Pääjohtaja Rehn: Sota sumentaa talouden näkymää – rahapolitiikan normalisointi etenee johdonmukaisesti

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 21.6.2022
Sota sumentaa talouden näkymää – rahapolitiikan normalisointi etenee johdonmukaisesti.pdf

Sota sumentaa talouden näkymää – rahapolitiikan normalisointi etenee johdonmukaisesti

Hyvää aamupäivää ja tervetuloa kaikille. Kuten ennustepäällikkö Meri Obstbaum edellä totesi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan taittoi talouden lupaavan elpymisen kahden koronan leimaaman vuoden jälkeen. Uskon, että päällimmäisenä meillä kaikilla on mielessä ukrainalaisten ahdinko Venäjän julman hyökkäyksen alla, mutta sodan taloudellista hintaa maksetaan nyt myös meillä Euroopassa ja laajemminkin.

Keskityn puheenvuorossani Euroopan ja Suomen tulevien vuosien talousnäkymiin sekä Euroopan keskuspankin rahapolitiikan linjaan ja viimeisimpiin päätöksiin, joilla pyritään suitsimaan monille ihmisille nyt kovasti huolta aiheuttavaa nopeutunutta inflaatiota.

[Kalvo 2: Sota sumentaa Euroopan talouden näkymää]

Koronaviruksen muunnokset aiheuttavat edelleen huolta, mutta rokotteiden ansiosta pandemiankin oloissa pystytään jo toimimaan vähän normaalimmin. Pandemia ei silti ole vielä ohi, mistä kasvaneet kuolleisuusluvut Suomessa ikävällä tavalla kertovat. Rajoituksista luopuminen ehti kuitenkin hetken kirkastaa taloudenkin näkymää.

Tämä näkymä sumentui nopeasti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan kestoon, laajuuteen ja vaikutuksiin liittyy edelleenkin suurta epävarmuutta, joka heijastuu talouteenkin. Jo nyt on nähty merkittävä vaikutus erilaisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen, mikä aiheuttaa tuotantoportaassa suuria ongelmia.

Sodan seurauksena talouskasvu hidastuu. EKP:n ennustetta euroalueen kasvusta revisioitiinkin selvästi alaspäin, ja sen mukaan BKT kasvaa 2,8 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuosina 2023 ja 2024.

Ennusteisiin liittyy nyt normaalia enemmän epävarmuutta, eikä taantuman mahdollisuutta voida sulkea pois laskuista euroalueella, kuten ei Suomessakaan.

[Kalvo 3: Inflaation ajuri ja ankkuri]

Inflaatiokehityksessä meillä on tällä hetkellä kiistaton ajuri ja yhtä lailla selkeä ankkuri. Ajuri on tietysti energiainflaatio, sillä energian ja muidenkin raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi kesästä 2021 lähtien. Ankkuri on suhteellisen maltillinen palkkainflaatio – ainakin viime aikoihin asti. Arvioin näitä seuraavaksi hieman tarkemmin.

Hintavakauden kannalta olennaista on, että rahapolitiikalla ei juurikaan voida vaikuttaa energianhintoihin tässä ja nyt, mutta sillä voidaan kylläkin vaikuttaa suuren yleisön ja talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin, ja niihinkin lähinnä keskipitkällä aikavälillä. Tässä mielessä rahapolitiikka on pitkälti kansanpsykologiaa. Siitä seuraa työmarkkinoiden ja palkanmuodostuksen merkitys hintavakaudelle: pitääkö ankkuri myös jatkossa? Pitääkö niin, että reaalinen ostovoima voi pitkäjänteisesti kasvaa, ilman taloudelle tuhoisaa inflaatiokierrettä?

[Kalvo 4: Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa – energian hinnannousu selittää puolet inflaatiosta]

Euroalueella inflaatio kiihtyi taas toukokuussa huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin jo laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat nyt vauhdilla. 

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa inflaatio on arvioitu huomattavasti aiempaa nopeammaksi. Sen arvioidaan EKP:n ennusteessa kuitenkin ajan myötä hidastuvan, kun energiakustannusten nousu vaimenee, pandemian aiheuttamat toimitushäiriöt vähenevät ja rahapolitiikka normalisoituu. Inflaation arvioidaan nyt olevan 6,8 % vuonna 2022, mutta hidastuvan sitten ja olevan 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024. 

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu ns. pohjainflaatio on EKP:n arvion mukaan keskimäärin 3,3 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 2,3 % vuonna 2024.

Pitkän hitaan inflaatiojakson jälkeen hintojen nousu tuntuu lovena lompakossa tai pankkitilillä, kun autoa tankataan tai ruokaostoksilla käydään. On ymmärrettävää, että palkansaajien ostovoiman heikkeneminen kirvoittaa aiempaa suurempia palkankorotusvaatimuksia. Palkkakulut välittyvät kuitenkin takaisin hintoihin, ja riskinä on inflaatiota ruokkiva hintojen ja palkkojen kierre.

