Euroalueen ja Suomen talousnäkymät voimapolitiikan puristuksessa

Esitys 

      
OP Osuuskunnan vuosikokous 9.4.2025

Euroopan ja Suomen talouden näkymät ja rahapolitiikka voimapolitiikan puristuksessa

Kiitos kutsusta tulla pitämään OP Osuuskunnan vuosikokouksen kokousesitelmä ja keskustelemaan kanssanne talouden ajankohtaisesta tilanteesta. Ajankohtainen taloustilanne tuntuukin nyt vaihtelevan lähes päivittäin – tai ainakin talouspolitiikan toimintaympäristö.

Valitettavasti viime kuukausien viestit sekä Euroopan turvallisuustilanteesta että maailmantalouden näkymistä ovat olleet Suomen ja Euroopan kannalta voittopuoleisesti negatiivisia.

Elämmekin parhaillaan historiallista hetkeä. Trumpin ilmoittamat massiiviset tullinkorotukset nimittäin astuivat voimaan 2½ tuntia sitten. Pakko sanoa, että olisin kyllä mieluummin elänyt ilman sitä, että joudun kokemaan juuri nimenomaan tätä historiallista hetkeä.

Mutta joitakin myönteisiäkin merkkejä on ilmassa. Vaikuttaa siltä, että Euroopassa pystytään reagoimaan uuteen todellisuuteen. Miten pitkälle se lopulta kantaa, on toki vielä auki – se riippuu EU-maiden johtajien kaukokatseisuudesta ja yhteistyökyvystä ja kansalaisten tuen asteesta.

Kalvo 2. Geopolitiikka hallitsee maailmantalouden kehitystä poikkeuksellisella voimalla

Tällä hetkellä geopolitiikka hallitsee maailmantalouden kehitystä poikkeuksellisella voimalla. Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo neljättä vuotta. Vaikka se on ravistellut Euroopan turvallisuusjärjestystä jo aiemmin, helmikuussa pidetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeen maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat olleet liikkeessä – ja Euroopan kannalta vaarallisella tavalla.

Kuten tiedämme, Yhdysvalloissa on tapahtunut ja parhaillaan meneillään perustavanlaatuinen muutos sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassa että laajemmin poliittisen kehityksen suunnassa. Tästä seuraa kaksi näkökohtaa. Ensinnäkin olisi huoletonta ajatella, että se jäisi väliaikaiseksi. Parempi varautua, että muutos on pitkäaikainen, politiikan syvävirtaa. Toiseksi pitää miettiä myös sitä, että vaikka NATOn sotilaalliset ja strategiset järjestelmät toimivat kuten ennenkin, vähänkään pidemmällä sihdillä Euroopan turvallisuutta ei voi jättää Pennsylvanian ruostevyöhykkeen ja Yhdysvaltain seitsemän vaa’ankieliosavaltion äänestäjien varaan.

Viime kuukausien maailmanpolitiikan myllerryksen seurauksena Eurooppa on herännyt siihen välttämättömyyteen, että yhteistä puolustusta on vahvistettava ja puolustusmenoja kasvatettava. Tilanne on akuutti ja monet EU-maat, Saksa etunenässä, ovat ilmoittaneet kasvattavansa puolustusmenoja hyvin merkittävästi. EU:n piirissä pitääkin nyt etsiä ja löytää ratkaisuja yhteisen, vahvan puolustuksen muodostamiseksi ja rahoittamiseksi. On selvää, että tämä on Suomen etu.

Kalvo 3. Euroalueen talouden kasvu vahvistuu verkkaisesti – negatiiviset riskit toteutumassa

Turvallisuuspoliittisen myllerryksen lisäksi presidentti Trumpin käynnistämä kauppasota on tällä hetkellä merkittävin koko maailmantalouden kehitystä määrittävä tekijä. Tullitariffien korotuksilla ja kasvaneella epävarmuudella on jo lyhyellä aikavälillä haitallisia vaikutuksia euroalueen ja Suomen talouskasvuun. Myös turvallisuustilanteen heikkenemisellä ja Euroopan vastauksella siihen on omat vaikutuksensa.

