Inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen, talouden kasvu vahvistuu verkkaisesti

Esityskalvot (PDF)

Tiedotustilaisuuden tallenne 17.12.2024

Tervetuloa minunkin puolestani! Kuten ennustepäällikkö Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen talous nousee vähitellen taantumasta. Lähivuosien kasvu on kuitenkin vaimeaa. Yksityinen kulutus elpyy hitaasti, luottamus talouteen on heikkoa ja työttömyys lisääntyy yhä.

Keskityn omassa puheenvuorossani ensin euroalueen talouden näkymään ja EKP:n neuvoston ajankohtaisiin rahapoliittisiin päätöksiin. Sen jälkeen käsittelen Suomen talouden näkymiä tänään julkaistun laajan ennustepaketin analyysien pohjalta.

Kalvo 2: Euroalueen talouden kasvu vahvistuu verkkaisesti

Euroalueen kasvunäkymä on heikentynyt syksyn aikana. Viime viikolla julkaistun, EKP:n ja kansallisten keskuspankkien laatiman euroalueen ennusteen mukaan kasvu on kuitenkin piristymässä, mutta BKT-lukuja on hieman tarkistettu alaspäin. Erityisesti kauppapoliittinen epävarmuus painaa nyt kasvunäkymää ja kasvuriskit ovat alasuuntaisia.

Maailmantalouden kasvu tukee edelleen ulkoista kysyntää euroalueella. Viennistä ei kuitenkaan ole tulossa merkittävää vetoapua euroalueen talouskasvulle, sillä euroalueen kilpailukyvyssä on myös rakenteellisia ongelmia. Saksan teollisuustuotannon tilanne on edelleen synkkä, ja Eurooppa painii muutenkin aika isojen kilpailukykyongelmien kanssa. Tuottavuuskasvun piristymisestä ei ole vielä merkkejä, eivätkä ennakoivat indikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit, viittaa nopeaan käänteeseen.

Kalvo 3: Euroalueen inflaatio vakautumassa 2 % tavoitteeseen

Euroalueen inflaatio on entistä selvemmin vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen. Samalla talouden taantuma on vältetty ja euroalueen työllisyys on jatkanut kasvuaan aiemmista koronnostoista huolimatta. Rahapolitiikka on näin ollen onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa, ilman rujoja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Palkkainflaation hidastumisesta euroalueella on lisää viitteitä. Uudet sopimuskorotukset ovat aiempia maltillisempia ja eteenpäin katsovat palkkaindikaattorit osoittavat selvästi hidastuvaa palkkojen nousua.

EKP:n ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 2,4 % ja ensi vuonna 2,1 %. Myös energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hidastuu ja on 2,3 % ensi vuonna.

Kalvo 4: Inflaation vakautuminen ja kasvun heikkeneminen puolsivat EKP:n rahapolitiikan keventämistä

Inflaation ennustettu tasaantuminen ja kasvun heikkeneminen puolsivat rahapolitiikan keventämistä EKP:n neuvoston viime viikon kokouksessa. Päätimme laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3 prosenttiin.

Viime viikon koronlasku oli jo neljäs puolen vuoden sisään. EKP:n ohjauskorkoa on kesäkuusta lähtien laskettu yhteensä kokonaisella prosenttiyksiköllä, neljästä kolmeen prosenttiin.

Päätimme joulukuun kokouksessamme myös muuttaa viestiämme rahapolitiikasta. Olemme aiemmin sanoneet, että rahapolitiikka pidetään ”riittävän rajoittavana” inflaation palauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen, mutta enää tälle viestille ei ole tarvetta. Olemme nyt luottavaisia siihen, että inflaatio vakautuu tavoitteeseensa ennustetusti ja rahapolitiikka lakkaa lähiaikoina – arvioisin kevättalven mittaan – olemasta rajoittavaa. 