[Kalvo 5: Rahapolitiikka on ristipaineessa – inflaation kiihtyminen vs. kasvun vaimentuminen]

Tällaisen inflaatiokierteen välttämiseksi keskuspankin tehtävä on pyrkiä hillitsemään inflaatio-odotuksia. Tähän saakka solmituissa palkkasopimuksissa korotukset ovat myös euroalueella olleet hieman aiempaa suurempia, mutta palkat eivät tällä puolella Atlanttia nouse silti suinkaan niin kovaa vauhtia kuin Yhdysvalloissa.

Inflaatio-odotukset ovat kyllä hieman nousseet, mutta keskipitkällä aikavälillä ne ovat silti vielä lähellä 2 prosenttia.

Rahapolitiikkaa tehdään nyt ristipaineessa, kun yhtäältä on hillittävä inflaatio-odotuksia korkoja nostamalla ja toisaalta vältettävä kasvun sakkaaminen ja työllisyyden takatalvi. Kaita tie on tunnetusti kapea, mutta sellainen on kyllä olemassa ja edellyttää rahapolitiikan onnistunutta normalisointia. Tämän mukaisesti rahapolitiikan normalisointi aloitettiin joulukuussa, ja sitä viedään nyt eteenpäin johdonmukaisesti, jotta voimme välttää ajautumisen taantumaan.

Tämän linjan mukaisesti teimme EKP:n neuvostossa päätöksiä 9. päivänä kesäkuuta.

[Kalvo 6: Rahapolitiikan normalisointi etenee EKP:n neuvoston päätöksillä 9.6.2022]

Ensinnäkin, netto-ostot APP-ohjelmassa päättyvät nyt 1.7.2022. Pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa, niin kauan kuin on tarpeen.

PEPP-ohjelman uudelleensijoitukset jatkuvat ainakin vuoden 2024 loppuun, kuitenkin varmistaen ettei niiden päättyminen vaikuta rahapolitiikan linjaan.

Toiseksi, neuvosto katsoi, että edellytykset koronnostoille täyttyvät.

EKP:n ohjauskorkoja nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuussa, ja tarkoitus on nostaa ohjauskorkoja uudelleen syyskuussa. Jos keskipitkän aikavälin inflaationäkymät pysyvät nykyisen kaltaisina tai heikkenevät, syyskuussa voidaan nostaa korkoja enemmänkin.

EKP:n neuvosto päätti lisäksi 15.6., että pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) uudelleensijoituksia ohjataan jatkossa joustavasti niin, että se tukee rahapolitiikan välittymistä. Neuvosto myös velvoitti eurojärjestelmän komiteoita ja EKP:n asiantuntijoita vauhdittamaan uuden rahapolitiikan välineen työstämistä, jolla estettäisiin rahoitusolojen perusteetonta eriytymistä euromaiden välillä. 

Kuvaamani päätökset muodostavat kokonaisuuden ja nojaavat vankasti EKP:n uudistettuun rahapolitiikan strategiaan. Toisin sanoen viemme samanaikaisesti, siis rinnakkain, eteenpäin yhtäältä rahapolitiikan johdonmukaista, sangen ripeääkin normalisointia – ja toisaalta sellaisen välineen viiveetöntä valmistelua, jolla estämme rahoitusolojen ja rahapolitiikan perusteettoman eriytymisen euromaiden välillä.

[Kalvo 7: EKP:n rahapolitiikka mitoitetaan niin, että euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä]

EKP:n neuvoston tämänhetkisen arvion mukaan tilanne edellyttää syyskuun jälkeenkin askel askeleelta jatkuvia koronnostoja.

Rahapolitiikan muutostahti riippuu EKP:n neuvoston kulloinkin saamasta taloutta koskevasta informaatiosta ja siitä, miten neuvosto arvioi inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia välineitään niin, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

[Kalvo 8: Onko meillä malttia katsoa inflaatiopiikkiä pidemmälle?]

Alkuvuoden yleisen palkankorotuslinjan perusteella suomalaisten yritysten kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin näyttäisi säilyvän toistaiseksi ennallaan. Kilpailukyvyn kannalta suurempi merkitys onkin seuraavilla palkkakierroksilla.

Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina. Mutta jos tilanne yltyy palkkakilpailuksi, kuten kävi ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää nopeastikin, etenkin nyt vallitsevassa herkässä taloustilanteessa. Kustannuskilpailukyvyn korjaaminen taas kestää pitkään ja on huomattavasti vaikeampaa kuin sen menettäminen.

