Olli Rehn: Inflaatio on hidastunut, koronlasku tukee elpymistä

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2024
Inflaatio on hidastunut, koronlasku tukee elpymistä (pdf)

Inflaatio on hidastunut ja koronlasku tukee elpymistä

Tervetuloa minunkin puolestani!

Kuten vt. ennustepäällikkö Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen talous nousee vähitellen taantumasta. Hintojen nousu on olennaisesti hidastunut, ja kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvaa nyt hintoja nopeammin. Kotitalouksien ja yritysten luottamus alkaa vähitellen vahvistua. Talouden elpyessä myös työllisyys alkaa parantua.

Keskityn omassa puheenvuorossani ensin euroalueen talousnäkymään ja EKP:n ajankohtaisiin rahapolitiikan päätöksiin, sen jälkeen Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymiin ja tuottavuuskehitykseen.

KALVO 2: Euroalueen talouskasvu on piristymässä

Euroalueen talouskasvu on piristymässä. Viime viikolla julkaistussa EKPJ:n ennusteessa euroalueen kasvuennustetta tarkistettiin ylöspäin.

Euroalueen talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 0,9 %. Kasvu voimistuu ensi vuonna 1,4 prosenttiin ja vuonna 2026 1,6 prosenttiin.

Kotitalouksien reaalitulojen kasvu vahvistaa yksityistä kulutusta ja ulkomainen kysyntä vahvistuu.

KALVO 3: Työllisten määrä on kasvanut nopeammin kuin työtunnit

Viime vuosina euroalueen työllisyyskehitys on ollut vahvaa. Tehdyt työtunnit (eli koko talouden käytössä oleva työpanos) ovat kuitenkin kasvaneet selvästi vähemmän kuin työllisten määrä.

Tässä kuviossa tehtyjen työtuntien kehitys on merkitty mustalla katkoviivalla. Sekä työllisyysasteen nousu (vihreät palkit) että työikäisen väestön kasvu (punaiset palkit) ovat kasvattaneet tehtyjä työtunteja. Työikäisen väestön kasvuun on vaikuttanut erityisesti lisääntynyt maahanmuutto. Samaan aikaan keskimääräinen työaika on kuitenkin lyhentynyt, mikä näkyy kuviossa harmaina alasuuntaisina palkkeina.

Tämä työllisyyden ja keskimääräisten työtuntien erilainen kehitys on tärkeä ottaa huomioon, kun arvioidaan euroalueen työmarkkinoiden kireyttä ja tuottavuuskehitystä – tai kun verrataan esimerkiksi USA:n ja Euroopan työmarkkinoiden koronapandemian jälkeistä kehitystä.

Kokonaisuutena euroalueen työllisyys on pysynyt vahvempana kuin Suomen. Kuten edellä kuultiin, Suomen työttömyysasteen ennustetaan asettuvan tänä vuonna 8,1 prosenttiin. Nousua vuoden 2022 alimmalta tasolta (6,4 % huhtikuussa 2022) on näin ollen yli puolitoista prosenttiyksikköä. 

KALVO 4: Euroalueen inflaatio jatkaa hidastumistaan

Kovin inflaatiopaine euroalueella on hellittänyt, ja inflaatio hidastuu kohti EKP:n 2 prosentin symmetristä tavoitetta. Inflaation ennustetaan olevan 2 prosentin tavoitteessa ensi vuoden kuluessa.

Viime viikolla julkaistussa ennusteessa inflaation arvioidaan olevan vuonna 2025 keskimäärin 2,2 % ja vuonna 2026 keskimäärin 1,9 %.

On tärkeä nähdä metsä puilta: inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi vankasti ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen.

Det är viktigt att se skogen för träden: betydande framsteg har gjorts i att stabilisera inflationen på målet. Ökningen i hushållens reala inkomster stärker den privata konsumtionen både i Finland och i övriga euroområdet.

ECB:s penningpolitik har dämpat pristrycket och inflationen har sjunkit med över 2,5 procentenheter sedan den senaste räntehöjningen i september 2023. Den underliggande inflationen har mattats av och inflationsförväntningarna har sjunkit.