Kalvo 5: Markkinat hinnoittelevat EKP:n ohjauskorkojen laskevan edelleen

Tämä kuvio näyttää, miten markkinavoimat odottavat korkojen kehittyvän euroalueella ensi vuonna ja vuonna 2026. Tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilla arvioidaan, että EKP:n ohjauskorko tulisi olemaan hieman alle 2 prosentin tasolla ensi kesän tienoilla.

Rahapolitiikan suunta on siis selvä. Koronlaskujen tahti ja mittaluokka päätetään jokaisessa kokouksessa erikseen tuoreimpien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella, tarkastellen etenkin kolmea tekijää: inflaatiokehitystä, pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta. Rahapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää toimintavapaus. Tammikuussa meillä pitäisi olla enemmän tietoa myös Yhdysvaltain kauppapoliittisista ja muista talouteen vaikuttavista päätöksistä, ja voimme silloin uudelleen arvioida rahapolitiikkamme linjaa.

Kalvo 6: Korkojen lasku tukee osaltaan talouden kasvua niin euroalueella kuin Suomessakin

Korkojen lasku tukee osaltaan talouden kasvua niin euroalueella kuin Suomessakin.

Rahoitusmarkkinoiden koronlaskuodotusten seurauksena kotitalouksien ja yritysten pidemmät lainakorot ovat laskeneet jo enemmän kuin EKP:n ohjauskorko. Esimerkiksi 12 kuukauden Euribor-korko on nyt 2,4 % ja on laskenut jo 1,8 prosenttiyksikköä syksyn 2023 korkeimmalta tasoltaan [12 kk Euribor oli 4,22 % syyskuun 2023 lopussa].

Tämä helpottaa jo nyt kotitalouksien ja yritysten taloudellista tilannetta.

Kalvo 7: Euroopan jälkeen Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina

Seuraavaksi muutama sana siitä, miten geopoliittisten jännitteiden nousu heijastuu Eurooppaan. Tänään julkaistussa ennustemateriaalissa analysoidaan Suomen viennin viime vuosien kehitystä sekä arvioidaan Yhdysvaltojen mahdollisten tuontitullien vaikutusta Suomen talouteen.

Noin kaksi kolmasosaa [viime vuonna 66 %] Suomen viennistä suuntautuu Eurooppaan [Eurooppa tarkoittaa tässä maaryhmää, johon kuuluvat EU:n lisäksi Iso-Britannia, Norja, Turkki ja Sveitsi.]. Kokonaisuutena Suomen vienti on palveluvaltaistunut osana globaalia kehitystä. Viime vuonna 30 % viennistä koostui palveluista [vuonna 2013 palveluiden osuus oli 25 %].

Euroopan ulkopuolisista maista selvästi tärkein vientimarkkina on Yhdysvallat. Yhdysvaltoihin suuntautuu 13 % kaikesta viennistä. Suomen tavara- ja palvelukauppa Yhdysvaltojen kanssa on ylijäämäistä, eli Suomi vie enemmän tavaroita ja palveluita Yhdysvaltoihin kuin tuo sieltä.

Kalvo 8: Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin on kasvanut viime vuosina

Noin 70 % Suomen viennistä Yhdysvaltoihin on tavaravientiä. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tärkeimpiä vetureita Yhdysvaltojen tavaraviennin kasvussa ovat olleet laivateollisuus sekä erilaiset teollisuuden koneet ja laitteet.

Kalvo 9: Korkeaa osaamista vaativien palveluiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut nopeasti

Suomen palveluvienti on vielä sekä maantieteellisesti että toimialoittain varsin keskittynyttä. Palveluviennistä noin 40 % suuntautuu Yhdysvaltoihin, Ruotsiin ja Saksaan.

Erityisesti korkeaa osaamista vaativien palveluiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut nopeasti. Jopa kolmannes kaikesta Suomen tietotekniikkapalveluiden viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin.

