Euroopan ja Suomen talouden näkymät rahapolitiikan ja voimapolitiikan puristuksessa

Esitys

Arvoisa pääministeri, hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro hallituksen kehysriihessä.

Aloitan katsauksella Euroopan talouden näkymiin ja rahapolitiikkaan. Sen jälkeen tarkastelen Suomen taloutta – molempia erityisesti suhteessa kauppasotaan ja geopoliittiseen epävarmuuteen.

Kalvo 2. Kauppasota verottaa euroalueen talouden kasvua

Euroalueen talous oli alkuvuonna piristymässä: yksityinen kulutus kasvoi reaalitulojen mukana ja teollisuudessakin alkoi näkyä jo merkkejä paremmasta. Tälle vuodelle ennustettiin vajaan prosentin talouskasvua.

Mutta presidentti Trumpin aloittama kauppasota on luonut poikkeuksellista epävarmuutta, joka jarruttaa myös euroalueen talouden kasvua. Viimeksi on uudelleen kyseenalaistettu keskuspankki Federal Reserven itsenäisyys, mikä edelleen heikentää luottamusta markkinoilla.

Kalvo 3: Euroalueen inflaatio vakautumassa 2% tavoitteeseen

Inflaation osalta tullien vaikutukset ovat ristiriitaisia. Yhdysvalloissa ne vauhdittavat inflaatiota, mutta euroalueella vaikutus on kahdensuuntainen: yhtäältä tulee hintapaineita, toisaalta heikentynyt kysyntä vaimentaa inflaatiota. Useimmat ekonomistit olettivat myös, että euro heikkenisi Yhdysvaltain tullien seurauksena. Näin ei ole käynyt, päinvastoin.

Jos Kiina kääntää vientiään Eurooppaan Yhdysvaltain huippukorkeiden tullien takia, jos energian hinta laskee ja jos euro vahvistuu, tullit eivät kiihdytäkään inflaatiota euroalueella. Yhtä kaikki kokonaisvaikutus inflaatioon euroalueella on maltillinen, ja ainakin lyhyellä sihdillä alaspäin.

Kalvo 4. EKP on laskenut ohjauskorkoaan 7 kertaa viime kesästä

Tätä inflaatio- ja kasvunäkymää vasten päätimme EKP:n neuvostossa viime viikolla laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Se oli jo seitsemäs koronlasku viime kesästä lähtien. Ohjauskorko on nyt 2,25 % ja rahoitusmarkkinoilla odotetaan sen laskevan edelleen alle 2 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.

Kalvo 5. Korkojen lasku tukee talouden kasvua Suomessa ja muualla euroalueella

Korkojen lasku tukee kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointeja. Euriborit ovat laskeneet yli 2 %-yksikköä huipustaan (nyt 12 kk = 2,1 %).

Samalla työllisyys euroalueella on pysynyt vahvana – työttömyysaste on vain 6,1 %, historiallisen matala.

Kalvo 6: Pankkien pääomapuskurit tukevat kriisinkestävyyttä

Geopoliittinen epävarmuus ja tullipolitiikka ovat aiheuttaneet rahoitusmarkkinoilla voimakasta heiluntaa, mikä lisää myös rahoitusvakauden riskejä. Hyvä uutinen on, että eurooppalaisten pankkien pääomapuskureita on merkittävästi vahvistettu finanssikriisin jälkeen.

Samalla on tärkeää, ettei sääntelykuorma käy kohtuuttomaksi. EKP tukee komission tavoitetta yksinkertaistaa sääntelyä, kunhan ei heitetä lasta pesuveden mukana ja aleta purkaa pankkien vahvoja pääomapuskureita.

Yritysrahoitus on Euroopassa yhä liian pankkikeskeistä. Siksi rahoituksen lähteitä pitää pystyä monipuolistamaan. Siihen tähtää EU-komission työohjelmassa painopisteeksi – aivan oikein – nostettu säästämis- ja investointiunionin rakentaminen, jonka avulla pystyttäisiin kanavoimaan eurooppalaisten mittavia säästöjä investointien rahoitukseen.

