Euroopan ja Suomen talouden näkymät voimapolitiikan puristuksessa

Esityskalvot (PDF)

Tiedotustilaisuus 11.3.2025 (Youtube)

Tervetuloa Suomen Pankin pressitilaisuuteen ajankohtaisista Euroopan ja Suomen talouden näkymistä.

Keskityn puheenvuorossani siihen, miten maailmanpolitiikan viime viikkojen dramaattiset käänteet vaikuttavat euroalueen talouteen ja rahapolitiikkaan, samoin kuin Suomen talouteen.

Kalvo 2: Geopolitiikka hallitsee talouden kehitystä

Geopolitiikka hallitsee ja painaa maailmantalouden kehitystä tällä hetkellä poikkeuksellisella voimalla. Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli kolme vuotta. Vaikka se on ravisuttanut Euroopan turvallisuusjärjestystä jo aiemmin, kuukausi sitten pidetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeen maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat olleet liikkeessä – ja Euroopan kannalta vaarallisella tavalla. Tämä on pakottanut Euroopan unionin vahvistamaan yhteistä puolustustaan. Nämä asiat raamittivat päätöksentekoa myös Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston kokouksessa viime viikolla.

On ilmeistä, että Yhdysvalloissa on meneillään perustavanlaatuinen muutos sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että yhteiskunnallisen kehityksen suunnassa. Tämä heijastaa laajempaa politiikan syvävirtaa, joka voi kestää pitkään – ainakin siihen on varauduttava. Ulkopolitiikka toimii erilaisen rationaliteetin pohjalta kuin mihin on totuttu.

Viime viikkojen maailmanpolitiikan myllerryksen seurauksena Eurooppa on herännyt siihen välttämättömyyteen, että yhteistä puolustusta on vahvistettava ja puolustusmenoja kasvatettava. Tilanne on akuutti ja monet EU-maat, Saksa etunenässä, ovat ilmoittaneet kasvattavansa puolustusmenoja merkittävästi. EU:n piirissä pitääkin nyt etsiä ratkaisuja yhteisen, vahvan puolustuksen muodostamiseksi ja rahoittamiseksi.

Tiedot Eurooppa-neuvoston viime viikon kokouksesta viittaavat siihen, että Eurooppa on nyt tarttumassa toimeen ja vastaamassa puolustuksen vahvistamisen haasteeseen merkittävillä lisäpanostuksilla.

Näitä panostuksia joudutaan vain tekemään tilanteessa, jossa EU:n jäsenmaiden julkiset alijäämät ovat jo valmiiksi suuria. Puolustuksen vaatimat investoinnit ovat kuitenkin sellaista mittaluokkaa, ettei niiden rahoittaminen onnistu pelkästään verotusta kiristämällä tai leikkaamalla muita julkisen sektorin menoja. Sen takia on perusteltua tässä hetkessä ottaa käyttöön EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöihin sisältyviä joustoelementtejä, kunhan pidemmän aikavälin velkakestävyydestä huolehditaan. Ja sen takia tarvitsemme myös yhteisiä eurooppalaisia rahoitusratkaisuja, jotka on toteutettava sellaisilla pelisäännöillä, että ne aidosti ja tehokkaasti vahvistavat yhteistä turvallisuuttamme ja vauhdittavat yhteisiä hankintoja ja tuotantoa – ajattelen esimerkiksi ilmapuolustusta ja droonituotantoa.

Kalvo 3: Euroalueen talouden kasvu vahvistuu verkkaisesti

Geopolitiikka on tällä hetkellä myös tärkein talouskehitystä määrittävä tekijä. Mahdollisilla tulleilla ja kasvaneella epävarmuudella on jo lyhyellä aikavälillä haitallisia vaikutuksia euroalueen ja Suomen talouskasvuun. Turvallisuustilanteen heikkenemisellä ja Euroopan vastauksella siihen on omat vaikutuksensa Euroopan ja Suomen talouteen, joita on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa vielä kvantitatiivisesti arvioida.

Euroalueen kasvunäkymä on edelleen hauras. Viime viikolla julkaistun EKP:n ennusteen mukaan euroalueen kasvu on kyllä piristymässä, mutta arvioitua hitaammin, ja kasvuriskit ovat alasuuntaisia.

Alavireisen suhdanteen lisäksi euroalueen taloudessa on myös rakenteellisia ongelmia. Tuottavuuskasvu jää uudessa ennusteessa hitaammaksi kuin aiemmin. Kasvun heikkous vaikuttaakin olevan aiempaa enemmän rakenteellista. Mutta olisi väärin sanoa, että se on kokonaan rakenteellista.