Kalvo 10: USA:n tullinkorotukset heikentäisivät Suomen kasvua

Vaikka viestit tulevasta Yhdysvaltain kauppapolitiikasta vaihtelevat jonkin verran, meidän on valmistauduttava tilanteeseen, jossa EU:ta uhkaavat korkeammat tullit ja muut kauppatoimenpiteet Yhdysvalloista.

Viimeinen asia, jota nyt tarvitaan, on kauppakonflikti kumppanimaiden kesken. Neuvottelutie on parempi, ja EU:n neuvotteluasemaa voidaan vahvistaa osoittamalla ennalta valmius vastatoimiin, mikäli Yhdysvallat uhkaa Eurooppaa korkeammilla tulleilla.

Tänään julkaistun Suomen Pankin asiantuntijoiden arvion mukaan Yhdysvaltojen tullit tavarantuonnille ja niiden kerrannaisvaikutukset heikentäisivät Suomen talouskasvua 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Sen jälkeen vaikutukset Suomen talouden kasvuun lievenevät.

Arvio tullien kokonaisvaikutuksesta Suomen talouskasvuun riippuu tullien suoran vaikutuksen lisäksi Yhdysvaltojen kauppakumppaneiden mahdollisista vastatulleista [mallinnuksessa vastatullien oletetaan koskevan kaikkea Yhdysvaltojen tavaravientiä muuhun maailmaan] ja muusta kauppapoliittisen epävarmuuden lisääntymisestä.

Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyminen saa herkästi yritykset lykkäämään investointejaan. Epävarmuuden aiheuttama globaali investointien väheneminen heijastuu suoraan Suomen vientikysyntään, koska vienti on keskittynyt investointitavaroihin ja välituotteisiin. Toki kielteiset vaikutukset talouden kasvuun tulevat osaltaan sitäkin kautta, että epävarmuus heikentää myös kotimaisia investointeja.

Tullien vaikutuksia arvioiviin laskelmiin liittyy tietysti huomattavaa epävarmuutta. Numeroarvioiden lisäksi tällaisen analyysin vähintään yhtä tärkeä anti onkin eri vaikutuskanavien erittely ja ymmärtäminen.

Kalvo 11: Julkisen talouden arvio 2024: Julkisen velkasuhteen taittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Suomen Pankin joulukuun ennusteen yhteydessä julkaisemme aina myös vuotuisen julkisen talouden arviomme. Kuten Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen julkinen talous edelleen kaukana tasapainosta. Heikko tuottavuuskasvu ja useat sokit ovat nakertaneet veropohjaa, ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Julkinen velkasuhde onkin kasvanut ennätyslukemiin, ja kasvaa edelleen lähivuosina.

Rakenteellisen alijäämän korjaaminen edellyttää määrätietoisuutta ja kykyä toteuttaa pitkäjänteisiä, kestäviä sopeutustoimia.

EU:n finanssipolitiikan ohjauskehikko uudistettiin tänä vuonna, ja se tarjoaa Suomellekin hyviä tavoitteita ja välineitä tuleville vuosille. Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelma nojautuu 7 vuoden sopeutushorisonttiin. Suunnitelma on meille vaativa ja edellyttää sopeutustoimien ohella menestyksekkäästi läpivietyjä rakenteellisia uudistuksia.

Kalvo 12: Suomen talouden pitkäaikaisiin ongelmiin tarvitaan kahden kärjen taktiikkaa

Suomen talouden haasteisiin vastaaminen edellyttää Suomen talouspolitiikassa kahden kärjen taktiikkaa: kestävän kasvun eväiden vahvistamista ja julkisen taloutemme tasapainottamista.

Jos hallitusohjelman ja kevään kehysriihen toimet toteutuvat täysimääräisesti, julkinen velkasuhde vakautuu hallituskauden lopulla.

