Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Puhe pikamaksamisen edistämisen hankkeen sidosryhmätilaisuudessa 25.4.2024

Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Puhe pikamaksamisen edistämisen hankkeen sidosryhmätilaisuudessa
25.4.2024, Suomen Pankin rahamuseo

Puheluonnos - pidetty puhe voi poiketa

Pikamaksamisen edistämisen hankkeen sidosryhmätilaisuus

Tervetuloa tänne Suomen Pankin rahamuseoon. Ympärillänne näette maksamisen historiaa ja nykypäivää siitä, miten maksamisen välineenä käytetty raha on muuttanut muotoaan. Yhteisenä tavoitteenamme on tänään luoda edellytyksiä, joilla uusi maksuratkaisu voisi jonain päivänä päätyä joukon jatkoksi näihin vitriineihin. 

Maksuneuvosto on maksamisen eri sidosryhmät avoimeen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon kokoava foorumi. Se perustettiin vuonna 2014 edistämään kilpailua sekä kansainvälisesti yhteensopivien ja koko yhteiskunnan kannalta tehokkaiden maksutapojen hyödyntämistä. Maksuneuvostona haluamme edelleen edistää tehokkaampaa, toimintavarmaa ja kilpailullista tulevaisuutta maksamisen kentällä.

Ensimmäisenä työnään 10 vuotta sitten maksuneuvosto selvitti maksamisen nykytilaa ja trendejä Suomessa. Tuolloin työryhmä totesi Suomen olevan sähköisen maksamisen kärkimaa, paljon oli jo automatisoitu. Maksamisen fragmentaatiosta nähtiin viitteitä, kun perinteisesti maksamisen palveluista vastanneiden pankkien lisäksi ylikansalliset teknologiajätit kehittivät tuotteita oman perustoimintansa lisäksi myös maksamiseen. Maksamisratkaisuja tuottavat start-up-toimijat puolestaan keskittyivät hyvinkin kapea-alaisesti tiettyihin erityisalueisiin.

Oli selvää, että maksupalveluja tuottavia toimijoita oli haastavaa kannustaa investoimaan kehityshankkeisiin, joilla voitaisiin uudistaa sellaisenaan jo toimivia järjestelmiä. Työryhmä ehdotti päätelmissään standardoidun maksuehdotuksen toteuttamista ja uskoi sen edistävän käyttäjälähtöisten maksutapojen kehitystä kannustamalla innovointiin. Nämä ehdotukset esitettiin siis kymmenen vuotta sitten. Maksamisen markkinalla on tapahtunut paljon, ja toisaalta ei paljoakaan, sillä tänään kuulemme hyvin samankaltaisia ehdotuksia.

Talouden digitalisaatio on muuttanut maksamista kuluttajan näkökulmasta. Onko perusinfrastruktuuri muuttunut samassa tahdissa? Ovatko palveluntuottajat pysyneet odotusten perässä? Odotus toimintojen nopeudesta, reaaliaikaisuudesta, oli olemassa jo 10 vuotta sitten, eikä sen merkitys ole pienentynyt. Päinvastoin.

Pari vuotta perustamisensa jälkeen maksuneuvosto pohti näkökulmia seuraavan vuosikymmenen, 2020-luvun maksamisratkaisuihin. Maksujen toteutuminen reaaliaikaisesti oli kaikille sidosryhmille selvä oletus. Toisaalta maksamisen uskottiin muuttuvan huomaamattomaksi taustatoiminnoksi. Sen ajateltiin integroituvan ostoprosesseihin, minkä puolestaan pelättiin vaikeuttavan maksajan oman talouden hallintaa.

Nykyisin 7,5 prosentilla suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Monet eri toimijat tekevät hyvää työtä taloustaitojen lisäämiseksi Suomessa, luontevana esimerkkinä täällä rahamuseon yhteydessä toimiva talousosaamiskeskus. Näkemyksemme mukaan sähköisten maksutapojenkin tulee tukea kuluttajien oman talouden hallintaa ja suojata käyttäjiään väärinkäytöksiltä.