Vientiyritysten kilpailukykyä tarvitaan, kun menetetylle Venäjän-markkinalle etsitään vaihtoehtoja ja muutkin maat suuntaavat uudelleen ulkomaankauppaansa. Venäjältä tuotuja raaka-aineita korvataan kyllä muista lähteistä, mutta kalliimpaan hintaan. Yritysten tuotantopanosten hinnat nousevat nyt muutenkin nopeasti, ja lopputuotteiden hintoja joudutaan nostamaan. Tässä uudessa kilpailutilanteessa kustannuskilpailukyvyllä on erityistä merkitystä.

[Kalvo 9: Työmarkkinoilla tilanne lämpenee]

Entä työmarkkinat? Työmarkkinoilla on jälleen kysyntää osaaville työntekijöille, ja monilla aloilla yritykset kamppailevat työvoimapulan kanssa. Kun työttömyysaste on samaan aikaan edelleen yli 6 %, on ilmeistä, että Suomen työmarkkinoilla on merkittäviä alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia.

Siksi tarvitaan panostuksia osaamisen kehittämiseen perusasteella, korkea-asteella ja yrityksissä. Osaavasta, koulutetusta työvoimasta on tulevaisuudessa entistä suurempi pula, ja ellei tähän pulmaan löydetä ratkaisuja, se rajoittaa myös pidemmällä aikavälillä Suomen talouskasvua. Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.

Työllisyysaste on noussut nopeasti, mutta työtunteja tehdään kansantalouden tasolla edelleen vähemmän kuin parhaimmillaan ennen pandemiaa. Osa-aikatyön lisääntyminen on osin luonnollista ja voi sopia monien elämäntilanteeseen hyvin.

Mutta jos työllisyysasteen kasvu johtuu jatkossakin pääosin osa-aikatyön lisääntymisestä, työllisyysastetta koskevan tavoitteen saavuttaminen ei sellaisenaan riitä tasapainottamaan julkista taloutta.  

[Kalvo 10: Kohti tasapainoisempaa julkista taloutta, päätös kerrallaan]

Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on vielä pandemiaa edeltävää aikaa suurempi, ja alijäämä supistuu vain hitaasti tulevina vuosina. Finanssipolitiikka onkin edelleen mitoitettu taloutta tukevasti.

Jos korkeisiin energiahintoihin ja ostovoiman heikkenemiseen täytyy tilanteen pitkittyessä vielä reagoida, toimien on syytä olla määräaikaisia ja tarkkaan kohdennettuja. Nopean inflaation aikana julkisen kysynnän tai tulonsiirtojen kasvattaminen kiihdyttäisi inflaatiota edelleen.  

Julkinen talous kantoi taloudellista taakkaa koronakriisin välittömässä hoidossa. Pandemiavelan sulattelu vaatii nyt aikaa ja määrätietoisia toimia. Viime vuodet ovat osoittaneet, että julkisessa taloudessa on puskureille käyttöä.

Ongelma ei ole vielä niinkään julkisen velan määrä suhteessa taloutemme kokoon, vaan velan kehityssuunta. Velkasuhde kasvaa edelleen tulevina vuosina, koska finanssipolitiikka on yhä kevyttä. Julkisen talouden epätasapaino ei korjaannu itsestään. Nousevien korkojen oloissa tasapainon saavuttaminen vaatii aiempaa tavoitteellisempaa julkisten tulojen ja menojen tarkastelua. Tässä päätöksentekijöitä tukisi kattava ja säännöllisesti tehtävä menokartoitus.

On tärkeää pitää huolta siitä, että Suomessa on tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja että työn tekemisen kannusteet ovat riittävät. Osaamisen avulla voidaan toteuttaa laadukasta tutkimusta ja tuotekehittelyä, mutta T&K-toiminnan vauhdittaminen voi vaatia myös julkisen vallan antamaa tuuppausta. Epävakaina aikoina yritykset arvostavat ennen muuta vakaata toimintaympäristöä, järkevää sääntelyä ja sujuvia lupaprosesseja. Kilpailulliset kotimarkkinat valmentavat yrityksiä kansainvälisille markkinoille ja pitävät hintojen nousua aisoissa.

[Kalvo 11: Yhteenveto]

Hyvät kuulijat,

Elämme ikävällä tavalla poikkeuksellisia aikoja. Geopolitiikka jylllää ja heiluttelee taloutta, mikä vaikuttaa nyt kaikkien suomalaistenkin arkeen, ja näkymä eteenpäin on epävarma. Tässä tilanteessa vaaditaan sitkeyttä ja kärsivällisyyttä – ja vahvaa yhteishenkeä.

EKP:n rahapolitiikka tukee Euroopan selviytymistä tässä muuttuneessa maailmassa. Samaa päättäväisyyttä tarvitaan laajasti yhteiskunnassa. Jos koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat jotain osoittaneet, niin ainakin sen, että meillä Suomessa on edelleen kykyä tarttua toimeen vaikeiden ongelmien edessä. Sille on nyt varmasti käyttöä enemmän kuin pitkään aikaan, niin turvallisuudessa kuin taloudessakin. 

Kiitos mielenkiinnostanne!