Euroalueen kasvunäkymä on edelleen hauras. Maaliskuussa julkaistun EKP:n ennusteen mukaan euroalueen kasvu olisi verkkaisesti piristymässä, mutta kasvuriskit olivat alasuuntaisia. Nyt näyttää siltä, että etenkin tullien osalta negatiiviset kasvuriskit ovat toteutumassa.

Kalvo 4. Euroalueen inflaatio vakautumassa 2 % tavoitteeseen 

Euroalueen talouden osalta meillä on kaksi hyvää uutista. Ensinnäkin työllisyyskehitys on pysynyt edelleen erittäin hyvänä ja työttömyysaste on historiallisen alhainen, nyt peräti 6,1 prosentin tasolla. Toinen on se, että euroalueen inflaatio on vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen ja palkkainflaatio on pitkälti rauhoittunut.

Miten tullit sitten vaikuttavat inflaationäkymään? Ekonomistit ovat varsin yksimielisiä siitä, että isojen tullinkorotusten seurauksena inflaatio kiihtyy Yhdysvalloissa, mutta euroalueella vaikutukset inflaatioon voivat olla kahdensuuntaisia: tullinkorotukset lisäävät hintapaineita; hitaampi kasvu vaimentaa niitä. Kokonaisuutena vaikutukset euroalueen inflaatioon ovat kuitenkin ilmeisen maltillisia.

Inflaation vakautuminen ja kasvun heikkeneminen ovat yhdessä puoltaneet EKP:n rahapolitiikan keventämistä. Maaliskuun EKP:n neuvoston kokouksessa päätetty koronlasku oli jo kuudes sen jälkeen, kun ryhdyimme keventämään rahapolitiikkaa. EKP:n ohjauskorkoa – siis keskuspankin liikepankeille maksamaa talletuskorkoa – on viime kesäkuusta lähtien laskettu yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä, siis neljästä prosentista 2,5 prosenttiin.

Kalvo 5. Markkinavoimat hinnoittelevat EKP:n ohjauskorkojen laskevan edelleen

Tämä kuvio näyttää, miten markkinavoimat odottavat korkojen kehittyvän euroalueella tänä ja ensi vuonna. Tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilla arvioidaan, että EKP:n ohjauskorko tulisi olemaan kesään mennessä noin 2 prosentin tasolla ja laskevan siitä vielä loppuvuoden mittaan.

Toisin kuin liian matalan inflaation aikaan 2010-luvulla, jolloin teimme ennakoivaa viestintää, emme ole viime aikoina sitoutuneet EKP:n neuvostossa ennalta mihinkään korkouraan. Koroista päätetään joka kokouksessa erikseen tuoreimpien taloutta koskevien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella, seuraavan kerran ensi viikolla kiirastorstaina. Neuvosto säilyttää täyden toimintavapauden, etenkin nyt kun epävarmuus talouden kehityssuunnasta on poikkeuksellisen suurta.

Maaliskuun kokouksen jälkeen monet silloin tunnistetut riskit ovat nyt joko toteutuneet tai ovat toteutumassa. Euroalueen kasvunäkymä on nyt kokonaisuutena heikompi kuin mitä maaliskuun kokouksessa arvioitiin.

Inflaatiota ja kasvua koskevan kokonaisarvion pohjalta perusteet koronlaskujen jatkamiselle huhtikuun kokouksessa ovat mielestäni selvästi voimistuneet. Olin tätä mieltä jo aiemmin, mutta viimeinen viikko on vahvistanut käsitystä, kun kerran inflaatio näyttää olevan vakautumassa tavoitteeseen ja kasvunäkymä on kauppasodan seurauksena edelleen heikentynyt.

En mene kuitenkaan sen pidemmälle ensi viikon korkopäätöksen fundeerauksessa, vaan jätän loput vastuusta kuulijalle.