Tänään keskustelemme pikamaksamisen edistämisestä. Pikamaksamisella tarkoitetaan reaaliaikaista tilisiirtopohjaista maksua. Pikamaksussa raha siirtyy välittömästi pois maksajan tililtä ja on muutamassa sekunnissa maksunsaajan käytettävissä. Se ei ole riippuvainen pankkipäivistä vaan on lopullinen vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri. Tällöin ei tarvita katevarauksia eikä ennakkotietoa tulevista maksuista. Reaaliaikaisuus tukee oman talouden hallintaa myös sähköisen maksamisen palveluissa.

Pikamaksu yhdistetään usein mobiilimaksuun, tai toisinpäin ajatellaan, että mobiilimaksu on aina pikamaksu. On kuitenkin hyvä erottaa maksamisen infrastruktuuri ja maksuväline toisistaan. Voimme Suomessa jakaa vähittäismaksamisen karkeasti kolmeen lajiin: käteismaksuihin, korttimaksuihin ja tilisiirtoihin. Maksuvälineinä puolestaan käytämme seteleitä ja kolikkoja, muovikortteja sekä älylaitteita kuten kännyköitä. Käteisen ja korttien osalta maksutavan ja maksuvälineen yhteys on suoraviivainen, mutta mobiilimaksujen osalta näin ei ole. Kännykällä tehtävät maksut kulkevat Suomessa useimmiten korttimaksamisen infrastruktuurin välityksellä. Tilisiirtoja voimme tehdä tilipankin toimipisteissä, maksuautomaateilla, verkkopankissa sekä joissakin maksusovelluksissa, joissa maksu toteutetaan tilisiirtona. Vielä toistaiseksi tilisiirrot ovat meillä harvoin pikamaksuja.

Tilipankeilla on erityinen asema maksamisen ketjussa. Ne pitävät huolta varoistamme ja yhtä lailla – yhtä tärkeänä toimintona – mahdollistavat pääsymme omiin varoihimme. Kansalaisella pitää olla vapaus valita, miten maksaa. Kansalainen, kuluttaja, voi kuitenkin valita vain niistä vaihtoehdoista, joita sille tarjotaan.

Maksukortti on maksutapana ollut jo pitkään dominoivassa asemassa suomalaisessa päivittäistavarakaupassa. Korttimaksamisen asema on vahvistunut sitä mukaa, kun sen ainoan kilpailijan, käteisen, käyttö on vähentynyt. Käteistä pääasiallisena maksuvälineenään käyttävien osuus näyttää viime vuosina stabiloituneen hieman vajaaseen kymmeneen prosenttiin.

SEPA-siirtymän jälkimainingeissa meillä Suomessa luovuttiin kotimaisesta pankkikorttijärjestelmästä. Lisäksi, kun käteisen käyttö on selvästi supistunut ja joissakin paikoissa jopa kieltäydytään käteisen vastaanottamisesta, ainoaksi vaihtoehdoksi kuluttajalle tuntuu jäävän kansainvälisillä järjestelmillä toteutettava korttimaksu. Tämä siis riippumatta siitä onko kyseessä muovikortin vai älylaitteen avulla tapahtuva maksu.

Yhden vaihtoehdon varaan jääminen ei ole kestävä ratkaisu monestakaan syystä. Se heikentää sekä kilpailua maksamisen kentällä että viime aikoina erityisen tärkeään asemaan noussutta toimintavarmuutta.

Meillä Suomessa käteisen käyttö vähittäismaksamisessa on vähentynyt nopeasti, mutta suunta on sama myös muualla euroalueella. Suomen tapaan useimmissa euromaissa on luovuttu paikallisista korttiskeemoista, joten niissäkin sähköistä maksamista dominoi kansainväliset, ei-eurooppalaiset maksukortit. Tämän takia Suomen Pankki, koko eurojärjestelmä ja Euroopan komissiokin tukevat vahvasti pikamaksamisen yleistymistä ja kaikkialla Euroopassa tunnetun yhteisen pikamaksamiseen nojautuvan eurooppalaisen maksutavan luomista kivijalka­kauppaan. Pikamaksamisen edistämisen tukeminen onkin kirjattu Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja komission vähittäismaksamisen strategioihin.