Euroopan ja Saksan teollisuustuotanto on ollut viime vuosina vaikeuksissa, ja Eurooppa painii isojen kilpailukykyongelmien kanssa. Vaikka Euroopan turvallisuustilanteessa ei ole nähtävissä juuri mitään myönteistä, bruttokansantuotetta odotetut lisäykset puolustuksen menoissa ja investoinneissa tulevat silti todennäköisesti kasvattamaan.

Kalvo 4: Euroalueen inflaatio vakautumassa 2 % tavoitteeseen 

Euroalueen inflaatio on vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen. Inflaatio on tasaantunut aika lailla ennusteiden mukaisesti. Palkkainflaatio on pitkälti rauhoittunut ja eteenpäin katsovat palkkaindikaattorit osoittavat selvästi hidastuvaa palkkojen nousua. Myös useimmat energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation mittarit osoittavat inflaation asettuvan kestävästi 2 prosentin tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatioriskit ovat toisaalta kahdensuuntaisia. Maailmankaupan kitkan lisääntyminen lisää epävarmuutta inflaationäkymiin, molempiin suuntiin. Geopoliittiset jännitteet aiheuttavat monenlaisia riskejä energiamarkkinoille, kuluttajien luottamukseen ja yritysten investointeihin.

Kalvo 5: Inflaation vakautuminen ja kasvun heikkeneminen ovat puoltaneet EKP:n rahapolitiikan keventämistä

Inflaation vakautuminen ja kasvun heikkeneminen ovat puoltaneet EKP:n rahapolitiikan keventämistä. Päätimme EKP:n neuvostossa viime torstaina laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä – siis keskuspankin maksamaa talletuskorkoa, jolla ohjaamme rahapolitiikan mitoitusta.

Koronlasku oli jo kuudes sen jälkeen, kun ryhdyimme keventämään rahapolitiikkaa. EKP:n ohjauskorkoa on viime kesäkuusta lähtien laskettu yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä, siis neljästä prosentista 2,5 prosenttiin. Rahapolitiikasta on näin ollen tulossa merkittävästi vähemmän rajoittavaa.

Päätös perustuu arvioon 1) inflaatiokehityksestä, 2) pohjainflaation dynamiikasta ja 3) rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.

Emme sitoudu ennalta mihinkään korkouraan.  Koroista päätetään jokaisessa kokouksessa erikseen tuoreimpien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella, seuraavan kerran kiirastorstaina. Neuvosto säilyttää täyden toimintavapauden, kun epävarmuus on suurta.

Kalvo 6. Korkojen lasku tukee osaltaan talouden kasvua niin euroalueella kuin Suomessakin

Markkinavoimien koronlaskuodotusten seurauksena kotitalouksien ja yritysten pidemmät lainakorot ovat laskeneet jo hieman enemmän kuin EKP:n ohjauskorko. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborkorko on nyt noin 2,5 % ja on laskenut jo 1,8 prosenttiyksikköä syksyn 2023 korkeimmalta tasoltaan.

Korkojen lasku helpottaa jo nyt kotitalouksien ja yritysten taloudellista tilannetta myös Suomessa – ja ehkä erityisesti täällä Pohjantähden alla, sillä meillä euriboriin sidotut vaihtuvakorkoiset lainat ovat yleisempiä kuin monissa muissa euroalueen maissa.

Kalvo 7. Suomen talous virkoaa verkkaiseen kasvuun – epävarmuus varjostaa kasvua meilläkin

Muutama sana kotimaan taloudellisesta tilanteesta ja tänään julkaistusta Suomen Pankin väliennusteesta.

Turbulentin kansainvälisen toimintaympäristön keskellä Suomen talous on verkkaisesti toipumassa taantumasta. Taloustilanteessa on nähtävissä varovaisia merkkejä paremmasta. Elpyminen on kuitenkin hidasta.

Alkuvuonna julkistetut tilastotiedot antavat aihetta vain vähäisiin muutoksiin talousennusteessa. Väliennuste on luonteeltaan tekninen päivitys, jossa joulukuun ennustetta päivitetään uusimmilla tilastotiedoilla.

Tänä vuonna Suomen talouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin (0,8 %), mistä sen odotetaan nopeutuvan vajaaseen 2 prosenttiin vuonna 2026. Seuraavana vuonna tuotannon kasvuvauhti hidastuu lähemmäksi Suomen pidemmän aikavälin potentiaalia 1,3 prosenttiin.