Kalvo 7. Suomen talous virkoaa verkkaiseen kasvuun – epävarmuus varjostaa kasvua meilläkin

Suomen talous on alkanut verkkaisesti toipumaan taantumasta. Vielä reilu kuukausi sitten tehdyn SP:n väliennusteen mukaan BKT kasvaisi tänä vuonna 0,8 % ja vauhti kiihtyisi lähelle 2 prosenttia v. 2026 mennessä.

Suomessa työttömyysaste on jatkanut nousuaan ja oli helmikuussa yli 9 prosenttia (9,1 %). Maaliskuussa ennustimme työllisyystilanteen alkavan vähitellen parantua kasvun pikkuhiljaa piristyessä.

Kauppasodan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat myös Suomessa. Arviomme mukaan Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit voivat leikata ison osan tälle vuodelle ennustetusta kasvusta. Merkittävä osa vuoden 2025 negatiivisesta kasvuvaikutuksesta johtuu kauppapoliittisen epävarmuuden kasvusta. Lisäksi pysyvät tullikorotukset ja vastatullit hidastaisivat Suomen talouskasvua pitkäkestoisesti.[i]

Epävarmuus oli jo korkealla ennen Trumpin 2.4. tullipäätöstä. Sen jälkeen on soudettu ja huovattu ja epävarmuus on pysynyt poikkeuksellisen korkealla. Tämä jatkuva turbulenssi on myrkkyä investoinneille.

Euroopan unioni ei ole jäänyt tuleen makaamaan. EU on ensinnäkin ehdottanut nollatulleja molempiin suuntiin ja toiseksi valmistellut oikeasuhtaisia vastatoimia neuvotteluasemiensa vahvistamiseksi. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka auttaisi välttämään mittavat tullinkorotukset ja siten suojata talouden kasvua.

Tilanteessa, jossa Venäjän laiton ja brutaali sota jatkuu Ukrainassa, viimeinen asia mitä tarvitsemme, on kauppasota liittolaisten välillä.

Kalvo 8: EU:n vapaakauppasopimukset: voimassa ja vireillä

Euroopan kannattaa myös panostaa entistä enemmän kauppasuhteiden kehittämiseen eli vapaakauppasopimusten solmimiseen muun maailman kanssa – erityisesti nousevien talouksien ja ns. globaalin etelän kanssa.

Lähtökohta on hyvä: EU-komissio teki 20 vuotta sitten uuden strategisen linjauksen havaittuaan, että monenkeskinen kaupan vapauttaminen on umpikujassa – siksi ryhdyimme aktiivisesti neuvottelemaan kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia. Niitä onkin syntynyt.

EU:lla on nyt voimassa 44 vapaakauppasopimusta, joiden piirissä on 76 kumppanimaata, mikä kattaa lähes puolet unionin ulkomaankaupasta. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Kanada.

Sopimukset helpottavat kaupankäyntiä ja avaavat markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Uusia sopimuksia neuvotellaan parhaillaan Australian, Indonesian ja Intian kanssa.

Seuraava iso askel olisi Mercosur-sopimuksen ratifiointi. Latinalaisen Amerikan demokratiat ovat Euroopalle luonnollisia kumppaneita.

Kalvo 9: Yhteinen puolustus ja kestävä rahoitus Euroopassa

Venäjän hyökkäyssota ja yleinen epävarmuus ovat tehneet selväksi, että Euroopan on vahvistettava yhteistä puolustustaan. Saksa ja moni muu maa on jo nostanut puolustusmenojaan. Mutta tämä tapahtuu tilanteessa, jossa EU-maiden julkiset taloudet ovat jo ennestään kovissa paineissa.

