Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Miten Suomi pärjää voimapolitiikan maailmassa?

Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Avauspuheenvuoro Mikkelin talouspoliittisessa seminaarissa
Mikkeli, 2.8.2023

Miten Suomi pärjää voimapolitiikan maailmassa?

Hyvät naiset ja herrat, ystävät ja kollegat.

Tervetuloa Mikkelin musiikkijuhlille ja Suomen Pankin järjestämään talouspoliittiseen seminaariin. Suomen Pankki järjestää musiikkijuhlien yhteydessä talouspoliittisen seminaarin jo viidettä kertaa – ensimmäinen seminaari järjestettiin vuonna 2017, silloin Mikkelin pääkirjastossa. Seminaarimme ovat aina käsitelleet ajankohtaisia maailmantalouden kysymyksiä: Mitä ympärillämme tapahtuu? Miten maailmantalouden ja maailmanpolitiikan tapahtumat vaikuttavat Suomeen?

Maailma on tänään hyvin erilainen kuin vuonna 2017. Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuutta ja taloutta monin tavoin – ja ehkä pysyvästi. Pandemia ja erilaiset kauppakiistat ovat ravistelleet maailmantaloutta yhdessä pitäviä säikeitä, vaikka tavarakaupan määrä oli tämän vuoden alussa kaikkien aikojen huipussaan. Kiinan nykyjohdon käsitys kansainvälisestä yhteistyöstä ja hyvästä naapuruudesta näyttää ajautuneen varsin kauas siitä, miten me nämä asiat käsitämme. Yhdysvallat ja Kiina ovat keskenään kauppasodassa.

Samaan aikaan monet maailman megatrendit ovat jatkaneet etenemistään. Viime aikojen äärimmäiset sääilmiöt muistuttavat meitä siitä, että ilmastonmuutos etenee, ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä sen haasteisiin vastattaessa.

Tänään keskustelemme Suomen asemasta ja pärjäämisestä voimapolitiikan maailmassa. Mitä voimapolitiikan maailma tarkoittaa? Taloudessa se voi tarkoittaa esimerkiksi kauppasotia tai painostusta taloudellisten keinojen avulla.

Venäjän yritys pakottaa Euroopan unionin maat tahtoonsa vähentämällä energian vientiä Eurooppaan jo vuodesta 2021 alkaen on esimerkki jälkimmäisestä. Venäjän johto ajatteli korkean energian hinnan lopettavan Euroopan avun Ukrainalle ja antavan Venäjälle vapaat kädet länsinaapurissa. Tässä tapauksessa Venäjän painostus kuitenkin osui sen omaan nilkkaan: Euroopan maissa pystyttiin vähentämään venäläisen fossiilisen energian käyttöä yllättävän nopeasti, ja tällä hetkellä esimerkiksi maakaasun ja sähkön hinnat ovat hyvin alhaalla. Uusiutuviin energialähteisiin on panostettu pitkäaikaisesti, mikä on nopeuttanut muutosta etenkin Pohjois-Euroopassa. Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoiden yhdistyminen on myös osaltaan auttanut meitä varmistamaan sähkön saantia.

Energiamarkkinoiden tapahtumat antavat ainakin osittaisen vastauksen seminaarin otsikon kysymykseen: Suomi pärjää voimapolitiikan maailmassa olemalla täysivaltainen jäsen Euroopan unionissa ja olemalla osa eurooppalaisia yhteismarkkinoita ja esimerkiksi Pohjoismaiden sähkömarkkinaa. Mutta menestys vaatii myös omia ponnistuksia, päätöksiä ja panostuksia. Kärjistäen: Sähkön hinta on tänä kesänä ollut useasti pakkasella, koska meille on rakennettu suuri ydinreaktori ja runsaasti tuulivoimaa viime vuosina. Toimintamme on ollut pitkäjänteistä, ja tässä kohdassa ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat pelanneet hyvin yhteen.

Sama koskee pärjäämistä myös muualla kuin taloudessa. Suomen vastaus voimapolitiikan maailmalle oli liittoutua sotilaallisesti. Suomesta tuli huhtikuussa 2023 Naton 32. jäsen. Prosessissa oli omat kuoppansa ja mutkansa, mutta se olisi ollut varmasti vielä paljon vaikeampi, jos Suomi ei olisi usean vuosikymmenen ajan panostanut kansalliseen, uskottavaan puolustukseen – ja sen laajaan yhteensopivuuteen Naton kanssa.

Tulevaisuuteen varauduttaessa meidän tulee tietenkin pitää silmämme auki. Vaikka Suomi on pärjännyt viime vuosien myllerryksessä ehkä yllättävänkin hyvin, emme voi tietää tarkkaan, millaisia vaikutuksia voimapolitiikan laajalla paluulla on Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Ikävä kyllä näyttää siltä, että verinen sota Euroopassa jatkuu, ehkä pitkäänkin. Eurooppalainen yhtenäisyys – yhdessä etenkin Yhdysvaltojen mutta myös esimerkiksi Japanin kanssa – Ukrainan tukemisessa on ollut vahvaa. On Suomen etu, että tuki Ukrainalle jatkuu vahvana. Ukraina ja ukrainalaiset ovat ansainneet tukemme.

Myös Kiinan osalta on ryhdytty varautumaan erilaisiin riskeihin, mutta pelkästään taloudellisten riippuvuuksien selvittäminen on vaikeaa, kuten Suomen Pankissa tiedämme. Seuraava askel, taloudellisten riippuvuuksien vähentäminen, tuo kustannuksia - sitten kun sinne asti päästään. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen kustannus on toisen tulo. Maailmankaupan virtojen kääntyminen voi tuoda Suomelle ja suomalaisille toimijoille myös uusia mahdollisuuksia, on kyse sitten telekommunikaatiosta tai maametalleista. On tärkeää huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa uuden liiketoiminnan arvonlisästä syntyy Suomessa. Sen vuoksi lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tarpeen monilla sektoreilla.

Kuten edellä totesin, Suomi kokonaisuutena on selvinnyt viime vuosien myllerryksestä suhteellisen hyvin. Meidän on kuitenkin syytä muistaa, että kriisien myötä on syntynyt kustannuksia ja vahinkoja, ja ne ovat usein jakautuneet epätasaisesti. Kaupankäynti Venäjän kanssa ja matkailu Venäjältä ovat käytännössä loppuneet, mistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset kertyvät selvästi enemmän Itä- ja Kaakkois-Suomen kannettavaksi kuin läntisempään Suomeen. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun mietimme julkisen vallan, Suomen valtion tai Euroopan unionin, toimia kustannusten tasaamisessa.

Vaikka maailmanpolitiikan tilanne on tällä hetkellä monin tavoin vaikeampi kuin kolmeen vuosikymmeneen, on Suomella tässäkin tilanteessa omat vahvuutensa. Olemme osa Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa. Yhteiskuntamme perustuu edelleen hyvin suurelta osin keskinäiseen luottamukseen, mikä edistää sopeutumista myös epäsuotuisiin kehityskulkuihin. Luottamus ja yhteinen tilannekuva syntyvät muun muassa keskustelun kautta – olkoon tämä talousseminaari siitä yhtenä esimerkkinä.  

Näillä sanoilla haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleiksi Suomen Pankin talousseminaariin. Toivon, että iltapäivän keskustelut antavat ajattelemisen aihetta ja kenties jopa auttavat näkemään tätä voimapolitiikan maailmaa hieman uudessa valossa.