Kalvo 6. Suomen Pankin laskelma: Kauppasota heikentää kasvua kaikkialla

Yhdysvaltain ilmoitus mittavista tuontitullien korotuksista on käynnistänyt kauppasodan, joka uhkaa vain kärjistyä, ellei kierrettä saada katkaistua.

Julkaisimme maaliskuussa Suomen Pankin laskelman kauppasodan vaikutuksista. Analyysissa oletetaan Yhdysvaltojen asettavan 25 % tullinkorotukset kaikelle tuonnille euroalueelta ja 20 % korotukset kaikelle tuonnille Kiinasta. Euroalueen ja Kiinan oletetaan asettavan samankaltaiset vastatullit kaikelle tuonnille Yhdysvalloista. Lisäksi laskelmissa on erikseen huomioitu epävarmuuden kasvun vaikutukset.

Yhdysvallat ottaa nyt käyttöön 20 % tullikorotukset tuonnille Euroopan unionista, eli siinä mielessä artikkelin skenaarion oletukset ovat varsin lähellä tosimaailmaa – ikävä kyllä, pitää sanoa. EU:n kohdennetuista vastatoimista meillä ei vielä tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa.

Tällä kalvolla näette artikkelin keskeiset johtopäätökset. Kauppasodassa ei ole voittajia. Laskelmassa maailman kokonaistuotannon taso laskisi kauppasodan seurauksena yli puoli prosenttia. Vaikutukset euroalueella ja Kiinassa olisivat tätäkin suurempia, 1–2 prosentin luokkaa BKT:sta. Tullien suorien vaikutusten lisäksi kauppasotaan liittyy olennaisesti epävarmuuden kasvu, joka näkyy yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä. Sen merkitys onkin näissä laskelmissa merkittävä.

Kalvo 7. Lähtökohta ennen 2.4.

Yhdysvaltojen viime viikon ilmoituksen jälkeen olemme arvioineet vastaavan skenaarion vaikutusta Suomen talouteen. Laajentuva kauppasota uhkaa selvästi heikentää talouden kasvunäkymää myös Suomessa. Jos Yhdysvaltojen korkeat tullit ja mahdolliset vastatullit jäävät pidemmäksi aikaa voimaan, ne voivat leikata ison osan tälle vuodelle ennustetusta kasvusta. Ne siis vähintään hidastavat aiemmin ennustettua talouskasvun vahvistumista. Lisäksi pysyvät tullikorotukset ja vastatullit hidastaisivat Suomen talouskasvua pitkäkestoisesti.

Miten Euroopan sitten kannattaisi vastata Trumpin tullinkorotuksiin? Ajattelen, että ei pidä jäädä tuleen makaamaan. EU on 1) ehdottanut nollatulleja molempiin suuntiin ja 2) valmistellut oikeasuhtaisia vastatoimia neuvotteluasemiensa vahvistamiseksi. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka auttaisi välttämään mittavat tullinkorotukset kumpaankin suuntaan, ja siten välttää vielä isomman vahingon syntymistä.

Sekin on sanottava, että nyt kun Venäjän laiton ja brutaali sota riehuu Euroopassa ja Ukrainassa neljättä vuotta, viimeinen asia mitä tarvitsemme, on kauppasota liittolaisten välillä.

Kalvo 8. EU:n vapaakauppasopimukset: voimassa ja vireillä

Vastauksena Yhdysvaltojen protektionismiin Euroopan tulisi lisäksi panostaa entistä enemmän kauppasuhteiden kehittämiseen eli vapaakauppasopimusten solmimiseen muun maailman kanssa – erityisesti nousevien talouksien ja ns. globaalin etelän kanssa.

Lähtökohta on hyvä: EU-komissio teki 20 vuotta sitten uuden strategisen linjauksen havaittuaan, että monenkeskinen kaupan vapauttaminen on umpikujassa – siksi ryhdyimme aktiivisesti neuvottelemaan kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia. Niitä onkin syntynyt.

EU:lla on nyt voimassa 44 vapaakauppasopimusta, joiden piirissä on 76 kumppanimaata, mikä kattaa lähes puolet unionin ulkomaankaupasta. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Kanada.