Euroopan komissio edistää pikamaksamisen käyttöönottoa myös sääntelyn kautta. Euromääräisten pikasiirtojen käyttöönoton varmistamiseksi koko Euroopan unionin alueella, annettiin maaliskuussa asetus, jonka mukaan kaikkien euromääräisiä tilisiirtoja tarjoavien toimijoiden tulee tarjota myös pikasiirtoja. Koska muutoksia ja investointeja on tehtävä, sekä komission että eurojärjestelmän tavoitteena on, että nämä investoinnit voidaan kääntää mahdollisuuksiksi.

Sääntelyä ollaan päivittämässä myös maksupalveludirektiivin ja käteispalveluiden osalta. Uutuutena valmisteluputkessa on myös esitys digitaalisesta eurosta.

Digitaalinen euro olisi toteutuessaan keskuspankkirahaan pohjautuva vastaus maksamisen digitalisoitumiselle. Keskuspankin tehtävänä on osaltaan huolehtia maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta, sekä osallistua sen kehittämiseen. Fyysisen käteisen käytön vähentyessä keskuspankille syntyy tarve tarjota laillinen maksuväline kaikkien kansalaisten käyttöön digitaalisessa muodossa. Digitaalinen euro on kuitenkin erittäin monitahoinen ja monimutkainen hanke. Sen valmistelu vie aikaa, eikä päätöstä mahdollisesta liikkeeseenlaskusta ole tehty.

Komissio analysoi pikasiirtojen tarjoamia hyötyjä yhteiskunnalle ennen pikasiirtoasetuksensa antamista. Hyötyjä todettiin tulevan niin kuluttajille, yrityksille, julkiselle hallinnolle kuin maksupalveluntarjoajillekin. Maksutapahtuman reaaliaikaisuus tuo maksun tekijälle ja vastaanottajalle varmuuden maksun toteutumisesta. Pankkipäivistä riippumaton maksaminen mahdollistaa monia liiketoimia myös viikonloppuisin. Pikamaksujen arvioidaan edistävän talouskasvua vapauttamalla rahoitusjärjestelmään lukittuja varoja, kun ne tulevat välittömästi kansalaisten ja yritysten saataville.

Pikasiirtojen toteutukseen käytettäviä investointeja on mahdollista hyödyntää tarjoamalla uutta maksutapaa kivijalkakaupassa, verkkokaupassa ja henkilöiden välisessä maksamisessa. Pikasiirtoihin perustuvat maksuratkaisut lisäävät maksamisen toimintavarmuutta, kun maksamisen vaihtoehdot lisääntyvät. Uudet maksamisen vaihtoehdot lisäävät myös kilpailua, ja siten laskevan maksamisen kustannuksia.

Vaikka Suomessa on olemassa maksajan näkökulmasta reaaliaikaisia maksutapoja, ei laajasti tunnettua, kaikkien pankkien asiakkaille yhtäläisesti ja samoin ehdoin toimivaa tilipohjaista pikamaksamisen ratkaisua ole vielä olemassa. Tässä suhteessa emme enää ole maksamisen kärkijoukkoa.

Maksuneuvoston maksamisen reaaliaikaistumisen työryhmä selvitti aikaisemmin pikamaksamisen tilannetta ja käyttöönoton hidasteita. Raportti merkittävimmistä käyttöönoton haasteista ja ratkaisuehdotuksista julkaistiin keväällä 2019, viisi vuotta sitten. Palataan hetkeksi näihin ehdotuksiin. Työryhmä tunnisti kahdeksan eri aihealuetta ja 15 haastetta, sekä teki niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia ja toimenpidesuosituksia. Kolme keskeisintä haastetta olivat koordinaation puute, riittävän kattavuuden aikaansaaminen sekä eri järjestelmien ja maksusovellusten yhteensopivuus.

