Pääjohtaja Olli Rehn: Kestävä kehitys ja inhimillinen pääoma

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
SYL-SP –yhteistilaisuus, SP 22.5.2023, avaussanat

Kestävä kehitys ja inhimillinen pääoma

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Lämpimästi tervetuloa tänne Suomen Pankkiin keskustelemaan keinoista, miten rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa.

Naapurikorttelissa valmistellaan neljättä viikkoa Suomen kannalta tärkeitä päätöksiä. Sain pitää Säätytalon avausistunnossa puheenvuoron Suomen talouden uudistamistarpeista, joista kerron kohta lisää.

Vuosien varrella olen muutamaan otteeseen ollut työstämässä hallitusohjelmaa. Olen pitänyt tärkeänä, että nuoret ja opiskelijat pääsevät osallistumaan päätösten valmisteluun. Olenkin pannut ilolla merkille, että tänäkin keväänä SYL ja monet muut kansalaisjärjestöt ovat paitsi saunottaneet hallituksen muodostajaa myös muutoin tehneet kovin tärkeää vaikuttamis- ja taustatyötä sen eteen, että Suomen tulevaisuus olisi nuorten ja meidän kaikkien näkökulmasta kestävällä pohjalla.

Omasta taustastani sen verran, että en ehtinyt toimia SYL:ssa, mutta kylläkin Suomen nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö SNT:n eli nykyisen Allianssin puheenjohtajana. Hoidimme nuorisojärjestöjen yhteisiä kv. suhteita. Tapasimme brassailla kv. vieraillemme, että meillä on 7 miljoonaa jäsentä, mikä oli aika hyvin 5 miljoonan ihmisen maahan! Tähän päästiin järjestöjäsenten summana, kun ev.-lut. kirkko toi 4 miljoonaa, SAK miljoonan ja muut 53 järjestöä yhteensä pari miljoonaa jäsentä päälle. – Voin silti vakuuttaa, että suoritin pitkän matematiikan yo-kirjoituksissa!

Kalvo 2. Kohti kestävää kehitystä

YK:n asettaman Brundtlandin komission raportti vuonna 1987 määritteli kestävän kehityksen laajasti sellaiseksi kehitykseksi, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien oikeutta omaan kehitykseensä. Kyse ei ole vain ympäristöstä, vaan myös taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

Kestävä kehitys on myös yksi Euroopan unionin perussopimuksen kantavia päämääriä. EU:n linjauksissa talouden kehitys, läpikäyvä ympäristönäkemys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus toteutuvat rinnakkain ja tukevat toisiaan.

Tänään pohdimme kestävän kehityksen teemaa eri näkökulmista. Suomen Pankin puheenvuoron pitää vanhempi salkunhoitaja Vesa-Ville Virtanen, joka kertoo eurojärjestelmän eli Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien yhteisestä ilmastotyöstä.

Ilmaston muuttuminen ja luontokato eivät ole tulevaisuuden ongelmia, vaan niiden rujot vaikutukset näkyvät jo lisääntyneiden myrskyjen, raivoavien tulipalojen ja vaarallisten tulvien muodossa. Valitettavasti vain ilmastotavoitteista ollaan maailman mitassa pahasti lipsumassa: YK:n ympäristöohjelman arvion mukaan olemme tällä hetkellä noin 2,5 Celsius-asteen lämpenemisen uralla, kun Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 Celsius-asteeseen..

Rahapolitiikassa ilmastotoimet ovat edenneet täysin EKP:n neuvostossa vuoden 2021 strategiauudistuksen yhteydessä hyväksymämme suunnitelman mukaan. Vesa-Ville kertoo tarkemmin puheenvuorossaan, miten rahapolitiikan vihertäminen näkyy konkreettisessa toiminnassa.

Kalvo 3. Kriisinkestävyyttä painotettava päätöksenteossa

Juuri nyt rakennamme kestävän kehityksen kokonaisuutta vaikeassa tilanteessa. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut uusi rautaesirippu. Kiina ja Venäjä ovat lähentyneet ja haastavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, mikä voi johtaa maailman valtioiden jakautumisen kahteen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin.

Vaikea geopoliittinen tilanne edellyttää Suomelta ja meiltä kaikilta kriisinkestävyyttä. Nato-jäsenyys ja vahva kansallinen puolustuskyky ovat ennakoivan kriisinkestävyyden turvallisuuspoliittisia tukipilareita.