Sopimukset ovat sikäli merkittäviä, että alentavat tulleja, edistävät kaupankäyntiä ja tarjoavat yrityksille vastavuoroisen markkinoille pääsyn. Suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille yrityksille tämä EU:n vapaakauppasopimusten verkko tarjoaa erittäin arvokkaan kauppapoliittisen selkänojan tässä kauppasotien riivaamassa maailmassa.

Lisäksi uusia sopimuksia neuvotellaan parhaillaan Australian, Intian ja Indonesian kanssa. Seuraava askel tulisi olla Etelä-Amerikan maiden kanssa allekirjoitetun Mercosur-sopimuksen ratifiointi. Latinalaisen Amerikan demokratiat ovat Euroopalle luontevia kumppaneita – ja nämä sopimukset ovat paitsi strategisia painopisteitä myös geopoliittisesti välttämättömiä.

Kalvo 9. Pankkisektorin riittävät pääomapuskurit edesauttavat kriisinkestävyyttä

Voimapolitiikan paluu ja maailmantalouden epävarmuus lisäävät myös rahoitusvakauteen liittyviä riskejä. Tulli-ilmoitukset ja tulleihin liittyvä epävarmuus ovat aiheuttaneet voimakastakin heiluntaa rahoitusmarkkinoilla, etenkin pörsseissä.

Kansainvälistä sääntelyä ja pankkivalvontaa on kehitetty määrätietoisesti globaalista finanssikriisistä lähtien. Eurooppalaisilla pankeilla on sen ansiosta selvästi suuremmat pääomapuskurit kuin aiemmin, mikä on parantanut pankkien kriisinkestävyyttä.

Pankkien kriisinkestävyys euroalueella onkin ollut hyvää sekä koronapandemian että korkojen noususyklin aikana. Pääomapuskurit ovat edesauttaneet sitä, että Euroopassa ja Suomessa pankit ovat kriisinkestäviä.

Pitää kuitenkin huolehtia siitä, etteivät raportointivelvoitteet ole ylimitoitettuja. Onkin perusteltua, että sääntelyn yksinkertaistaminen on osa uuden komission työohjelmaa.

Me tuemme tätä tavoitetta, kunhan ei heitetä lasta pesuveden mukana ja aleta samalla purkaa vahvoja pääomapuskureita.

Eurooppalaisten yritysten rahoitus on edelleen hyvin pitkälti pankkikeskeistä, ja olisi hyvä, jos rahoituksen lähteet olisivat monipuolisempia. Siihen tähtää EU-komission työohjelmassa painopisteeksi – aivan oikein – nostettu säästämis- ja investointiunionin rakentaminen. Yritysrahoituksen saatavuuden paraneminen olisi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa eduksi myös Euroopan autonomian ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Kalvo 10. Suomen talous virkoaa verkkaiseen kasvuun – epävarmuus varjostaa kasvua meilläkin

Maailmanpolitiikan ja -talouden myllerryksen keskellä Suomen talous on verkkaisesti toipumassa taantumasta. Taloustilanteessa on nähtävissä varovaisia merkkejä paremmasta. Elpyminen on kuitenkin hidasta. Siis myös ilman näitä viime viikkojen kauppapolitiikan käänteitä.

Kuviossa näette Suomen Pankin joulukuun ennusteen ja maaliskuun väliennusteen arvion lähivuosien BKT:n kasvusta. Alkuvuonna julkistetut tilastotiedot antoivat aihetta vain vähäisiin muutoksiin talousennusteessa.

Maaliskuussa ennustimme Suomen talouden kasvavan vajaan prosentin (0,8 %) tänä vuonna ja arvioimme kasvun nopeutuvan vajaaseen 2 prosenttiin vuonna 2026. Mutta nyt kauppapoliittinen protektionismi ja epävarmuus todennäköisesti syövät ison osan tästä Suomelle muutoin ennustetusta kasvusykäyksestä.