Viidessä vuodessa emme ole onnistuneet ratkaisemaan näitä haasteita, vaikka ehdotukset olivat varsin selkeitä. On edistettävä riittävän koordinaation aikaansaamista, kilpailusääntöjen sallimissa rajoissa. On edistettävä sitoutumista yhteen tai useampaan kaikkien saavutettavissa olevaan ja yhteensopivaan järjestelmään. On sitouduttava SEPA-standardeihin. On edistettävä käyttäjien vaatimuksia vastaavien maksutuotteiden kehittämistä. Ja lopuksi, on edistettävä tunnistettavan, luotettavan ja järjestelmästä riippumattoman palvelun luomista.

Vaikka aikaa on kulunut, tarve pikamaksamiseen pohjautuvalle maksutavalle ei ole vähentynyt. Itse asiassa näiden vuosien kuluessa maksaminen on entisestään yksipuolistunut samaan aikaan, kun keskiöön ovat nousseet vaatimukset kriittisten digitaalisten järjestelmien toimintavarmuuden varmistamiseksi. Ja vähittäismaksaminen, jos mikä, on huoltovarmuuden kannalta keskeinen toiminto.

Tämä kehitys tai oikeastaan kehittymättömyys mielessämme käynnistimme viime vuonna maksuneuvoston puitteissa pikamaksamisen edistämisen hankkeen, eli tänään käsiteltävänä olevan Pikis-projektin. Me Suomen Pankkina päädyimme hankkeen koordinoijan rooliin. Standardointihankkeen tavoitteena on tuottaa konsepti suomalaiselle pikamaksuratkaisulle. Se sisältää sääntökirjan, hallintomallin ja viestintäsuunnitelman. Sääntökirjassa kuvataan kaikki ne yhteisesti sovittavissa olevat prosessit ja toimintatavat, jotta sääntökirjaan liittyvät maksupalveluja tarjoavat toimijat voivat kehittää pikamaksamiseen nojaavia maksamisen ratkaisuja ensivaiheessa kivijalkakauppaan ja henkilöiden väliseen maksamiseen.

Sääntökirja on kaikille osapuolille avoin ja samoilla periaatteilla toimiva, jotta maksamisen ketjun kaikki osapuolet näkevät ja kokevat siihen liittymisen hyödyt. Sääntökirjasta pyritään tekemään niin joustava, että sen piiriin voidaan jatkossa tuoda myös muita käyttötapauksia, kuten verkkokauppamaksamista ja yritysten välistä maksamista.

Pikamaksamisen edistämisen hankkeessa on siis tartuttu kaikkiin tunnistettuihin pikamaksamisen toteutumista hidastaneisiin haasteisiin ja toteutettu kaikki esitetyt ratkaisuehdotukset. Sääntökirjan valmistuessa tänä kesänä, tarvitsee malli tehokkaasti toimiakseen mukaan riittävän määrän asiakastilejä, vähintään yhden palveluntuottajan itsenäisesti tuottaman mobiilin kuluttaja- ja kauppiassovelluksen, riittävän määrän yrittäjiä ja kauppiaita tarjoamaan uudenlaista tapaa maksaa sekä riittävän joukon kuluttajia ottamaan palvelu käyttöönsä. Ponnisteluja tullaan siis tarvitsemaan myös jatkossa, mutta tällä projektilla on toteutettu hankkeen onnistumiselle kriittiset perustehtävät.

Kuulette seuraavaksi hankkeessa keskustelluista suunnitelmista pikasiirtoihin perustuvan maksuratkaisun toteuttamiseksi Suomessa. Projektiryhmään kuuluu 38 asiantuntijaa 26 eri organisaatiosta. Projektiryhmän suunnitelmien jälkeen maksuketjun osapuolet keskustelevat paneelissa pikamaksuratkaisun tuomista hyödystä ja mahdollisuuksista eri toimijoille.

Sitä ennen, vielä kerran, tervetuloa mukaan monipuolistamaan suomalaista vähittäismaksamista!