Mot denna bakgrund sänkte vi i ECB-rådet styrräntorna med 0,25 procentenheter i juni.

Inflaation hidastuminen on ollut viime kuukausina hieman verkkaisempaa. Kokonaisuutena inflaatiodynamiikka viittaa kuitenkin edelleen inflaation hidastumiseen keskipitkällä aikavälillä, mikä vahvistaa reaalista ostovoimaa.

Myös rahapolitiikan kannalta tärkeä energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio hidastuu ennusteen mukaan 2 prosentin tuntumaan ensi vuonna.

KALVO 5: EKP:n neuvosto päätti kesäkuun kokouksessaan laskea ohjauskorkoja

Tätä taustaa vasten päätimme EKP:n neuvostossa laskea ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä viime viikon kokouksessamme. Keskuspankin liikepankeille maksama talletuskorko on nyt 3,75 prosenttia.

Päädyimme siihen, että nyt on tarkoituksenmukaista vähentää rahapolitiikan rajoittavuutta sen jälkeen, kun korkotaso on pidetty ennallaan yhdeksän kuukautta.

EKP:n neuvostossa olemme päättäneet varmistaa sen, että inflaatio palautuu kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ajallaan, ja säädämme rahapolitiikan mitoituksen sen mukaisesti.

Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin jokaisessa neuvoston kokouksessa tuoreimpien tietojen perusteella. Emme ole etukäteen sitoutuneet mihinkään tiettyyn korkouraan.

Päätöksenteossa arvioimme erityisesti kolmea tekijää: inflaationäkymiä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta.

KALVO 6: Suomen kustannuskilpailukyky on pysynyt viime vuosina suunnilleen ennallaan

Siirrytään seuraavaksi Suomeen. Osana Suomen talouden ennustetta olemme tänään julkaisseet kaksi liiteartikkelia, joissa tarkastellaan Suomen tavaraviennin kehitystä 2000-luvulla sekä Venäjän-kaupan loppumisen vaikutuksia Suomen teollisuuteen.

Suomen vientiteollisuus on menettänyt markkinaosuuksiaan maailman tavaraviennissä 2010-luvulla. Makronäkökulmasta ja toimialoittain tarkastellen Suomen vienti on painottunut sellaisiin tuotteisiin ja sellaisille markkina-alueille, joiden osuus maailmankaupassa on kehittynyt heikosti.

Eurooppa on ollut Suomen viennille tärkeä markkina-alue, mutta Euroopan kasvu jäi finanssikriisin jälkeen pitkään vaimeaksi. Suomen viennin maa- ja tuoterakenne eivät myöskään ole kovin hyvin sopeutuneet maailmankaupan rakenteen muutoksiin.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomen ja useimpien muiden Euroopan maiden ulkomaankauppa Venäjän kanssa on romahtanut. Suomessa tuonti on supistunut erityisesti sellaisissa tuotteissa, joissa Venäjän osuus tuonnista oli suuri ennen sotaa. Esimerkiksi raakapuun tuontia Venäjältä on pystytty vain osin korvaamaan tuonnilla muista maista

Lisäksi Venäjän-kaupan loppuminen on nostanut Venäjän tuonnista riippuvaisten tuotantopanosten hintoja. Koko talouden näkökulmasta tavarakaupan loppumisen vaikutukset ovat kuitenkin olleet rajallisia.

Jatkossa Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat sopeutumaan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Kustannuskilpailukyvyn kehityksellä on siinä tärkeä merkitys.

Kuviossa näkyy vaihtosuhdekorjattujen yksikkötyökustannusten kehitys finanssikriisin jälkeen. Turkoosi viiva kuvaa Suomen kehitystä suhteessa euroalueeseen ja tummansininen viiva suhteessa kehittyneiden kauppakumppanimaiden ryhmään.

Finanssikriisin jälkeen Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni, mutta vahvistui myöhemmin. Vaikka kokonaisuutena kehitys on ollut viime vuosina suhteellisen vakaata, kilpailukyvyn seikkaperäisempi tarkastelu paljastaa Suomen kannalta huolestuttavan pitkän aikavälin kehityksen.  