EU:n uusien taloussääntöjen mahdollistamat joustot antavat liikkumatilaa investoida turvallisuuteen, kunhan pitkän aikavälin velkakestävyys varmistetaan. Koska puolustuksen rahoitustarve on pysyvä, tarvitaan pysyviä rahoituslähteitä ja tehokkaita välineitä.

Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan myös siitä, miten luodaan toimivia kannustimia ja välineitä suunnata panostukset Euroopan yhteisen turvallisuuden kannalta tehokkaalla tavalla. EU-komission ehdottama SAFE-instrumentti on hyvä alku pysyvämpien ratkaisujen rakentamiseen.

Yhteinen puolustus ei ole ”vain” turvallisuuskysymys – se on myös eurooppalainen julkishyödyke. Siksi sen rahoitus tarvitsee yhteisiä ratkaisuja. EU:n velkakirjoilla on sijoittajien silmissä vahva asema, ja niiden kysyntä kasvaa etenkin nykytilanteessa, jossa Yhdysvaltojen talouspolitiikkaa pidetään yhä epävarmempana.

Myös Suomessa julkista taloutta ovat rasittaneet pandemia ja Venäjän sota. Puolustusmenojen lisäämisestä on meillä perustellusti laaja kansallinen yksimielisyys. Yhtä kaikki ennusteiden mukaan velkasuhteemme nousee viiden vuoden kuluttua 90 %:n tasolle.

Vaikka velkasuhde on noussut nopeasti, luottoluokittajat ovat luottaneet Suomen velkakestävyyteen. Pienenä avotaloutena Venäjän naapurissa olemme silti julkisen talouden osalta haavoittuvia ulkoisille muutoksille.

Uskon vakaasti siihen, että Suomi hyötyisi Ruotsin mallista, jossa puolueet sopivat yhdessä yli hallitus-oppositio –rajan julkisen talouden rakenteellisesta tasapainotavoitteesta vaalikausien yli. Valtiopäivät asettaa Ruotsissa tasapainotavoitteen joka 8. vuosi vaalikauden loppupuolella niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia. Ruotsin julkinen velka on noin puolet Suomen vastaavasta. Jos se toimii Ruotsissa, niin miksei se voisi toimia Suomessa?

Kalvo 10: Lopuksi: kriisiaika kysyy yhtenäisyyttä ja kykyä uudistua

Vedän lopuksi yhteen. Maailma on nyt yhtä kovassa murroksessa kuin viimeksi 30 vuotta sitten, jonka jälkeen elettiin yhdentymisen aikaa – nyt elämme voimapolitiikan paluuta. Venäjä käy hyökkäyssotaa, Yhdysvallat pelaa etupiiripolitiikkaa ja vetäytyy kansainvälisistä pelisäännöistä, ja Kiina haastaa olemassa olevaa maailmanjärjestystä.

Tällaisessakin maailmassa Euroopan ja Suomen on pystyttävä suunnistamaan ja toimimaan niin, että vahvistamme yhteistä puolustustamme ja taloutemme kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä.

Viime kuukaudet ovat tehneet selväksi: Euroopalla on kiire löytää yhteinen linja – ei vain turvallisuuskysymyksissä, vaan myös suhteessa Yhdysvaltojen kauppasotia lietsovaan tullipolitiikkaan.

Meiltä kysytään nyt kykyä uudistua – ja pitää keskenämme yhtä. Lähikuukaudet osoittavat, pystymmekö siihen.

Kiitos – ja vastaan mielelläni kysymyksiinne.

[i]  Suomen Pankin asiantuntijoiden arviossa oletetaan, että Kiinan ja USA:n väliset tullit ovat pysyvästi 60 % tasolla ja USA:n ja muun maailman (euroalue mukaan lukien) väliset tullit 10 % tasolla. Tämän suuruiset pysyvät tullit ja vastatullit heikentäisivät Suomen talouskasvua 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2025.