Suomen talouden kasvun pikkuhiljaa piristyessä myös työllisyystilanne alkaisi parantua vähitellen. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tämän vuoden 8,9 prosentista prosenttiyksikön verran vuoteen 2027 mennessä – ennuste on 8,0 %. Inflaatio pysyy lähivuosina alle kahden prosentin huolimatta talouskasvun nopeutumisesta.

Talouskehityksen riskit ovat selvästi kasvaneet. Varsinkin Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen pitää yllä kuluttajien ja yritysten varovaisuutta. Lisäksi Yhdysvaltojen mahdolliset tullimaksut Euroopasta tulevalle tuonnille haittaisivat myös talouskasvua. Tullien lopullista toteutumista tai laajuutta on kuitenkin vielä vaikeaa arvioida.

Toisaalta Euroopan maiden puolustusmenojen lisäys voi kasvattaa myös suomalaisten investointitavaroiden ja puolustustarvikkeiden kysyntää.

Kalvo 8. Suomen Pankin laskelma: Kauppasota heikentäisi kasvua kaikkialla

Viimeaikaiset puheet tuontitullien korotuksista ovat tuoneet kauppasodan uhan maailmantalouden ylle. Tänään julkaistu Euro ja Talous -artikkeli havainnollistaa kauppasodan aiheuttamia merkittäviä riskejä kasvulle.

Artikkelissa oletetaan Yhdysvaltojen asettavan 25 % tullinkorotukset kaikelle tuonnille euroalueelta ja 20 % korotukset kaikelle tuonnille Kiinasta. Euroalueen ja Kiinan oletetaan asettavan vastaavat tullit Yhdysvalloille.  Lisäksi laskelmissa on erikseen huomioitu talouspoliittisen epävarmuuden kasvun mahdolliset talousvaikutukset.

Skenaario osoittaa, ettei kauppasodassa ole voittajia. Maailman kokonaistuotannon taso laskisi kauppasodan seurauksena yli puoli prosenttia. Vaikutukset euroalueella ja Kiinassa olisivat tätäkin suurempia. Kauppasotaan liittyy olennaisesti epävarmuuden kasvu, joka voi näkyä yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä.

Inflaation kannalta kauppasodalla on sekä hintapaineita lisääviä että laskevia vaikutuksia. Tässä laskelmassa inflaatiovaikutukset jäävät kokonaisuutena pieniksi, mutta laskelmiin liittyy paljon epävarmuutta.

Joka tapauksessa kauppasodan uhkaa tulee pyrkiä torjumaan tasapuolisella neuvotteluratkaisulla kielteisten kasvuvaikutusten ehkäisemiseksi.  Neuvotteluratkaisun tukemiseksi Euroopan on syytä olla valmis vastaamaan asetettuihin tulleihin mahdollisilla vastatulleilla.

Sekin on sanottava, että kauppasota on viimeinen asia mitä nyt liittolaisten kesken tarvittaisiin, kun Euroopan maaperällä käydään raakaa sotaa. 

Kalvo 9. Euroalueen investointien kasvu heikkoa

Toinen tänään julkaistu Euro ja Talous -artikkeli käsittelee investointeja. Siinä osoitetaan, miten euroalueen investointien kasvu on jäänyt jälkeen tärkeimmistä kansainvälisistä verrokkimaista. Kokonaisinvestoinnit ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen 10 %-yksikköä vähemmän kuin bruttokansantuote. Vaisuun kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti asuntoinvestoinnit, jotka supistuivat voimakkaasti finanssi- ja eurokriisin aikana. Ne ovat edelleen lähes 10 % alle vuoden 2007 tason.

Yrityssektorin dynamiikalle tärkeät tuotannolliset investoinnit olivat pitkään vähäisempiä kuin ennen finanssikriisiä. Euroalueen tuotannolliset investoinnit alkoivat kasvaa ripeämmin vuoden 2015 jälkeen. Pandemia-ajan supistumista lukuun ottamatta kasvu jatkui vuoteen 2022 saakka, minkä jälkeen tuotannollisten investointien kasvuvauhti on hidastunut.

Myönteisiäkin kulmia voidaan investointikehityksestä löytää. Vaikka investointien kasvu on ollut talouskasvua hitaampaa ja jäänyt jälkeen kansainvälisistä verrokeista, euroalueella investoidaan edelleen talouden kokoon nähden muita talousalueita enemmän. Euroalueen tuotannolliset investoinnit olivat vuonna 2024 noin 15 % suhteessa BKT:hen, mikä on yli prosenttiyksikön korkeampi lukema kuin verrokkitalouksissa.