Tavoitteena tulisi kuitenkin olla velkasuhteen kääntäminen kestävästi laskevalle uralle. Tavoitteen tueksi tarvittaisiin yhteinen tasapainotavoite, joka ulottuu vaalikausien yli, ja laaja parlamentaarinen sitoutuminen sen tueksi. Ruotsissa tässä on onnistuttu, ja julkinen velka on alle puolet meikäläisestä – miksi se ei voisi onnistua meillä Suomessa?

Samalla on selvää, että vahvempi, kestävä talouskasvu on edellytys nykyisenkaltaisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Siksi kasvua on syytä vahvistaa myös julkisen sektorin toimin.

Tämän asian äärellä on muun muassa pääministeri Orpon nimittämä toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-hanke.

Julkinen sektori ei voi suoraan vaikuttaa talouskasvun kannalta keskeiseen tuottavuuskehitykseen. Sen täytyy kuitenkin pyrkiä luomaan yrityksille ja innovaatioille suotuisat olosuhteet ja ennakoitava toimintaympäristö. Lisäksi sen kannattaa tukea innovaatioiden syntymistä ja niiden tehokasta leviämistä panostamalla inhimilliseen pääomaan. Yhteinen osaamispääomamme on teknologisen kehityksen moottori: kaikki uudet ideat, toimintatavat ja innovaatiot ovat ihmisten kehittämiä.

Vaikka yritysten rahoituksen saatavuudessa ja kohdistumisessa ei ole Suomessa ylitsekäymättömiä ongelmia, kotimaisen pääomamarkkinan pieni koko voi haitata yritysten kasvua skaalaus- ja kansainvälistymisvaiheessa.

Paremmin toimiva kotimainen pääomamarkkina edesauttaisi monipuolisen rahoituksen saatavuutta suomalaisten yritysten kasvun kaikkiin vaiheisiin. Eurooppalaista ja kotimaista pääomamarkkinaa voidaan edistää rinnakkain. Suomalaista pääomamarkkinaa kannattaa kehittää osana pohjoismaista markkinaa, jossa riskirahoituksen saatavuus on korkeaa luokkaa ja josta meillä on varaa ottaa oppia.

Kalvo 13: Pääviestit

Inflaation tasaantuminen ja kasvun heikkeneminen puolsivat rahapolitiikan keventämistä EKP:n neuvoston joulukuun kokouksessa. EKP:n rahapolitiikka on onnistunut inflaation taltuttamisessa verrattain hyvin, ja inflaatio on nyt vakautumassa 2 prosentin tavoitteeseen.

Toisaalta meillä ei ole syytä isompaan tyytyväisyyteen. Talouden kasvu on vaimeaa ja tuottavuuden kasvu on ollut hidasta.

Eurooppa on Suomen tärkein kauppakumppani, mutta Yhdysvaltojen merkitys vientimarkkinana on kasvanut viime vuosina. Yhdysvaltojen tullinkorotukset tavarantuonnille vaikeuttaisivat Suomen tavaravientiä ja hidastaisivat talouskasvua. Tullien suorien vaikutusten lisäksi kauppapoliittisen epävarmuuden lisääntyminen ja kansainvälisen kaupan esteiden laajentuminen heikentäisivät selvästi Suomen vientikysyntää ja hidastaisivat Suomen talouden kasvua ensi vuonna.

Vuotuisen julkisen talouden arviomme viesti on selkeä: Velkasuhteen taittaminen edellyttää määrätietoisia ja kestävästi julkista taloutta tasapainottavia toimia.

Samalla tulee panostaa tuottavuuskasvua tukeviin ja kestävään talouskasvuun tähtääviin politiikkatoimiin. Paljon on kiinni meidän omista kansallisista ratkaisuistamme. Mutta samalla tarvitsemme mittavia yhteisiä eurooppalaisia panostuksia, erityisesti yhteisen turvallisuuden ja puolustusteollisuuden yhteistyön vahvistamiseen.

Kiitos, ja nyt vastaan kysymyksiinne.