KALVO 7: Työn tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa finanssikriisin jälkeen 

Tässä kuviossa näkyy Suomen talouden keskeinen ongelma, eli heikko tuottavuuskehitys suhteessa keskeisiin kauppakumppanimaihin.

Kuviossa nähdään eri tekijöiden vaikutus kustannuskilpailukyvyn kehitykseen yli ajan vuodesta 2009 alkaen vuoteen 2023 asti. Kehitys on jaettu neljään osatekijään, joista tärkeimmät ovat turkoosilla värillä merkitty työn hinnan kehitys sekä mustalla värillä merkitty työn tuottavuuden kehitys.

Työn tuottavuuden vertailumaita hitaampi kasvu (mustat palkit) on nostanut vaihtosuhdekorjattuja yksikkötyökustannuksia suhteessa vertailuryhmään. Sen sijaan työn hinta suhteessa vertailumaihin (turkoosit palkit) on laskenut. Kustannuskilpailukykyä on siis tukenut maltillinen työn hinnan kehitys pikemminkin kuin hyvä tuottavuuskehitys.

Samaan hengenvetoon on todettava, ettei työn hinnan suhteellinen kehitys suoraan kerro kotitalouksien ostovoiman kehityksestä. Suomalaisten kotitalouksien ostovoima alkoi vahvistua vuoden 2023 keväällä. Meillä ostovoiman vahvistuminen alkoi siis itse asiassa aikaisemmin kuin euroalueella. Viime vuosien nopean inflaation aikana Suomen inflaatio on ollut hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on parantanut reaalisen ostovoiman kehitystä verrattuna euroalueeseen. 

KALVO 8: Miten tuottavuuskehitystä voidaan vauhdittaa?

Suomen heikon tuottavuuskehityksen taustalla finanssikriisin jälkeen on sekä hidasta sopeutumista teollisiin takaiskuihin että rakenteellisia ongelmia.

Yhtä kaikki tuottavuuskehityksen tukemiseen kannattaa panostaa myös julkisen sektorin toimin. Nyt kun julkista TKI-rahoitusta lisätään, rahoituksen suuntaamisessa on tärkeä huomioida pienen avotalouden näkökulma. Valtaosa meillä hyödynnetyistä innovaatioista on tehty muualla. Panostamalla perustutkimukseen ja siihen nojaavaan korkea-asteen koulutukseen vahvistamme kykyämme hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita, mikä heijastuu laajasti koko talouden ja yhteiskunnan innovaatiokykyyn ja kehitykseen.

Innovaatiopotentiaaliamme kasvattavat myös korkeakoulutettujen työperäinen maahanmuutto ja yritysten kansainvälistyminen. Yhtä lailla on tärkeää varmistaa, että meillä on tehokas verojärjestelmä, toimiva kilpailupolitiikka ja innovaatioiden käyttöönottoa tukeva sääntely. Kyseessä on kiky- ja talouspolitiikan kokonaisuus, johon pitää panostaa pitkäjänteisesti.

KALVO 9: Yhteenveto

Euroalueen talouskasvu vahvistuu kuluvan vuoden mittaan. Ennusteen mukaan myös Suomen talouskasvu alkaa elpyä kuluvan vuoden loppua kohden ja vahvistuu vuosina 2025–26.

Nopea inflaatio heikensi ostovoimaa vuonna 2022. Suomalaisten kotitalouksien reaalinen ostovoima alkoi kuitenkin vahvistua jo viime vuonna, kun inflaatio hidastui rahapolitiikan tukemana ja ansiotulot ja tulonsiirrot kasvoivat nopeammin.

Julkinen talous velkaantuu edelleen, vaikka sopeutustoimet pienentävät julkisyhteisöjen alijäämää. Julkisen talouden vahvistamisen tueksi tarvitaankin yhteinen pitkän aikavälin tavoite ja sitä tukeva kansallinen finanssipolitiikan ohjauskehikko.

Geopoliittiset jännitteet ovat heikentäneet Suomen asemaa maailmantaloudessa tilanteessa, jossa Suomen talouden rakenteelliset ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa.

Nämä rakenteelliset ongelmat painavat Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Tämä vain korostaa tarvetta vahvistaa pitkäjänteisesti Suomen kestävän talouskasvun edellytyksiä.