta Euroopassa ja Suomen talous on hitaasti toipumassa taantumasta. Euroopan väestö ikääntyy ja tuottavuuskuilu suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan on kasvanut. Hidas tuottavuuskasvu on Euroopan ja Suomen talouden Akilleen kantapää.

Kaikilla meillä on tiedossa EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin raportin analyysi, joka kannustaa pitkäjänteiseen kestävän talouskasvun vahvistamiseen tähtäävään politiikkaan. Euroopan tasolla tarvitsemme panostuksia eurooppalaisiin julkishyödykkeisiin, erityisesti ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Mutta monet tuottavuuskehityksen kannalta tärkeät politiikkalohkot ovat jäsenmaiden omalla vastuulla.

Yksi tällainen politiikkalohko on inhimillisen pääoman kasvun turvaaminen. Johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum esittelee hetken päästä Suomen Pankin päivitettyjä pitkän aikavälin kasvun näkymiä ja arvioi kolmen skenaarion avulla tulevaa kehitystä. 

Euroopalla on kaikki eväät pysäyttää näivettymiskehitys. Meillä on monia vahvuuksia, joita ei kannata unohtaa: inhimillistä pääomaa ja osaavia ihmisiä, innovaatiokykyä ja pystyviä kasvuyrityksiä, etumatkaa vihreässä siirtymässä ja uusiutuvassa energiassa. Eurooppalainen yhteiskuntamallimme pystyy lisäksi parhaimmillaan yhdistämään ihmisen vapauden ja sosiaalisen vastuun.

Näiden vahvuuksien parempi hyödyntäminen on meille iso voimavara, joka kannattaa ottaa täyskäyttöön. Mutta se edellyttää Euroopalta sekä kykyä uudistua että valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön – toivottavasti niitä meiltä löytyy, jotta pärjäämme jatkossakin.

Kiitos, ja nyt vastaan kysymyksiinne.