Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Avauspuheenvuoro: Mitä Generation €uro -kilpailun tilalle? 9.11.2023

Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Avauspuheenvuoro
Mitä Generation €uro -kilpailun tilalle?
Opettajaseminaari 9.11.2023, Suomen Pankki

Puheen runko – pidetty esitys voi poiketa.

Tervetuloa Suomen Pankkiin keskustelemaan talousosaamisen kehittämisestä ja tavoista, joilla voimme tukea talousasioiden opetusta lukioissa.

Kerroimme syyskuussa, ettei Generation €uro –kilpailua järjestetä Suomessa tänä lukuvuonna. Samalla lupasimme olla yhteydessä suoraan niihin kouluihin, jotka aktiivisesti ovat olleet mukana kilpailussa – eli teihin. Tavoitteemme on siis yhdessä teidän kanssanne pohtia mahdollista yhteistyötä talousosaamisen ja keskuspankkiteemojen saralla.

Ensin kuitenkin muutama sana Generation €uro -kilpailusta, sen historiasta ja meidän kokemuksistamme kilpailun järjestämisestä sekä syistä, joiden vuoksi tänä vuonna päätimme jättää järjestelyt väliin.

Generation €uro Student Awards on kilpailu, jonka osa euroalueen keskuspankeista järjestää vuosittain toisen asteen opiskelijoille. Opiskelijat kisaavat kilpailussa talouden toiminnan ja rahapolitiikan teemoista. Kilpailun tarkoituksena on edistää nuorten talousosaamista yleisesti ja rahapolitiikasta erityisesti.

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2011–2012. Suomessa kilpailun on järjestänyt luonnollisesti Suomen Pankki, koska kyseessä on eurojärjestelmän hanke.

Kilpailussa on ollut kolme kierrosta: verkossa tehtävä tietokilpailu eli monivalintatehtävä, aiemmin esseemuotoisen toisen kierroksen korvasi viime lukuvuonna videotehtävä, ja viimeisenä vaiheena kansallinen loppukilpailu, joka on suoritettu esityksenä tai, kuten viime kerralla, paneelina Suomen Pankin rahamuseossa.

Viestintäyksikkömme on hoitanut kilpailun järjestelyjä ja pankin ekonomisteista koottu ryhmä on toiminut arviointiraatina niin esseevaiheessa kuin finaalissa.

Kilpailun on vuosien mittaan voittanut Ålands lyceum Maarianhaminasta neljä kertaa, Suomalainen Yhteiskoulu Helsingistä kolme kertaa ja Etelä-Tapiolan lukio Espoosta kaksi kertaa. Tänä keväänä kilpailun voitti Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio. Lahden yhteiskoulukin, jonka säätiön hallituksessa minä toimin, on voittanut kilpailun kertaalleen. Hienoa, että useampikin voittajajoukkueen opettaja on päässyt tänne paikan päälle. Ymmärrämme, että opettajan rooli on ollut todella tärkeä näihin kilpailuihin panostamisessa.

Ålands lyceum pääsi peräti kahdeksan kertaa kansalliseen loppukilpailuun. Vastuuopettaja Anders Casén on nyt eläkkeellä eikä päässyt tänään paikalle. Maarianhaminan lukiossa kilpailu oli lopulta niin suosittu, että he joutuivat järjestämään sisäisen karsintakilpailun pääsystä koulun joukkueeseen.

Anders Casén kertoi vastikään meidän järjestäjillemme, että hienoimmat kokemukset olivat mahdollisuus vierailla EKP:ssa, kätellä silloista pääjohtajaa Mario Draghia sekä keskustella oppilaiden ja Suomen Pankin pääjohtajan kanssa EKP:n kahvilassa.

Opiskelijoille osallistuminen kilpailuun on merkinnyt, että he oppivat paljon enemmän kuin mitä opetussuunnitelmissa säädetään. Vaikka fokus on ollut rahapolitiikassa, niin tarkastelu helposti ulottuu kansantalouden ilmiöihin laajemminkin. Siten mahdollisuus kirjoittaa yo-kirjotuksissa hyvä arvosana yhteiskuntaopissa paranee huomattavasti.

Kuulemme tänään mielellämme teidänkin kokemuksianne osallistumisesta Generation €uro -kilpailuun.

Tällä hetkellä Generation €uron tulevaisuuden näkymät ovat epävarmoja. EKP on irtaantunut järjestelyistä. Meidän näkemyksemme mukaan kouluja on vaikeaa motivoida osallistumaan kilpailuun ilman palkintojenjakotilaisuutta Frankfurtissa. Lisäksi niin Suomessa kuin muissakin maissa osallistuneiden koulujen joukko on ollut aika pieni. Päätimme siis olla osallistumatta kilpailuun tällä lukukaudella, ja samaan ratkaisuun päätyivät useat muut kansalliset keskuspankit.

Järjestämme Generation €uro -kilpailua jatkossa tai emme, haluamme joka tapauksessa varmistaa, että sidosryhmämme saavat tarvitsemansa tiedot Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin toiminnasta. Yksi meidän strategisista tavoitteistamme on edistää talousosaamista.

Rahamuseo on vakiinnuttanut asemansa talousosaamiskeskuksena. Kansallisen talousosaamisstrategian toimeenpanoa edistetään oikeusministeriön ohjauksessa. Rahamuseo toimii talousosaamisen verkoston kokoajana. Talousosaamiskeskuksen strategiset kumppanit ovat tärkeässä roolissa talousosaamisen tavoitteiden edistämisessä.

Talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kertoo hetken päästä tarkemmin talousosaamiskeskuksesta ja sen toiminnasta. Hän kertoo mm. siitä, miten pystymme räätälöimään lukiolaisten opastuksia siten, että painotus on rahapolitiikassa ja keskuspankkien ydintoiminnoissa.

Suomen Pankki on osaltaan tukenut Helsinki Graduate School of Economicsin eli Helsinki GSE:n Miten talous toimii -kurssia, joka on suunnattu muun muassa lukiolaisille. Professori Juuso Välimäki kertoo siitä kohta tarkemmin.

Kuulemme mielellämme, jos teillä on kokemuksia tästä kurssista osana opetusta ja ajatuksia, miten sitä voisi kehittää. Meitä kiinnostaa myös, miten voisimme muutoin tukea kouluja ja erityisesti taloustiedon opetusta? Tässä te olette parhaita asiantuntijoita.

Suomen Pankin avainsanoihin kuuluvat luotettavuus, avoimuus ja ymmärrettävyys. Yleisötutkimusten mukaan suomalaiset kyllä luottavat Suomen Pankkiin ja siihen, että olemme avoimia toiminnassamme. Toimintamme ymmärtämisessä puolestaan voi kuitenkin olla vähän niin ja näin. Tästäkin teemasta keskustelemme tänään mielellämme kanssanne.

Paikalla täällä meiltä Suomen Pankista ovat  tänään tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle, joka on ollut usein kilpailun arviointiraadin puheenjohtajana, sidosryhmäviestinnän päällikkö Iina Lario, jolla on pitkä kokemus kilpailun järjestämisestä, sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas, jolle nyt annan puheenvuoron. Ole hyvä, Anu.