Kriisinkestävyys sisältää monta ulottuvuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi. Yhä jakautuneemmassa maailmantaloudessa EU antaa suomalaisille yrityksille tukevan selkänojan kauppa- ja teknologiapolitiikassa.

Samalla on selvää, ettei kestävää talouskehitystä voida saavuttaa, jos ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät riskit toteutuvat. Valitettavasti tämän hetken geopoliittinen tilanne ei tue aidosti globaalia yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen torjunta puolestaan ei millään onnistu ilman globaalia yhteistyötä – Kiinaa, Intiaa, Indonesiaa, Brasiliaa ja muita nousevia talouksia.

Yhtä kaikki Suomen ja Euroopan kannattaa säilyttää edelläkävijän asemansa kestävän kasvun ja vihreän siirtymän kentällä, jossa uusiutuvan energian ja puhtaiden teknologioiden merkitys kyllä kasvaa, ja siinä olemme vahvoilla.

Kalvo 4. Suomen pitkän sihdin kasvupotentiaali

Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia heikentää kaksi hankalaa trendiä: ikärakenteen heikkeneminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen. Pula osaavasta työvoimasta on paha pullonkaula talouskasvulle. Kyse ei ole pelkästään uusista innovaatioista: ilman osaavaa työvoimaa myös innovaatioiden hyödyntäminen suomalaisissa yrityksissä jää puolitiehen.

Suomi on jäänyt hälyttävästi jälkeen monista OECD-maista 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten koulutustason osalta. Vuonna 2021 OECD-maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus oli parhaimmillaan lähes 70 %, kun Suomessa vastaava luku oli OECD:n keskitasoa eli 40 %.

Koulutuspoliittisen selonteon tavoite nostaa osuus 50 prosenttiin vuonna 2030 on tärkeä. Samalla tulisi pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni tutkinnon suorittanut kansainvälinen opiskelija jäisi valmistumisensa jälkeen Suomeen, hyödyttämään talouttamme ja yhteiskuntaamme.

Kalvo 5. Kahden kärjen taktiikka

Suomen talouden tilannekuvan nyt voisi tiivistää niin, että Suomessa on sangen kelpo, joskin uudistuksia kaipaava hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan. Yhtälö on saatava tasapainoon, jos haluamme pärjätä myös tulevissa kriiseissä.

Tämä edellyttää talouspolitiikassa kahden kärjen taktiikkaa: kestävän kasvun eväiden vahvistamista ja julkisen talouden tasapainottamista.

Suomen tuottavuuskasvu on 2010-luvun alusta lähtien heikkoa ja työikäinen väestö on supistunut jo yli 10 vuotta. Tällä tiellä ei voida jatkaa – ei ainakaan köyhtymättä kansakuntana. Inhimillinen pääoma eli osaavan työvoiman saatavuus on ikääntyvässä Suomessa avainkysymys. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Suomessa voidaan tukea panostamalla koulutukseen, tukemalla innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä sekä parantamalla työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton edellytyksiä.

Samalla on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä. Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut jo lähes 15 vuotta, ja se jatkaa kasvuaan tulevina vuosina, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä. Keskeisten palveluiden turvaaminen edellyttää tavoitteiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Julkisten menojen tasapainottamiseksi tarvitaankin selkeä, pitkäjänteinen suunnitelma, jota myös ryhdytään panemaan määrätietoisesti toimeen.

Hyvät ystävät,

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti hankalammaksi. Samalla ikärakenteen voimakas muutos, nuorten koulutustason nousun pysähtyminen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteneminen edellyttävät määrätietoisia toimia.

Toisaalta meillä on vahvuuksia, joiden varaan voimme hyvinvointiamme rakentaa ja varmistaa, että Suomi voi tarjota kestävän tulevaisuuden nuorille. Olen varma siitä, että tämän eteen myös nuoret itse haluavat toimia.

Suomella onkin kaikki eväät pysäyttää näivettymiskehitys ja olla paitsi selviytyjä- myös menestyjäkansa. Se edellyttää meiltä suomalaisilta sekä vahvaa kykyä uudistua että valmiutta keskinäiseen yhteistyöhön.

Tässä hengessä toivotan teille kaikille antoisia keskusteluja näistä tärkeistä teemoista tämän iltapäivän tilaisuudessa!

Esityskalvot (PDF)