Finanssikriisin jälkeen myös ns. henkisten omaisuustuotteiden investoinnit, joihin luetaan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit, ovat kasvaneet muita investointieriä nopeammin, millä pitäisi olla positiivisia vaikutuksia pitkän aikavälin kasvuun. Silti näidenkin investointien kasvu yrityksissä on jäänyt jälkeen verrokkialueiden tahdista.

Tällä on yhteys analyysiin Euroopan heikon tuottavuuskasvun syistä. Onko Euroopan hidas tuottavuuskasvu sitten vain ja ainoastaan rakenteellinen ongelma, koska se on ollut pitkäaikainen ilmiö? En purematta osta tätä käsitystä. Tuottavuuskasvulla kun on yhteytensä tuotannollisiin investointeihin, joita vaivaa myös euroalueen heikko suhdanne.

Yksi – joskaan ei ainoa – Euroopan hitaan tuottavuuskasvun syistä onkin juuri investointien heikko kehitys viime vuosina. Taustalla on geopolitiikan ruokkima suuri epävarmuus, mutta pitkään oli myös kireät rahoitusolot.

En siis kuulu niihin, jotka tekevät kristallinkirkkaan eron rakenteellisten ja suhdanneluontoisten tekijöiden välille. Pikemminkin ero on kuin veteen piirretty viiva. Sen kuvaamiseksi tekee mieli soveltaa erästä taloustieteen jättiläistä: ”Pitkällä tähtäyksellä olemme kaikki eläkkeellä. Mutta sitä odotellessa tarvitsemme lisää tuotannollisia investointeja.”

Toisin sanoen: vaikka euroalueen pidemmän aikavälin kasvu- ja kilpailukykyhaasteita ei voida ratkaista rahapolitiikalla, korkojen lasku tuo tervetullutta liikkumavaraa kotitalouksille ja yrityksille. Koronlaskut toimivat osaltaan lyhyellä aikavälillä kannustimena investoinneille, joita tuottavuuden parantaminen edellyttää. Toki pitkällä aikavälillä investointien kehityksen määrittävät niiden odotetut reaaliset tuotot. 

Kalvo 10: Euroopan panostettava turvallisuuteen ja tuottavuuteen

Vedän lopuksi yhteen. Maailma on nyt yhtä kovassa murroksessa kuin viimeksi 30 vuotta sitten, jolloin Berliinin muuri murtui, kylmä sota päättyi ja Eurooppa yhdentyi. Tuolloin mentiin ihmiskunnan evoluutiossa eteenpäin ja pienille valtioille tärkeä yhteisövarainen turvallisuus vahvistui. 

Nyt maailma kulkee pikemminkin peruutusvaihteella. Voimapolitiikka on palannut brutaalilla tavalla Venäjän hyökkäyssodan myötä, Yhdysvallat peesaa Venäjää ja pelaa etupiiripolitiikkaa, ja Kiina haastaa koko kansainvälistä järjestystä. Mutta myös tässä geopoliittisesti vaikeassa maastossa on kyettävä navigoimaan. Münchenin turvallisuuskonferenssin myötä Eurooppa on saanut jälleen yhden herätyssoiton.

Samaan aikaan myös oman talouden ongelmiin on etsittävä kestäviä ratkaisuja. Eurooppa tarvitsee panostuksia tuottavuuden kasvuun – inhimilliseen pääomaan ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Kansainvälisen kaupan epävarmuuksien lisääntyminen puolestaan korostaa tarvetta viimeistellä sisämarkkinoita ja laajentaa EU:n vapaakauppasopimusten verkkoa.

Inflaation tasaantuminen ja kasvunäkymien heikkeneminen ovat puoltaneet viime kesästä lähtien rahapolitiikan keventämistä. EKP:n rahapolitiikka on onnistunut inflaation taltuttamisessa verrattain hyvin, ja inflaatio on nyt vakautumassa kestävästi 2 prosentin tavoitteeseen.

Viime viikot ovat osoittaneet, että Euroopalla on aiempaakin kriittisempi ja kiireellisempi tarve saada rivit suoriksi ja hitsata yhtenäinen vastaus ulkoisiin turvallisuusuhkiin. Euroopalta – ja Suomelta – kysytään nyt kykyä uudistua ja pitää keskenämme yhtä. Lähiviikkojen ja -kuukausien kuluessa Euroopan on osoitettava, että se tarttuu toimeen ja vastaa puolustuksen vahvistamisen haasteeseen. Aikaa ei ole hukattavaksi.