Kalvo 11. Suomen asuntomarkkinoiden odotetaan elpyvän vaiheittain ja varoen – riskinäkymät yhä epävarmat

Suomen asuntomarkkinoiden raju laskusuhdanne näyttäisi saavuttaneen ja viimein ohittaneen pohjansa, mutta lähiajan näkymä on yhä epävarma.

Asuntomarkkinoiden laskusuhdanne oli hyvin jyrkkä verrattuna sitä edeltäneeseen noususuhdanteeseen, jota tukivat esimerkiksi alhainen korkotaso ja koronapandemian vaikutukset työ- ja asuntomarkkinoilla (esim. vahva sijoittajakysyntä, etätyön lisääntyminen).

Vanhojen asuntojen kauppa alkoi vilkastua vuoden 2024 jälkipuoliskolla, mutta kauppoja tehdään yhä tavanomaista vähemmän.

Kotitalouksien velat ja erityisesti asuntolainakanta ovat supistuneet. Uusi lainanotto on ollut vähäistä ja vanhoja lainoja on lyhennetty säntillisesti. Kotitalouksien lainanhoitokyky on pysynyt enimmäkseen hyvänä.

Asuntomarkkinoiden odotetaan elpyvän hitaasti, kun korkotason lasku helpottaa velanhoitoa ja kotitalouksien ostovoima paranee. Mutta kuluttajien varovaisuus heijastuu edelleen myös asuntomarkkinoille.

Kalvo 12. Asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa

Asuntomarkkinoiden laskusuhdanne on näkynyt voimakkaasti paitsi kauppamäärissä ja lainanotossa myös asuntojen hinnoissa. Asuntojen hintojen lasku näytti tasaantuvan vuoden 2024 mittaan, mutta tämän vuoden alussa hinnat olivat yhä loivassa alamäessä ympäri Suomea.

Kokonaisuutena asuntojen nimelliset hinnat ovat laskeneet tuntuvasti vuoden 2022 puolivälistä – koko maassa keskimäärin noin 13 %. Asuntojen hinnat ovat laskeneet suhteellisesti enemmän pääkaupunkiseudulla ja maakuntien suurissa kaupungeissa kuin koko maassa keskimäärin. Suurten kaupunkien ulkopuolella hintojen kehitys oli alavireistä jo alhaisten korkojen aikana.

Asuntojen hinnat riippuvat siitä, miten kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. Asuntojen tarjonta on yhä suurta verrattuna vaisuun kuluttaja- ja sijoittajakysyntään, mikä voi hillitä yhä sekä hintojen että vuokrien nousua.

Kalvo 13. Suomen talouden pitkäaikaisiin, tunnettuihin ongelmiin tarvitaan lääkkeeksi kahden kärjen taktiikkaa

Yhdentyvässä Euroopassakin monet talouskasvun kannalta tärkeät politiikkalohkot ovat kunkin jäsenmaan omalla vastuulla. Asia on meillä hyvin ajankohtainen nyt kun hallitus valmistautuu puoliväliriiheensä.

Se toki tiedetään, ettei ole olemassa mitään yhtä vipua, josta vääntämällä julkinen sektori voisi vauhdittaa talouskasvua kestävällä tavalla. Olennaista on, että julkinen sektori pystyy luomaan yrityksille ja innovaatioille otolliset puitteet ja ennakoitavan toimintaympäristön.

Suomen Pankki on tutkimukseen nojautuen – in science we trust – tässä yhteydessä korostanut inhimillistä pääomaa talouskasvun lähteenä. Yhteinen osaamispääomamme on teknologisen kehityksen moottori: kaikki uudet ideat, toimintatavat ja innovaatiot ovat ihmisten kehittämiä.

Toinen tuottavuuskasvun kannalta keskeinen tekijä on se, että kunnianhimoisiin hankkeisiin ja yritysten kasvuun löytyy rahoitusta. Pääsääntöisesti yritysrahoitus toimiikin Suomessa hyvin. Suomen pääomamarkkinat ovat useilla mittareilla EU:n keskiarvoa kehittyneemmät, ja meillä on verraten paljon varhaisen vaiheen riskirahoitusta. Mutta pääomamuotoisessa rahoituksessa yritysten kasvuvaiheessa Suomi jää tilastojen perusteella jälkeen Ruotsista.

Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti aiemmin mainitsemani säästämis- ja investointiunionin edistämiseen Euroopassa. Vahvemmat ja syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat Suomen etu. Eurooppalaisen projektin rinnalla on tärkeää aktiivisesti edistää kotimaisten ja pohjoismaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä.

Kuten tiedämme, puolustusmenojen lisääminen Euroopan ulkoisen turvallisuuden lisäämiseksi on nyt välttämätöntä. Puolustuksen vaatimat investoinnit ovat kuitenkin sellaista mittaluokkaa, ettei niiden nopea lisääminen onnistu pelkästään verotusta kiristämällä tai leikkaamalla muita julkisen sektorin menoja. Tämä on huomioitu myös EU:n komission maaliskuussa julkistamassa esityksessä, jossa ehdotetaan koordinoitua EU:n fipo-sääntöjen kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia. Se mahdollistaisi lyhytaikaisen puolustusmenojen lisäämisen myös niissä maissa, joissa velkataso on jo korkea.

Samalla on todettava, että poikkeuslauseke on tarkoitettu lisäämään finanssipoliittista liikkumavaraa tilapäisesti, nimenomaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Euroopan maiden tarve lisätä puolustusinvestointeja on kuitenkin todennäköisesti sangen pitkäaikainen. Pysyviin menoihin tarvitaan pysyviä tulonlähteitä. Siksi lisääntyneiden puolustusmenojen rahoittaminen pidemmällä sihdillä edellyttää päätöksiä myös muista julkisista menoista ja verotuloista sekä yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja.

Kalvo 14. Lopuksi: geopolitiikan maailma haastaa Euroopan

Vedän lopuksi yhteen. Maailma on nyt yhtä kovassa murroksessa kuin viimeksi 30 vuotta sitten, jolloin Berliinin muuri murtui, kylmä sota päättyi ja Eurooppa yhdentyi. Tuolloin mentiin ihmiskunnan evoluutiossa eteenpäin ja pienille valtioille tärkeä yhteisövarainen turvallisuus vahvistui. 

Nyt maailma kulkee pikemminkin peruutusvaihteella. Voimapolitiikka on palannut brutaalilla tavalla Venäjän hyökkäyssodan myötä, Yhdysvallat peesaa Venäjää ja pelaa etupiiripolitiikkaa, ja Kiina haastaa koko kansainvälistä järjestystä. Mutta myös tässä geopoliittisesti vaikeassa maastossa niin Suomen kuin Euroopankin on kyettävä navigoimaan.

Samaan aikaan myös Euroopan ja Suomen oman talouden ongelmiin on etsittävä kestäviä ratkaisuja. Eurooppa tarvitsee panostuksia tuottavuuden kasvuun – inhimilliseen pääomaan sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Trumpin kauppasota ja muu kansainvälisen kaupan epävarmuuksien lisääntyminen puolestaan korostaa tarvetta viimeistellä sisämarkkinoita ja laajentaa EU:n jo nyt laajaa vapaakauppasopimusten verkkoa.

Kaiken kaikkiaan viime kuukaudet ovat osoittaneet, että Euroopalla on aiempaakin kriittisempi ja kiireellisempi tarve saada rivit suoriksi ja hitsata yhtenäinen vastaus – paitsi ulkoisiin turvallisuusuhkiin myös presidentti Trumpin viime viikolla ilmoittamiin tullikorotuksiin.

Euroopalta – ja Suomelta – kysytään nyt kykyä uudistua ja pitää keskenämme yhtä. Lähiviikkojen ja -kuukausien kuluessa Euroopan on osoitettava, että se tarttuu toimeen ja vastaa haasteeseen.

Kiitos, ja nyt vastaan mielelläni kysymyksiinne.